Karvin asiantuntijalausunto perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaan luonnoksesta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää Opetushallitusta mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto perusopetuksen toiminnallisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnittelun oppaan luonnoksesta.
Karvi pitää erittäin tärkeänä, että opetuksen järjestäjien ja koulujen suunnitelmallista ja systemaattista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä tuetaan Opetushallituksen laatiman oppaan avulla.Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet velvoittavat opetuksen järjestäjiä ja kouluja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Eriarvoistumista ja syrjäytymistä tulee ehkäistä kouluissa sekä kannustaa oppilasta opinnoissaan ja omien oppimispolkujensa rakentamisessa sukupuolesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Perusopetuksen tulee olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoista, ja sen tulee lisätä tietoa ja ymmärrystä myös sukupuolen moninaisuudesta sekä sukupuolistuneista käytännöistä.
Karvin mukaan on tärkeää, että koulun toimintakulttuurissa tuetaan aktiivisesti moninaisuutta ja pyritään konkreettisin toimin toteuttamaan siihen liittyviä opetussuunnitelman tavoitteita. Erityisesti on huolehdittava siitä, että kukaan ei tule loukatuksi tai ohitetuksi sukupuolensa ilmaisun, kulttuurisen tai kielellisen taustan, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden tai muuhun henkilöön liittyvän syyn vuoksi. Tavoitteena on turvallinen kouluympäristö kaikille.
Karvi on suositellut (Saarinen ym. 2021, 154–155), että toiminallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tulee sisältää konkreettisia työkaluja sukupuolitietoiseen toimintaan koulussa. Toimiva suunnitelma on käytännönläheinen ja se ankkuroituu koulun arkeen, esimerkiksi osana opetussuunnitelmaa, lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun vuosikelloa. Karvi korostaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat rakennetaan yhteisöllisesti ja konkreettisia toimintamalleja painottaen. Suunnitelma toimii pedagogisena työkaluna opetuksen järjestäjälle ja koulun henkilöstölle. Keskeistä on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistäminen koulun arjessa osana päivittäistä toimintaa.
Lausuntoon on kirjattu huomiot oppaan päälukujen Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen rakentaa turvallista kouluyhteisöä, Näin edistät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suunnittelun keinoin ja Kysymykset, joihin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota mukaisesti:
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen rakentaa turvallista kouluyhteisöä
Karvi pitää tärkeänä oppaan painotusta, että opetuksen ja ohjauksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoisuutta tulee toteuttaa koulun johtamisella, järjestelmällisellä suunnittelulla sekä riittävällä opettajien täydennyskoulutuksella. Asiat tulee huomioida myös osana opetussuunnitelmien toimeenpanoa. Useassa Karvin arvioinnissa (Hakamäki-Stylman ym. 2021; Saarinen ym. 2021; Venäläinen ym. 2022) korostuu johdon ja koko henkilöstön merkitys osallisuuden ja yhteisöllisyyden rakentumisessa ja moninaisuuden arvostamisessa. Lisäksi Karvi pitää tärkeänä, että oppaassa tuodaan selkeästi esiin lainsäädännöllistä perustaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen systemaattiseen suunnitteluun ja toiminnan arviointiin. Karvi on suositellut (Saarinen ym. 2021, 158), että opetuksen järjestäjän tulee arvioida ja seurata tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan sekä edistää tarvittavilla toimenpiteillä niiden toteuttamista. Oppaassa tulee korostaa myös sitä, että arvioinnissa saatua palautetta käsitellään yhdessä henkilöstön ja oppijoiden kanssa. Karvin arvioinnin (Hakamäki-Stylman ym. 2021) mukaan koulujen toiminnasta kerätään usein palautetta, mutta sen käsittely yhdessä oppilaiden kanssa on satunnaista.
Karvi pitää tärkeänä kirjauksia siitä, että opetuksen järjestäjien ja koulujen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Karvi kannattaa oppaan kirjauksia, joissa opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että koululla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Opetuksen järjestäjän ja koulun on varattava oppijoille ja heidän huoltajilleen mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä. Karvin arvioinnin (Hakamäki-Stylman ym. 2021) mukaan oppilaiden tulee voida vaikuttaa asioihin, jotka ovat sekä oppijoiden että koulun toiminnan kannalta merkityksellisiä. On tärkeää, että oppilailla on mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen järjestämiseen ja opintojen suorittamiseen sekä koulun toiminnan kehittämiseen muiden koulun arjen toimintojen lisäksi. Arviointitulosten mukaan oppilaille tulee tarjota erilaisia ja vaihtoehtoisia tapoja osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaiden tarpeisiin sopivat ja matalan kynnyksen vaikuttamistavat sekä digitalisaation hyödyntäminen voisivat aktivoida ja motivoida oppijoita osallistumaan. On myös tärkeää muistaa, että esimerkiksi häirinnästä, syrjinnästä tai kiusaamisesta voi olla helpompaa kertoa esimerkiksi digitaalisen ilmoituskanavan kautta, kuin puhua suoraan koulun tai oppilaitoksen henkilöstön kanssa (Rumpu ym. 2023).
Näin edistät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta suunnittelun keinoin
Karvi pitää tärkeänä, että perusopetuksessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään valtavirtaistamalla sukupuolitietoisuutta, jolloin sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koulun kaikessa toiminnassa (Saarinen ym. 2021, 155.) Koulun toimintakulttuuria tulee kehittää kaikki oppilaat ja henkilöstön huomioon ottavaksi oppimisympäristöksi, jossa kannustetaan jokaista yhteisön jäsentä ajattelemaan ja toimimaan yhdessä. Karvin korostaa, huomion kiinnittämistä oppilaan ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen, jotta se ei uusinna eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja liittyen esimerkiksi sukupuoleen, etnisyyteen, vammaisuuteen, seksuaalisuuteen, kieleen tai varallisuuteen. Koulussa kuulluksi tulemisen ja tasa-arvoisen kohtelun kokemus vahvistaa myönteisiä kokemuksia myös oppimisesta. Se vahvistaa myös ymmärrystä erilaisista elämäntilanteista, resursseista ja vahvistaa parhaimmillaan keskinäistä huolenpitoa ja yhteisöllisyyttä.
Karvi kannattaa sitä, että oppaassa korostetaan, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu on koulukohtaista, sitä tehdään yhteistyössä ja se tehdään vastaamaan nimenomaisen koulun ja sen oppilaiden tarpeita. Erityisen tärkeää on tiedostaa sukupuolistuneita käytäntöjä. Karvin mukaan se vaatii, että kouluissa käsitellään ja avataan sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden käsitteitä henkilökunnan kesken ja yhdessä oppilaiden kanssa. Koulussa huolehditaan siitä, että sukupuolitietoinen toiminta toteutuu eri tilanteissa ja oppimisympäristöissä. Erityistä huomiota kohdistetaan siihen, miten oppimis- ja opetustilanteissa tuotetaan sukupuolittuneita odotuksia ja toimijuutta ja miten niitä puretaan. Oppilaiden kanssa luodaan yhdessä uusia tapoja toimia. (Saarinen ym. 2021.)
Karvin arviointi (Hakamäki-Stylman ym. 2021) osoitti, että virallinen suunnitelma ja toimintaohjeet kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemiseksi ja puuttumiseksi luovat perustan koulun toiminnalle ja tuovat turvaa kouluyhteisön jäsenille. Näiden tulee olla kiinteästi mukana koulun arjessa ja toimintakulttuurissa. Karvin toteuttaman arvioinnin mukaan koulujen kiusaamisen vastainen työ on verrattain hyvin jäsentynyttä, mutta erityisesti henkilöstön perehdyttäminen yhteisiin toimintatapoihin ja toiminnan päivittämistarpeista keskusteleminen voi kouluissa jäädä vähälle (Hyvärinen & Markkanen 2023). Näin ollen Karvi pitää tärkeänä oppaan kirjauksia, joissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä pidetään kouluissa jatkuvana prosessina, jonka tehtävä on kehittää koulun toimintaa. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset tulee huomioida säännöllisesti koulun johtamisessa ja muissa käytännöissä.
Karvi on esittänyt, että tasa-arvosuunnittelussa esitetään konkreettisia keinoja ehkäistä erilaista syrjintää ja häirintää, esimerkiksi tunnistaa omat etuoikeudet. Arvioinnissa (Hakamäki-Stylman ym. 2021) suositeltiin, että oppijoiden, henkilöstön ja johdon tulee keskustella yhdessä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden merkityksestä, jotta kaikille kouluyhteisön jäsenille on selvää, miten yhdenvertaisuuden edistäminen on osa arjen toimintaa. Moninaisuuden arvostusta voidaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä oppilasjäsenten määrää ja moninaisuutta oppilaitoksen eri työryhmissä. Oppilaiden osallistamisessa on tärkeää, etteivät koulun kaikki vastuulliset tehtävät ja ryhmien jäsenyydet keskity samoille oppilaille, vaan kaikkia oppilaita kannustetaan tasapuolisesti hakeutumaan ja osallistumaan erilaisiin tehtäviin. Lisäksi on tärkeää kertoa oppilaille perustelut valinnoille. (Rumpu 2023.)
Oppaassa ehdotetaan yhtenä vaihtoehtona, että kouluissa toteutetaan kirjallinen kysely varsinkin vanhemmille oppilaille yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumisesta koulussa. Karvin arvioinnin (Rumpu ym. 2023) mukaan on tärkeää muistaa, että kyselyiden ohella koulun yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista seurataan päivittäin arjen tilanteiden kautta. Esimerkiksi kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään puuttumisen ja sen ennaltaehkäisyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää havainnoida arkisia tilanteita, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua heti niiden ilmetessä.
Karvi pitää tärkeänä, että koulun kykyä käsitellä eriarvoisuutta vahvistetaan. Toiminallinen tasa-arvosuunnitelman vieminen eläväksi käytännöksi kaikkeen koulun toimintaan vahvistaa koko koulun, opetuksen, keskinäisen vuorovaikutuksen, kohtelun ja oletusten muuttumista tasa-arvoisempaan suuntaan. Karvin (Saarinen ym. 2021) mukaan tämä lisää erilaisten lähtökohtien resurssien, tarpeiden ja toiveiden huomioon ottamista. Lapsi tai nuori ei leimaudu tai syrjäydy sukupuolen tai erilaisten taustatekijöiden, kuten sosioekonomisen aseman, maahanmuuttajataustan, alueellisen tai kaupunkien sisäisen segregaation vuoksi.
Kysymykset, joihin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen arvioinnissa on kiinnitettävä erityistä huomiota
Karvi pitää hyvänä, että koulun toimintaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty oppaassa kattavasti, mutta konkreettisuutta voisi oppaaseen lisätä, jotta asiat eivät jää arjen toiminnan näkökulmasta liian abstraktille tasolle. Karvin arviointien mukaan oppijoiden yhteisöihin kiinnittymistä, osallisuutta ja aktiivista toimijuutta tulee tukea ja vahvistaa koko kouluyhteisön voimin. Lisäksi on tärkeää, että oppijoiden hyvinvoinnin tukemiseen ja henkisen kuormittavuuden vähentämiseen kehitetään toimintamalleja (Markkanen ym. 2023). Oppilaiden tunne mahdollisuudestaan osallistua ja vaikuttaa on yhteydessä koulussa viihtymiseen. Karvin arviointitulosten mukaan heikosti kouluun kiinnittyneet oppilaat toivoivat erilaisia yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisääviä asioita kuin vahvemmin kouluun kiinnittyneet oppilaat. Karvi pitää hyvänä oppaan konkreettisia kirjauksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoisesta ohjauksesta, joissa tuodaan esiin opetusryhmien moninaisuuksia ja yhdenvertaisuustietoisen opetuksen käytänteitä.
Karvin mukaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää normikriittisellä lähestymistavalla. Se on yksi keino, jolla voidaan tehdä kouluista ja koulujen käytännöistä ja kulttuurista tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia kaikille. Karvin arvioinnissa on todettu, että normikriittisyyteen liittyy olennaisesti ymmärrys sukupuolesta ja sukupuolittuneista käytännöistä, joiden tunnistaminen ja ylittäminen mahdollistavat kaikille oppilaille ja opettajille huomattavasti enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia toimia. Muutos lähtee oman ajattelun ja toiminnan tiedostamisesta. (Saarinen ym. 2021.)
Karvi ehdottaa, että oppilaanohjausta tulee kehittää sukupuolitietoiseksi siten, että kannustetaan kaikkia nuoria tarkastelemaan jatko-opintomahdollisuuksiaan laaja-alaisesti. Ohjauksessa tunnistetaan ja tiedostetaan yhdessä sukupuoleen liittyviä vallitsevia stereotyyppisiä oletuksia ja pohditaan yhdessä sitä, miten niitä voisi purkaa ohjauksessa, omassa ajattelussa ja valinnoissa jatko-opintojen ja työelämän osalta. Samalla tunnistetaan vallitsevan kulttuurin vaikutuksia oppilaan kuin opettajankin omassa ajattelussa. Opettajat voivat huomioida sukupuolitietoisen oppilaanohjauksen omassa oppiaineessaan, esimerkiksi avaamalla millaisissa työtehtävissä kyseisestä oppiaineesta on hyötyä ja millaisia työmahdollisuuksia sen opiskelu voi avata. Työelämään tutustumisjaksoa (TET-harjoittelu) kehitetään paremmin sukupuolitietoisuutta edistäväksi siten, että se ei uusinna sukupuolittuneita koulutusvalintoja ja työuria. (Saarinen ym. 2021, 156.)
Karvi pitää lausuttavana ollutta opasta tärkeänä. Oppaan teksti on kuitenkin paikoitellen luonnosmaista ja vaatii osittain uudelleen kirjoittamista. Oppaassa on runsaasti käsitteitä, joita olisi syytä avata jo tekstissä (esim. ableismi ja intersektionaalisuus). Lisäksi opas tarvitsee kielenhuoltoa.
Lähteet
Hakamäki-Stylman, V., Huhtanen, M., Kilpeläinen, P., Pusa, A-M., Rumpu, N., Venäläinen, S., Huhtala, O., Multasuo, S., Mustonen, T., Viljanen, V. & Wahlström, N. 2021. OSALLISUUS TEHDÄÄN YHDESSÄ – Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 28:2021. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2821.pdf
Hyvärinen, N. & Markkanen, E-L. 2023. Kiusaamisen vastaiset menetelmät auttavat jäsentämään koulun kiusaamisen vastaista työtä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 8:2023. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/…
Markkanen, E-L., Pusa, A-M. & Hietala, R. 2023.”Porukkaan kuulumista, ulkopuolisuutta ja yksilöllisiä toiveita” - oppilaiden kokemuksia kouluhyvinvoinnin edistämisestä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2023
Rumpu, N., Markkanen, E-L., Hyvärinen, N., Anttila, N., Danschu, P., Kuvaja, M., Romantschuk, M. & Sainio, M. 2023. Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 11:2023 https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1123.pdf
Saarinen, J., Siekkinen, K., Laimi, T., Ahonen, A., Bernelius, V., Brunila, K., Gustavsson, M., Kauppinen, M. & Norrena, J., 2021. Tasa-arvo teoiksi ja todeksi. Sukupuolten sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syitä ja taustoja perusopetuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 19:2021 https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_1921.pdf
Ukkola, A. & Väätäinen (toim.). 2022. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – katsaus kansallisiin arviointeihin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 16:2021. Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja osallisuus koulutuksessa – katsaus kansallisiin arviointeihin
Venäläinen, S., Laimi, T., Seppälä, S., Vuojus, T., Ahlholm, M., Latomaa, S., Mård-Miettinen, K., Nirkkonen, M., Huhtanen, M. & Metsämuuronen, J. 2022. Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia. Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi. Julkaisut 19:2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/wp-content/uploads/2022/09/KARVI_1922.pdf.