Varhaiskasvatusta arvioidaan valssaten Keravalla

Hanna Sulonen, vs. varhaiskasvatusjohtaja, Keravan kaupunki

Keravan kaupungin varhaiskasvatus otti Karvin Valssin käyttöön heti vuonna 2023, jolloin kyseinen valtakunnallinen varhaiskasvatuksen digitaalinen laadunarviointijärjestelmä valmistui. Kuntaorganisaatioille Valssin käyttöönotto oli odotettu uudistus, jonka avulla varhaiskasvatuksen laadunhallinta saadaan suunnitelmallisemmaksi, tavoitteellisemmaksi, avoimemmaksi ja näkyvämmäksi. Uskoimme ja tiesimme, että Valssin käyttöönotto on erittäin hyödyllistä varhaiskasvatuksen selkeämmän laadunarvioinnin kehittämisessä sekä samalla laadunhallinnan ja tiedolla johtamisen eteenpäin viemisessä. Keravalla into ja ilo varhaiskasvatuksen kehittämiseen Valssin avulla oli suuri, ja halusimme olla mukana kokeilemassa uutta ensimmäisten kuntien joukossa.

Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Keravalla

Olemme kehittäneet varhaiskasvatuksen laadunhallintaa Keravalla jo usean vuoden ajan. Kehittämistä on ohjannut tieto siitä, että laadunhallinta ja siihen liittyvä arviointi ymmärretään osana strategista johtamista ja organisaation tiedolla johtamista. On erittäin tärkeää, että kaikki erilaisilla arviointimenetelmillä kerätyt aineistot ja niiden pohjalta tuotetut tulokset osataan varhaiskasvatuksessa yhdistää ja sen jälkeen niiden avulla pohtia, miten eri tavoin tuotetusta tiedosta muodostetaan eheä ja johdonmukainen kokonaisuus. Muuten arviointi ja kehittäminen jäävät toiminnan toteuttamisesta irralliseksi.

Laatutyömme suunnannäyttäjänä ovat aiemmin toimineet Karvin varhaiskasvatukseen laatuindikaattorit ja muu kansallisen arvioinnin kehittämiseen tarkoitettu materiaali. Elokuusta 2023 lähtien käytössämme ollut Valssi avasi meille mahdollisuuden toteuttaa varhaiskasvatuksen arviointia uudenlaisilla työvälineillä ja -tavoilla. Valssin käyttöönoton tueksi saimme valtion erityisavustusta, jonka avulla perustimme kehittämishankkeen, kokosimme sen tueksi laadunarvioinnin työryhmän ja palkkasimme arviointikoordinaattorin. Hankkeen tavoitteena oli selkiyttää varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin vallitsevia toimintatapoja sekä nivoa Valssi laadunarvioinnin ja kehittämisen rakenteisiin. Koordinaattorin työtehtäviä olivat muun muassa Valssin tekninen käyttöönotto ja lanseeraaminen Keravalle, henkilöstön kouluttaminen ja heidän osallisuutensa vahvistaminen arviointikeskustelukäytäntöjä kehittämällä sekä ylipäänsä arvioinnin tärkeyden ja merkityksen kirkastaminen.

Uuden järjestelmän käyttöönotto edellytti myös vanhojen toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja niistä luopumista. Päädyimme jättämään joitakin aiemmin käytettyjä arvioinnin työvälineitä pois ja raivasimme tietoisesti tilaa uuden oppimiselle. Ensimmäisen Valssi-vuoden teemaksi valitsimme kuntatasoisen painopisteen mukaisesti liikuntakasvatuksen, johon Valssin itsearvioinnin ja pohdintakeskustelujen avulla oli tarkoitus tuottaa vahvempaa sisältöä, intoa ja uusia ideoita.

Karvin Valssin käyttöönottoon valmistautumista

Valssin käyttöönoton aloittaminen oli jännittävää. Arviointikoordinaattori valmistautui Valssin käyttöönottoon osallistumalla koulutuksiin sekä perehtymällä Karvin laatimiin materiaaleihin ja ohjeisiin. Olemassa olevaa tietoa hyödyntäen hän myös selkiytti arvioinnin toteuttamista Keravalla ja laati prosessin tueksi helposti ymmärrettävän visualisoinnin. Valssin käyttöönotto viivästyi hieman, ja tämä antoi arviointikoordinaattorille aikaa kerrankin valmistautua uuden digitaalisen järjestelmän tuloon kunnolla. Arviointikoordinaattori ehti myös kertaalleen vaihtua ennen kuin pääsimme tositoimiin.

Arvioinnin taustamuuttujatiedot tulevat Valssiin kansallisesta Varda-tietovarannosta. Haastavinta Valssin käyttöönotossa oli henkilöstön tietojen siirtyminen kunnan omasta järjestelmästä Vardaan. Teknisten vaikeuksien selvittäminen vaati molemmilta arviointikoordinaattoreilta sinnikkyyttä, vaikka Valssi-järjestelmä itsessään on helppokäyttöinen, selkeä ja hyvin ohjeistettu. Henkilöstöjärjestelmän ja Vardan yhteensovittaminen nosti hikikarpaloita niin koordinaattorien, laadunarvioinnin työryhmän kuin päiväkodin johtajien otsalle, mutta hanke eteni koko ajan Karvin ohjeiden ja Keravalla suunniteltujen prosessikuvauksien mukaisesti eteenpäin. 

Vihdoinkin se alkoi

Teknisten haasteiden vuoksi lykkäsimme syksyllä Valssin käyttöönottoa vielä muutamalla kuukaudella eteenpäin. Lopulta päätimme vain rohkeasti edetä arviointitiedonkeruuseen, jotta emme menettäisi kaikkia hankkeen tuottamia hyötyjä. Keravalaisen tavan mukaisesti tartuimme siis tuumasta toimeen. Päätimme, että itsearvioinnin sähköisellä kyselyllä tekevät vain ne työntekijät, joiden tiedot siirtyivät Vardaan. Työntekijät, joille sähköistä arviointilomaketta ei voitu lähettää, osallistuivat arvioinnin eri vaiheissa toteutettuihin keskusteluihin.

Niin lapsiryhmissä toteutetut pohdinnat kuin päiväkodeissa järjestetyt arviointikeskustelutkin onnistuivat erinomaisesti. Kaikki kunnalliset päiväkodit toteuttivat pohdinta- ja arviointikeskustelut yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta ja nostivat liikunnan kehittämisen painopisteet ryhmiensä varhaiskasvatussuunnitelmiin.

Olen itse ollut mukana useissa kehittämishankkeissa, ja hämmästyin erityisesti sitä, miten vähän uutta digitaalista työvälinettä vastustettiin. Valssin käyttö ja sen avulla toteutettu arviointi oli juuri oikealla tavalla helppoa, vaivatonta ja omaan työhön kytkeytyvää. Arviointilomakkeet ja niissä olevat laatukriteerit oli pohdittu ja rakennettu pedagogisesti ja sisällöllisesti niin hyvin, että kehittämisen keskusteluja ei koettu ylitsepääsemättömiksi. Lisäksi arviointikoordinaattorit osasivat viedä asioita haastavaan varhaiskasvatuksen arkeen juuri oikealla tavalla. Arviointikeskustelut johdattivat pedagogiikan kehittämistä eteenpäin, ja näin keskustelut eivät tuntuneet irrallisilta tai turhilta vaan oikeasti omaa työtä edistäviltä. Arviointi koettiin merkitykselliseksi ja tärkeäksi eikä muutosvastarintaa syntynyt. 

Hankkeen materiaalina syntyivät arvioinnin arviointisuunnitelma ja vuosikello 

Hankkeen alkuvaiheessa laadimme Keravan varhaiskasvatukseen arviointisuunnitelman ja arvioinnin vuosikellon. Aiemmin meillä oli ollut käytössä kolme erilaista arvioinnin vuosikelloa, jotka nyt yhdistettiin yhdeksi vuosikelloksi ja muokattiin entistä visuaalisempaan muotoon. Lisäksi laadimme ensimmäistä kertaa kattavan arviointisuunnitelman. Suunnitelma rakennettiin suoraan kaupungin intranettiin niin, että kuvia klikkailemalla voi siirtyä erilaisiin arvioinnin menetelmiin, työvälineisiin sekä arvioinnin taustalla vaikuttaviin teorioihin. Uuden arviointisuunnitelman ja arvioinnin vuosikellon avulla meidän oli helpompaa viestiä Keravan varhaiskasvatuksen laadunarvioinnin kokonaisuudesta henkilöstölle. 

Kuva 1. Anna Kilpeläisen laatima Keravan varhaiskasvatuksen arvioinnin vuosikello. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Hankkeen aikana opittiin paljon

Opimme hankkeen aikana paljon niin Valssin sisältöjen hyödyntämisestä kuin teknisestä käytöstä. Arvioimalla liikuntakasvatuksen toteuttamista opimme paitsi toteuttamaan itsearviointia, myös pohtimaan liikuntakasvatukseen liittyviä uusia näkökulmia sekä ideoimaan monipuolista liikunnallista toimintaa ja tapoja toteuttaa sitä pedagogisesti ja tavoitteellisesti koko varhaiskasvatuspäivän ajan. Opimme myös, miten tekniikan käyttäminen on välillä haastavampaa kuin toiminnan kehittäminen. Saimme itsearviointikeskustelut ja pohdinnat päiväkodeissa onnistumaan hyvin, mutta tekniset haasteet olivat toisinaan ylitsepääsemättömiä kunnan henkilöstöjärjestelmän ja Vardan rajapinnassa. 

Tulevaisuudessa haluamme nivoa Valssin ja muiden arviointityökalujen avulla saamamme laadunarvioinnin tulokset tiiviimmin ja näkyvämmin yhteen talousdatan, lapsiin liittyvien tilastotietojen, HR- ja työhyvinvointikyselyn tulosten, talousarvion tavoitteiden sekä muiden arviointimittarien kanssa. Vasta tämän jälkeen varhaiskasvatusta voidaan johtaa strategisesti ja oikean tiedon avulla oikeaan suuntaan. Ilman monipuolista ja eri tavoin tuotettua tietoa arvioinnin tulokset jäävät sekä hallinto- että yksikkötasolla helposti hyödyntämättä ja ymmärrys arviointitiedon merkityksestä pinnalliseksi. Yhtenäisen laadunhallinnan kokonaisuuden avulla toimintaamme ohjaava visio ja polku lasten laadukkaamman varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi on mutkattomampi ja innostavampi. 

Mielipiteet ovat kirjoittajan omia.