Tarve ei kohtaa humanistien osaamista eikä osaaminen kohtaa tarvetta

pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto

Humanistisen alan korkeakoulutuksen arvioinnissa (2020) havaittiin, että koulutus tuottaa substanssiosaamiseltaan vahvoja henkilöitä työelämän tarpeisiin. Erityisesti nousi esiin heidän kykynsä kokonaisuuksien hahmottamiseen ja kriittiseen ajatteluun. Valmistuneiden humanistien osaaminen tunnistettiin monipuoliseksi ja laaja-alaiseksi, mikä antaa hyvät valmiudet joustavuuteen jatkuvasti muuttuvissa työelämän tilanteissa.

Tulevaisuudessa yritykset ja yhteisöt toimivat ympäristössä, jota on kuvattu lyhenteellä VUCA: jatkuvasti muuttuva (volatile), epävarma (uncertain), monimutkainen (complex) ja monitulkintainen (ambiguous). Arviointiryhmän havaintojen perusteella voisi päätellä, että humanisteilla on tässä ympäristössä sekä kasvavat markkinat että hyvät mahdollisuudet menestyä työssään. Humanistien työllistymistä voi pitää jo nyt hyvänä. Tällä hetkellä 78 % yliopistoista ja 79 % ammattikorkeakouluista valmistuneista humanisteista on työllistynyt kymmenen vuoden sisällä opintojensa aloittamisesta.

Toisaalta teknisiltä ja kaupallisilta koulutusaloilta valmistuneilla työllistymisen taso on 10 % korkeampi kuin humanistisilta aloilta valmistuneilla. Heikomman työllistymisen lisäksi humanistit sijoittuvat pääosin julkisen sektorin töihin ja tehtäviin, joissa palkkataso on muita korkeakoulutettuja matalampi. Karvin tammikuussa 2020 julkaisemien korkeakoulujen koulutusala-arviointien perusteella yliopistojen teknisistä ja kaupallisista koulutusohjelmista valmistuneet ja pääosin yksityisellä sektorilla toimivat diplomi-insinöörit ja kauppatieteiden maisterit kuittasivat samalla työelämän kokemuksella noin 25­–50 % parempia palkkoja kuin humanististen alojen maisterit. Lähes vastaava tilanne oli ammattikorkeakouluista valmistuneiden kohdalla.

Enemmän luovuutta ja näkemystä, vähemmän exelöintiä

Humanistien kannalta ongelma on, että työllistyminen on muita vaikeampaa ja toteutuu muita huonommalla palkalla. Ongelma on myös työtehtävien painottuminen julkiselle sektorille, jossa kasvunäkymät ovat enemmän kielteiset kuin myönteiset.

Yhteiskunnan ja erityisesti yritysten kannalta ongelma on, etteivät humanistit löydä tai hakeudu yksityisen sektorin tehtäviin. Koulutuksen sisällön perusteella juuri humanisteilla näyttäisi olevan parhaat edellytykset toimia VUCA-maailmassa ja auttaa yrityksiä toimintaympäristössä, jossa luovuus, generalistiseen pohjatietoon perustuva uusien asioiden havainnointi ja jatkuva oppiminen korvaa exelöinnin menestystekijänä.

Humanistien osaaminen ei kohtaa yksityisen sektorin tarvetta eikä yksityisen sektorin tarve kohtaa humanistien osaamista. Kohtaamisongelmien taustalla on se, että yritykset eivät tiedä ja tunnista humanistisen osaamisen vahvuuksia. Humanistit puolestaan eivät tiedä yksityisen sektorin tehtävistä ja näkymistä, joissa heidän koulutukseensa perustuva ongelmien ratkaisukyky olisi erityinen vahvuus.

Kohti parempia tuloksia ja palkkoja

Humanistisen alan korkeakoulutuksen arviointiryhmä tekeekin perustellusti esityksen siitä, että edellä kuvattuun kohtaamisongelmaan on puututtava. Olen joskus myyntikoulutuksessa törmännyt totuutena esitettyyn tietoon, jonka mukaan yhteen kauppaan tarvitaan keskimäärin seitsemän kontaktia tai kohtaamista. On tämä tieto totta tai ei, ainakin seuraavat seitsemän toimenpidettä olisi syytä tehdä:

1. Yrityselämän on osallistuttava korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
2. Opintoihin on aina sisällytettävä työharjoittelu.
3. Opinnäytetöiden aiheet on linkitettävä yritysten ja työelämän tarpeisiin.
4. Opiskelijoiden on haettava ja yritysten tarjottava muun muassa alumnitoiminnan kautta tietoa työmarkkinoiden nykyisistä ja tulevista osaamistarpeista ja tehtävistä.
5. Opiskelijoiden on tehtävä koulutukseensa liittyviä valintoja yrityselämän tarpeiden suuntaan.
6. Opiskelijoiden on vahvistettava työelämätaitojaan muun muassa verkostoitumisessa ja projektinhallinnassa.
7. Opiskelijoiden on kehitettävä taitojaan myydä omaa osaamistaan.

Näiden toimenpiteiden toteutuminen auttaa humanisteja ja yrityksiä kohtaamisten määrän ja laadun parantamisessa. Se tuottaa yrityksille parempia talousuutisia ja humanisteille lihavampia tilipusseja.