Varhaiskasvatuksen arvioinnilla voidaan tehdä henkilöstön osaaminen näkyväksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymään koulutuksen arviointisuunnitelmaan 2020–2024 sisältyy Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen ja järjestäjien tukeminen -hanke. Hankkeen tavoitteena on laatia varhaiskasvatukselle laatukriteerejä sisältävät tutkimusperusteiset arviointityökalut sekä osallistua kansallisen laadunarviointijärjestelmän Valkean kehittämiseen. Valkean avulla varhaiskasvatuksen järjestäjät ja yksityiset palveluntuottajat voivat arvioida sekä toimintaa tukevia rakenteita että toiminnan toteutumista esimerkiksi päiväkodeissa ja lapsiryhmissä.

Talvella 2021 Karvi pilotoi näitä kehitteillä olevia laadun arvioinnin työkaluja. Arviointityökalujen avulla varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi omaa toimintaansa ja ryhmän toimintakulttuuria sähköisellä arviointilomakkeella. Arviointikyselyn vastauksista koostettiin toimipaikkakohtainen yhteenvetoraportti, jonka avulla päiväkodin johtaja ja henkilöstö saivat kokonaiskuvan pedagogisen toimintansa laadusta. Myöhemmässä vaiheessa henkilöstö tarkasteli oman lapsiryhmänsä toimintaa yhdessä keskustellen ja lasten tarpeita huomioiden. Tässä blogitekstissä pohditaan, miten arviointiprosessin erilaiset vaiheet tukevat henkilöstön osaamisen ja vahvuuksien näkyväksi tekemistä.

Osaamisen tunnistaminen arvioinnin avulla

Monitasoinen arviointiprosessi on suunniteltu tukemaan yksittäisen varhaiskasvatuksen työntekijän itsearviointia sekä koko päiväkodin henkilöstön toiminnan yhteisöllistä kehittämistä. Toiminnan syvällinen pohtiminen monipuolisesti ja useilla eri tasoilla on ainutlaatuinen tapa tuoda näkyväksi toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja – miksi minä tai me lapsiryhmäkohtaisena tiiminä ja päiväkotina toimimme juuri niin kuin toimimme? Keskustelu arvoista tekee näkyväksi myös toiminnan taustalla olevat tavoitteet, joiden ensisijaisena päämääränä on tukea lasten kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

Arviointiprosessi alkaa henkilöstön itsearvioinnilla, kun työntekijät vastaavat esimerkiksi leikkiä tai oppimisympäristöä tarkastelevaan arviointikyselyyn. Arviointikyselyssä varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita on konkretisoitu käytäntöä kuvaaviksi väittämiksi. Kyselyyn vastaaminen ja oman toiminnan tarkastelu arkea kuvaavien väittämien avulla on oivallinen keino tunnistaa omia, usein piintyneitäkin toimintatapoja lapsiryhmässä. Omien toimintatapojen ja erityisesti niihin sisältyvien vahvuuksien tunnistaminen edistää oman ammatillisuuden kriittistä tarkastelua osana päivittäin toistuvia tilanteita ja kohtaamisia lasten kanssa. Toiminko arjessa juuri äsken kyselyyn vastaamallani tavalla? Mikä toiminnassani oli erityisen hyvää ja lasta tukevaa? Kyse on henkilökohtaisesta tiedostetusta ja tiedostamattomasta itsereflektiosta, joka on olennainen ja välttämätön osa ammatillisuutta ja sen kehittämistä. Mitä tiedostetumpaa itsereflektio on, sitä paremmat mahdollisuudet henkilöstöllä on kehittyä omassa toiminnassaan.

Arviointiprosessin seuraavassa vaiheessa päiväkodin johtaja esittelee henkilöstölleen yhteenvetoraportin, johon on koottu koko päiväkodin henkilöstön itsearvioinnit. Tässä vaiheessa henkilöstöllä on mahdollisuus peilata omaa toimintaansa koko päiväkodin toimintaan. Millaista meidän pedagoginen toimintamme on yhteisönä? Vastasiko yhteenvedossa esitetyt arviot käsitystämme toiminnan laadusta? Yhtäältä yhteenvedon tarkastelu ja siitä keskustelu voi vahvistaa yksittäisen työtekijän näkemystä omasta työstään. Toisaalta koko päiväkotia koskevan toiminnan tarkastelu luo yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä motivoi arvioimaan ja kehittämään toimintaa yhdessä.

Arviointiprosessin viimeisessä vaiheessa edetään lapsiryhmien henkilöstön itsearviointikeskusteluun. Lapsiryhmissä toteutetun itsearviointikeskustelun tavoitteena on auttaa henkilöstöä tarkastelemaan arvioitavaa teemaa lasten yksilöllisten tarpeiden näkökulmasta. Keskustelua ohjaavat itsearviointikysymykset, joiden tarkoituksena on auttaa henkilöstöä tunnistamaan toimintansa vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kun henkilöstö oivaltaa, että moni asia lapsiryhmän toiminnassa on jo lähtökohtaisesti hyvää, voidaan keskustelussa edetä kohti toiminnan kriittisempää tarkastelua. Keskustelun lopuksi valitaan toiminnalle erityinen painopistealue, jonka kehittämiseen henkilöstö sitoutuu yhdessä.

Vahvuudet toiminnan tarkastelun lähtökohtana

On selvää, että varhaiskasvatuksen arviointi ja sitä seuraava kehittäminen edellyttää toiminnan monipuolista tarkastelua. Ilman toiminnan kehittämisen kohteiden tunnistamista ei päästä rakentavaan keskusteluun siitä, mitä voisimme tehdä toisin tai vieläkin paremmin lasten ja koko lapsiryhmän tukemiseksi. Silti toiminnan vahvuuksien tunnistamista tulisi pitää toiminnan arvioinnin ja kehittämisen ensisijaisena ja välttämättömänä lähtökohtana.

Tätä voidaan perustella useista eri näkökulmista. Ensinnäkin lapsiryhmässä toistuvat tilanteet voivat tuntua itsestäänselvyyksiltä ilman toiminnan vahvuuksien tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Toimintaa voidaan kuvailla laadukkaaksi, mutta vieläkin tärkeämpää olisi pysähtyä säännöllisin väliajoin pohtimaan, millaiset käytännöt tarkalleen ottaen tekevät toiminnasta lasten ja huoltajien näkökulmasta laadukasta. Nämä käytännöt ja niitä säätelevät reunaehdot muodostavat lopulta toiminnan pitkäjänteisen arvioinnin ja kehittämisen perustan ja mahdollistavat toiminnan vaikuttavuuden tarkastelun.

Toisekseen toiminnan vahvuuksien tunnistaminen tukee henkilöstön ammatillisen itsetunnon kehitystä ja työn kokemista merkitykselliseksi. Päivittäinen varhaiskasvatustyö lasten kanssa, ja etenkin lapsilta ja huoltajilta tuleva myönteinen palaute voivat itsessään olla työntekijälle arvokas osa ammatillista identiteettiä. Silti työn merkityksellisyyden kokemusta tulisi ylläpitää suunnitelmallisesti. Tämä edellyttää esimerkiksi myönteisen palautteen antamista ja vastaanottamista muilta työntekijöiltä ja varhaiskasvatuksen johdolta. Nämä voivat olla työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin avainkokemuksia, joita ei todennäköisesti saavutettaisi, mikäli työn arviointi ja kehittäminen toteutuisi vain kehittämisen kohteita tarkastelemalla.

Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin kehittäminen ja järjestäjien tukeminen -hanke tuottaa tietoa ja välineitä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointitoiminnan yhteiseen painopisteeseen Jatkuvan kehittämisen tukeminen. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kaikilla koulutusasteilla pyrittäessä siihen, että laadunhallinta toimii ja tukee johtamista ja jatkuvaa kehittämistä, toimintakulttuuri tukee toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisöllisyys sekä eri toimijoiden osallistuminen kehittämiseen toteutuu.

Blogikirjoitus on osa Karvin osallistumista Sitran Osaaminen näkyviin -teemaviikkoihin. Karvin blogi on valittu osaksi Tutkitun tiedon teemavuotta. 

Sivi Harkoma, Janniina Vlasov ja Tuomas Sarkkinen

Kirjoittajat työskentelevät Karvissa varhaiskasvatuksen arviointien parissa.