Oivalluksia opetussuunnitelmista – korkeakouluharjoittelijana Karvissa

korkeakouluharjoittelija Laura Kauppinen, Karvi

Opetussuunnitelman perusteet, paikalliset opetussuunnitelmat, vuosittaiset suunnitelmat, lukuvuosisuunnitelmat, toimintakertomukset… Koulutuksen ohjausjärjestelmä näyttäytyi eräänlaisena käsiteviidakkona aloittaessani korkeakouluharjoittelun OPS-arviointi 2016–2020 -hankkeessa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on luonnollisestikin opettajankoulutuksessa tutuksi tullut dokumentti, ja OPSia käsitellään eri näkökulmista lähes jokaisella kurssilla. Käsitykseni siitä, miten opetussuunnitelmatyö käytännössä tapahtuu ja missä vaiheessa eri toimijat tähän prosessiin osallistuvat, oli kuitenkin melko suppea. Lisäksi paikallisten opetussuunnitelmien, esiopetuksen vuosittaisten suunnitelmien sekä koulujen lukuvuosisuunnitelmien sisältö on yllättänyt.

Muuttuneet OPS-käsitykseni

Opettajan työ pohjautuu opetussuunnitelmaan, ja tämä arviointihanke onkin ollut itselleni erinomainen mahdollisuus päästä sekä syventämään OPS-tietoutta että perehtymään opetussuunnitelman käyttöönottoon liittyviin prosesseihin. Aloitin luokanopettajakoulutuksessa syksyllä 2014, joten opiskeluaikani on osunut hyvään saumaan: kaikilla POM-opintojen kursseilla (perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot) on käyty läpi vuonna 2014 julkaistuja opetussuunnitelman perusteita. OPS-arviointihankkeen esiopetusyksikkö- ja kouluvierailuilla eräs vastavalmistunut opettaja toi esiin, että uusilla opettajilla ei ole kokemusta edellisestä opetussuunnitelmasta, joten siitä ei tarvitse myöskään oppia pois. Toisaalta kyseinen opettaja on myös kokenut, että opettajankoulutus ei valmista suoranaisesti ymmärtämään opetussuunnitelmia, vaan asioista pitää ottaa itse selvää.

Mitä opettajankoulutuksessa sitten OPSista oppii? Omina opiskeluvuosinani olen tutustunut paitsi perustetekstiin, myös harjoittelukoulujen opetussuunnitelmiin. Aiempien tietojeni pohjalta en siis olisi osannut ajatella, miten moninaisia paikalliset opetussuunnitelmatekstit ovat: sisällöllisesti, rakenteiltaan sekä painotuksiltaan. Vielä enemmän variaatiota esiintyy kuitenkin koulujen lukuvuosisuunnitelmissa, sillä koulut ovat usein saaneet päättää esimerkiksi monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheet, laajuuden ja arvioinnin toteuttamisen. Lukuvuosisuunnitelma on dokumentti, jossa näkyy jokaisen koulun omaleimaisuus: paikalliset opetussuunnitelmat voivat olla koulukohtaisia, mutta myös kuntakohtaisesti tai seutukunnallisena yhteistyönä laadittuja. Tällöin esimerkiksi konkreettiset esimerkit yhteistyöstä alueen toimijoiden kanssa tai retket koulun lähellä sijaitseviin kulttuurikohteisiin tulevat mainituiksi vasta lukuvuosisuunnitelmassa. Lukuvuosisuunnitelmat antavat opettajaopiskelijan näkökulmasta tarkasteltuna varsin havainnollisen kuvan koulun arjesta sekä lukuvuoden kulusta kaikkine tapahtumineen.

Keskustelun seuraaminen vaatii kriittisyyttä

Harjoitteluni on osunut hyvään saumaan, sillä viime viikkoina mediassa on käyty runsaasti OPS-keskustelua. Arviointitieto antaakin toisenlaisen tulokulman julkisuudessa esiintyviin, opetussuunnitelmaan kriittisesti suhtautuviin kertomuksiin. Erilaiset kannanotot ovat tärkeitä, ja sekä opetussuunnitelman tulkinta että OPS-keskustelun seuraaminen vaativat kriittistä lukutaitoa ja ymmärrystä opetussuunnitelmatekstien luonteesta. Laaja joukko eri tason toimijoita osallistuu opetussuunnitelman laatimiseen, ja perustetekstiä seuraavat paikalliset opetussuunnitelmat, koulujen lukuvuosisuunnitelmat ja esiopetusyksiköiden vuosittaiset suunnitelmat. Opetussuunnitelmien toimeenpanoa myös arvioidaan paitsi valtakunnallisesti, myös kunta- ja koulutasolla.

Ajatus elinikäisestä oppimisesta on vahvasti läsnä myös opetussuunnitelman kanssa toimittaessa: vaikka omat OPS-käsitykseni ovat vasta muodostumassa, uskoisin, että jokainen opettaja sekä koulutuskysymysten parissa työskentelevä syventää OPS-tietouttaan koko työuransa ajan.