Karvin lausunto ammattikorkeakoulujen koulutusvastuuesityksistä

Lausunto Korkeakoulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua ammattikorkeakoulujen koulutusvastuuesityksistä. 

Centria-ammattikorkeakoulu: Matkailu- ja ravitsemisalan amk-tutkinto, restonomi (AMK), matkailu

Centria-ammattikorkeakoulu perustelee hakemuksessaan restonomien (AMK) koulutustarpeen alueen matkailun edistämisellä, matkailuun tehdyillä investoinneilla sekä erityisesti liikematkailun suurina määrinä Keski-Pohjanmaalla. Centria-ammattikorkeakoulu tekee matkailu- ja ravitsemusalalla yhteistyötä strategisten kumppaneidensa Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. Restonomikoulutusta on aiemmin Centria-ammattikorkeakoulussa toteutettu yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Lähimmät paikkakunnat, joissa restonomikoulutusta järjestetään, ovat Kajaani ja Seinäjoki. Seinäjoen ja Kokkolan välissä on matkaa noin 140 km. Restonomikoulutusta voitaisiin järjestää Kokkolassa myös yhteistyösopimuksin strategisten kumppaneiden kanssa, kuten ennenkin. 

Esitys tukee Centria-ammattikorkeakoulun strategista kehittämisohjelmaa sekä strategialla tavoiteltua muutosta (Centrian strategia 2025–2028) eli ”lähemmäs aluetta ja työelämää, kohti parempaa vuorovaikutusta”.  Koulutusvastuuhakemus on tehty alueen tarpeiden pohjalta, sillä koulutuksen ajatellaan etupäässä palvelevan alueen elinkeinoelämän tarpeita enemmän kuin valtakunnallisia tarpeita. Restonomikoulutusta tarjotaan jo kahdeksassa ammattikorkeakoulussa Suomessa, mutta näistä ei ole mainintaa hakemuksessa. Hakemuksessa mainitaan yhteistyö strategisten kumppaneiden Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa. 

Hakemuksessa ei koulutusvastuun laajennusta perustella niinkään TKI-toiminnalla, vaan Keski-Pohjanmaan alueen tarpeilla. Keski-Pohjanmaan alueen elinkeinoelämä toivoo koulutuksen aloittamista. Centria-ammattikorkeakoulun alaan liittyvä TKI-toiminta liittyy luontomatkailuun, vastuullisuuteen, palvelumuotoiluun sekä kulttuuriin. 

Alan henkilöstöä on jo valmiina Centria-ammattikorkeakoulussa aiemmin toteutetun restonomikoulutuksen vuoksi. Myös tradenomikoulutuksessa on alaa tuntevaa ja tukevaa henkilöstöä. Hakemuksessa mainitaan, että koulutukseen kiinnitetään 1,5–2 opettajan työpanos. Rekrytoitavan henkilöstön määrä tuntuu pieneltä uuden koulutusalan opetuksen laadun ja sen riittävyyden kannalta.

Aloituspaikkojen lisääminen Keski-Pohjanmaalle takaisi parempia mahdollisuuksia toiselta asteelta valmistuneille jatkaa opintoja korkeakoulussa. Nyt alueen korkeakouluopintoja suorittaneiden osuus on alle valtakunnallisen keskiarvon. Alueellisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien takia Keski-Pohjanmaalta pitäisi olla yhtä hyvät mahdollisuudet jatkaa opintoja korkeakouluun kuin suhteellisesti muistakin osista maata.

Voimaantulo olisi hakemuksen mukaan 1.1.2025, mutta koulutus alkaisi aikaisintaan 1.1.2026, mikä kuulostaa realistiselta.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Liikunnan amk-tutkinto, liikunnanohjaaja (AMK)

Jyväskylän ammattikorkeakoulu ei perustele hakemuksessaan koulutusvastuun laajentamista valtakunnallisella koulutustarpeella, vaan enemmänkin paikallisilla yhteistyöverkostoilla ja Jyväskylässä toteutettavilla koulutuspoluilla. Kuten hakemuksessa tuodaan esille, Jyväskylässä liikunta-alan koulutusta tarjotaan ammatillisella toisella asteella sekä liikuntatieteellistä koulutusta Jyväskylässä yliopistossa. Koulutuspolku on mietitty EduJyväskylä-koulutusyhteistyönä eli ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja yliopiston toteuttamana jatkumona. 

Liikunnanohjaajien työllistyminen alansa töihin ei ole kovin varmaa, vaikka ala on haluttu opiskelupaikkana. Hakemuksessa ei tuoda esiin liikunnanohjaajien työllistymismahdollisuuksia Jyväskylässä, Keski-Suomessa eikä valtakunnallisesti. Liikunnanohjaaja (AMK) -koulutuksesta valmistuneiden työllistymistä oman alansa töihin olisi tärkeää tarkastella ennen koulutusvastuun laajentamisen antamista. Jos Jyväskylän ammattikorkeakoulu saa liikunnanohjaaja (AMK) -koulutusvastuun, koulutuksessa pitäisi alusta lähtien huomioida monipuoliset työllistymisvalmiudet ja pohtia alan työllistymismahdollisuuksia. 

Likes-yksikkö on osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikköä, joten tukee korkeakoulun profiloitumista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on määritellyt vahvuusalueekseen monialaisen kuntoutuksen, johon yhteyteen sopii myös liikunnanohjaajan koulutus. Työnjaosta on hakemuksessa mainittu yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa. 

Jyväskylän ammattikorkeakoululla on mahdollista hyödyntää alueella olevaa 120 asiantuntijaa koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu palkkaa yhden lehtorin suunnittelemaan koulutusta. Kun koulutus on käynnissä, koulutusohjelman opiskelijamäärä olisi yhteensä 190 opiskelijaa. Karvin näkemyksen mukaan koulutukseen tulee kiinnittää enemmän vakituista henkilöstöä, joka ottaa kokonaisvastuun opiskelijoista ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta.  Yksi lehtori tuntuu vähäiseltä henkilömäärältä koulutuksen laadun ja riittävyyden kannalta. Koulutus on suunniteltu alkavaksi syksyllä 2026, mikä tuntuu realistiselta. 

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu:

Ensisijainen esitys; Kulttuurialan amk-tutkinto, uusi tutkintonimike restauroija (AMK) nykyisen artenomi (AMK) -tutkintonimikkeen sijaan 

Toissijainen esitys; Kulttuurialan amk-tutkinto, artenomi (AMK) –koulutusvastuun lakkaaminen

Karvi ei näe restauroija (AMK) -tutkintonimikettä tarpeellisena lisäyksenä AMK-tutkintonimikkeisiin, sillä nimike ei ole vakiintunut AMK-tutkintonimike. Restauroijakoulutusta toteutettaisiin vain Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hakemuksessa esitetyistä vaihtoehdoista Karvi kannattaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lakkauttavan artenomi (AMK) -koulutuksen, sillä hakijoita ja kiinnostusta ko. koulutukseen ei ole alueella eikä valtakunnallisesti tarpeeksi. Lakkauttamispäätös kannattaisi tehdä mahdollisimman pian, jos hakijamäärät ovat yhtä pieniä kuin aikaisimpina vuosina. Koulutuksen rahoitus ja resurssit näyttävät vähäisiltä, kun koulutuksiin hakijoita on liian vähän.         

Vaikka restaurointi on tärkeä kulttuuriperinnön vaalimisen osaamisalue, Karvi katsoo, että sen koulutukseen ei tarvita omaa tutkintonimikettä, sillä artenomi (AMK) -nimike kattaa myös restauroinnin. AMK-tutkintonimikkeiden kirjo on jo nyt hyvin laaja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulutuksen painoalueita ovat rakennusinteriöörit eli sisätilat, huonekalut ja erilaiset esineet. 

Artenomi (AMK) -nimikkeen lisäksi on käytössä myös konservaattori (AMK) -tutkintonimike, mihin johtavaa koulutusta tarjoaa Metropolia Ammattikorkeakoulu ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Myös konservointi on poikkitieteellinen tieteenala, jonka tarkoituksena on kulttuuriperinnön säilyttäminen ja käytön mahdollistaminen (Metropolia 2024). 

Esitys ei myöskään tue Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun profiilia eikä liity ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan painotuksiin, jotka ovat metsä, ympäristö ja energia, logistiikka ja merenkulku, digitaalinen talous ja kestävä hyvinvointi. Nämä painotukset sopivat yhtä vähän artenomi (AMK) -koulutukseen kuin restauroija (AMK) -koulutukseen. 

Artenomi (AMK) -koulutuksen lakkauttaminen tukisi puolestaan Hämeen ammattikorkeakoulun alan koulutusta, sillä silloin siitä voisi muotoutua alan koulutuksen keskus. Tämä tukisi ammattikorkeakoulun profiloitumista vahvuusalueillaan sekä työnjakoa ammattikorkeakoulujen kesken.

Artenomi (AMK) -koulutus on vain Hämeen ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan varassa, jos Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu päättää lopettaa koulutuksen. Jos restauroija (AMK) hyväksytään uudeksi tutkintonimikkeeksi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa ko. tutkintoon johtavaa koulutusta. Toisaalta artenomi (AMK) -koulutus ei ole kaikkineenkaan kovin haluttu hakukohde kansallisesti.

LAB-ammattikorkeakoulu: Tekniikan amk-tutkinto, laboratorioanalyytikko (AMK)

Laboratorioanalyytikon (AMK) -koulutusta tarjotaan tällä hetkellä vain Metropolia Ammattikorkeakoulussa. LAB-ammattikorkeakoulun hakemuksen mukaan laboratorioanalyytikkoja tarvitaan kuitenkin teollisuudessa nykyistä enemmän myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos LAB-ammattikorkeakoulu saa koulutusvastuun, se on luvannut hakemuksessaan tarjota koulutusta myös Centria-ammattikorkeakoulun ja Kajaanin ammattikorkeakoulun alueilla. Hakemuksessa ei pohdita vaihtoehtoa, että Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaisi koulutusta myös Lahdessa, Kajaanissa ja Kokkolassa.

Laboratorioanalyytikon koulutus on tarkoitus toteuttaa pääosin verkkototeutuksena. Karvi painottaa, että toteutustavan valinta tulee tehdä aina pedagogisin perustein (Toom ym. 2023) eikä esimerkiksi taloudellisin perustein. LAB-ammattikorkeakoulu suunnittelee toteuttavansa opinnot joko suomeksi tai englanniksi. Karvi haluaa muistuttaa, että pelkkä englannin kieli ei takaa opiskelijoille vielä riittäviä kansainvälisiä valmiuksia (Huusko & Nurkka 2024), vaan kansainvälisyysosaamisen kehittymiseen pitää kiinnittää muutenkin opinnoissa huomiota. 

Laboratorioanalyytikon (AMK) -koulutusta tarjotaan tällä hetkellä vain Metropolia Ammattikorkeakoulussa, mutta LAB-ammattikorkeakoulu ei mainitse hakemuksessaan yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Hakemuksen mukaan haettava koulutus perustuu konserniyhteistyöhön LUT-yliopiston kanssa. Haettava koulutus sopii LAB-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan profiiliin. 

LABin tavoitteena on palkata 15 uutta ihmistä eli käytännössä koko koulutuksen henkilöstö. Tavoiteltu 360 opiskelijaa onkin sen verran iso opiskelijamäärä, että henkilöstöä tarvitaan koulutuksen laadun ja opetuksen riittävyyden takaamiseksi. Lisäinvestointien määrä kuulostaa suurelta, sillä OKM:ltä ei ole tulossa niihin resursseja. 

Koulutus on suunniteltu alkavaksi vuonna 2026 Lahdessa ja Lappeenrannassa sekä vuonna 2027 muilla paikkakunnilla. LABin esitys kattaa vain AMK-koulutuksen. Opiskelijoiden opintopolun jatkaminen tuntuu ongelmalliselta, jos heidän ei ole mahdollista jatkaa YAMK-tutkintokoulutukseen tai yliopistoon maisterikoulutukseen.

Lapin ammattikorkeakoulu: tekniikan amk-tutkinto, insinööri (AMK), täsmennys logistiikka

Lapin ammattikorkeakoulu perustelee hakemuksensa alueen tarpeilla, ei niinkään valtakunnallisilla koulutustarpeilla. Esitys liittyy Lapin ammattikorkeakoulun vahvuusalueisiin, huoltovarmuuteen sekä NATO-yhteistyöhön. Myös Oulun ammattikorkeakoulu on hakemassa samaa koulutusvastuuta sekä Laurea-ammattikorkeakoulu tradenomi (AMK), logistiikka -koulutusvastuuta. Esityksessä ei pohdita sitä vaihtoehtoa, että jos Oulun ammattikorkeakoulu saa insinööri (AMK), logistiikka -koulutusvastuun, riittäisikö Oulusta valmistuneita myös Lapin alueen tarpeisiin tai millaista yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulu voisi tehdä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa logistiikan alan koulutuksessa. Lapin ammattikorkeakoulu aikoo toteuttaa koulutuksen ja alaan liittyvää TKI-toimintaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan toimipisteen kanssa sekä syventää yhteistyössä Luleån yliopiston kanssa. 

Lapin ammattikorkeakoulu aikoo rekrytoida 4 henkilöä koulutukseenKoulutus on tarkoitus käynnistää jo vuonna 2025, mikä tuntuu epärealistiselta. Koulutukseen tulee yhteensä 160 opiskelijaa, kun koulutusta toteutetaan täydessä laajuudessaan.

Lapin ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto, ensihoitaja (AMK)

Lapin ammattikorkeakoulu perustelee esityksensä alueellisilla tarpeilla. Muualta valmistuneet ensihoitajat eivät mene Lappiin töihin, mutta Lapin maakunnassa on selkeä tarve ensihoitajille. Esityksessä ei mainita selkeästi TKI-toiminnan yhteyksiä koulutusvastuuseen muuten kuin arktisen alueen erityispiirteiden osalta. 

Esityksessä mainittu yksi rekrytoitava lehtori kuulostaa vähäiseltä opetuksen laadun ja riittävyyden kannalta, vaikka sisäänotto olisikin vain joka toinen vuosi. Tutkintoon johtava koulutus alkaisi syksyllä 2026, mikä kuulostaa realistiselta.

Laurea-ammattikorkeakoulu: Liiketalouden amk-tutkinto, tradenomi (AMK), täsmennys logistiikka

Laurea-ammattikorkeakoulu perustelee esitystä alueen sekä valtakunnallisilla huoltovarmuuden ja maanpuolustuksellisilla tarpeilla. Tällä hetkellä ko. koulutusvastuu on Turun ammattikorkeakoululla ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluilla. Hakemuksen mukaan Uudellemaalle tarvitaan lisään korkeakoulutukseen opiskelupaikkoja, jotta Uudenmaan kehitys ei taannu korkeakoulutettavien puutteen vuoksi. Uudellamaalla pitäisi olla mahdollista hakeutua korkeakoulutukseen omalla alueellaan kuten muuallakin Suomessa. Esitys tukee Laurea-ammattikorkeakoulun profiloitumista sekä vastaa myös alueen, huoltovarmuuden ja maanpuolustuksen tarpeisiin ja esitys sopii Laurea-ammattikorkeakoulun jo olemassa olevaan TKI-toimintaan. Työelämän edustajat puoltavat hakemusta. 

Laurea aikoo rekrytoida 4 henkilöä toteuttamaan koulutusta. Koulutukseen otetaan yhteensä 280 opiskelijaa ja sisäänotto olisi 2 kertaa vuodessa. Koulutus on suunniteltu toteuttaa Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan ja Hyvinkään kampuksilla. Yhteistyötä muiden korkeakoulujen kanssa sekä YAMK-koulutusta vasta suunnitellaan. Koulutus on ajateltu aloitettavan jo syksyllä 2025, mikä ei tunnu realistiselta. 

Laurea-ammattikorkeakoulu: sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinto, geronomi (AMK)

Geronomeja (AMK) koulutetaan tällä hetkellä kuudessa ammattikorkeakoulussa ja Laurea-ammattikorkeakoulun toiminta-alueella myös Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Vaikka Uusimaa tarvitsee lisää korkeakoulutukseen opiskelupaikkoja sekä lisää geronomeja väestön ikääntyessä, koulutuslaajennus voitaisiin hoitaa yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa niin, että Metropolia Ammattikorkeakoulu kasvattaisi sisäänottoaan ja kehittäisi koulutustaan myös Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämään suuntaan. Työnjakoa voitaisiin miettiä vielä tarkemmin 3AMK-yhteistyössä, josta erityisesti Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Työnjako muiden korkeakoulujen kanssa vahvistuisi, jos koulutuksessa tehdään yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Esitys tukee kuitenkin Laurean profiloitumista ja Laurea-ammattikorkeakoululla on paljon vanhustyön TKI-hankkeita. 

Esityksen mukaan Laurea-ammattikorkeakoulu rekrytoi vastuuopettajan sekä 4 lehtoria sekä tarpeen mukaan tuntiopettajia ja luennoitsijoita. Koulutus on ajateltu aloitettavan jo syksyllä 2025, mikä ei tunnu realistiselta. Koulutuksen ollessa täydessä laajuudessaan opiskelijoita on yhteensä 280.

Metropolia Ammattikorkeakoulu: Liiketalouden amk-tutkinto, tradenomi (AMK), täsmennys tietojenkäsittely

Vaikka Uusimaa tarvitsee lisää korkeakoulutukseen opiskelupaikkoja, tradenomi (AMK) tietojenkäsittely -koulutuksia on useassa ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen. Uudellamaallakin tietojenkäsittelyn tradenomeja koulutetaan jo Haaga-Helia- että Laurea-ammattikorkeakoulussa. Koulutustarpeeseen voitaisiin vastata myös olemassa olevien koulutusten sisäänottoja kasvattamalla sekä yhteistyöjärjestelyin. Koulutus voitaisiin toteuttaa myös 3AMK-yhteistyössä, mistä ei ollut mainintaa hakemuksessa. 

Esitys tukee Metropolia Ammattikorkeakoulun profiloitumista ja siinä hyödynnetään Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatiokeskittymiä. Esityksellä on yhteyksiä Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-toimintaan. Metropolia Ammattikorkeakoululla on jo paljon alan osaamista. Esityksen mukaan aiotaan tehdä alalle myös uusia rekrytointeja, sillä usea nykyisestä henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle. Aloitus syksyllä 2026 kuulostaa realistiselta. Metropolia Ammattikorkeakoulu aikoo ottaa koulutukseen yhteensä 280 opiskelijaa 2 rinnakkaisryhmään (suomi ja englanti). 

Metropolia Ammattikorkeakoulun kannattaisi kiinnittää opetuksen ja koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden kokemukseen nykyistä enemmän huomiota, jotta myös AVOP-mittarin tulokset nousisivat. Huonosti suunniteltua ja toteutettua koulutusta ei kannata järjestää. 

Metropolia Ammattikorkeakoulu: tekniikan amk-tutkinto, insinööri (AMK), täsmennys apuvälinetekniikka ja kuntoutus (koulutuksen siirto toiselle koulutusalalle, uusi täsmennys ja koulutuksen pidentäminen puolella vuodella)

Metropolia Ammattikorkeakoululla on ainoana apuvälinetekniikan koulutusvastuu Suomessa. Esityksessä on kyseessä tutkintonimikkeen muutos tai sen päivittäminen. Uusi tutkintonimike on uusi avaus kuntoutuksen suuntaan. 

Esitys tukee Metropolia Ammattikorkeakoulun profiloitumista ja se on yhteydessä Metropolia Ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan profiiliin. Esityksellä ei ole vaikutusta korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön tai työnjakoon eikä esitys vaadi uusia resursseja. Koulutuksen aloittaminen uudella täsmennyksellä vuonna 2026 kuulostaa realistiselta. Metropolia Ammattikorkeakoulu aikoo ottaa koulutukseen yhteensä 96 opiskelijaa. 

Oulun ammattikorkeakoulu: Tekniikan amk-tutkinto, insinööri (AMK), täsmennys logistiikka

Oulun ammattikorkeakoulun insinööri (AMK), täsmennys logistiikka -esityksen taustalla on alueellinen ja vientiteollisuuden koulutustarve, johon nykyisillä koulutusvastuilla ja nykyisellä koulutustarjonnalla ei voida vastata. Logistiikan koulutus osana tekniikan alan insinööri- ja/tai tradenomi (AMK) -tutkintoja järjestetään tällä hetkellä neljässä ammattikorkeakoulussa (JAMK, HAMK, XAMK ja SAMK). Näistä Pohjois-Pohjanmaalle lähin logistiikka-alan insinöörikoulutuksen tarjoaja on Jyväskylän ammattikorkeakoulu, mikä ei ole kestävä ratkaisu Pohjois-Pohjanmaan alueen alan tarpeisiin. Myös Lapin ammattikorkeakoulu on hakemassa insinööri (AMK)-koulutusvastuuta, mikä myös helpottanee Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Suomen ja Lapin alan osaajapulaa. Alueellisten yhteistyökumppaneiden lausuntojen mukaan logistiikka-alalta valmistuneiden saatavuus Pohjois-Pohjanmaalla ei vastaa alueen työelämän eikä vientiyritysten tarpeita. Myös Laurea-ammattikorkeakoulu on hakemassa tradenomi (AMK), logistiikka -koulutusvastuuta. Esityksessä ei pohdita sitä vaihtoehtoa, että jos Lapin ammattikorkeakoulu saa insinööri (AMK), logistiikka -koulutusvastuun, riittäisikö Lapista valmistuneita myös Pohjois-Pohjaanmaan tarpeisiin tai millaista yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulu voisi tehdä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa logistiikan alan koulutuksessa. 

Karvin auditoinnin (Karttunen ym. 2024) mukaan osana strategiaprosessia Oulun ammattikorkeakoulu toteutti osallistavan toimintaympäristön analyysin, joka kattoi alueen demografisen analyysin, työelämän keskeiset muutostrendit ja osaamistarpeet, rahoitusmalliin tulossa olevat muutokset sekä Oulun alueen ja Oulun innovaatioallianssin tulevaisuuden näkymät. Karvi pitää Oulun ammattikorkeakoulun tietoperustaa logistiikan alan osaajatarpeesta luotettavana. 

Oulun ammattikorkeakoulun suunnitelmissa on käynnistää uuden koulutusvastuun ensimmäinen koulutusohjelma englanninkielisenä, mikä tukisi Oulun ammattikorkeakoulun kansainvälisyystavoitteita. Pelkkä englanniksi opiskeleminen ei anna opiskelijoille vielä riittävästi kansainvälisyysosaamista, vaan niiden kehittämiseen pitää myös erikseen panostaa (Huusko & Nurkka 2024). Oulun kauppakamarin mukaan logistiikan alan osaajat työllistyvät usein tehtäviin, joissa englannin kieli on osittainen työkieli. 

Esityksen mukaan uuden koulutusvastuun on tarkoitus profiloitua tukemaan vientiteollisuuden ja toimitusketjujen hallinnan osaamista. Oulun ammattikorkeakoulun strategin mukaan sen tehtävä on palvella työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen ja uudistamisen tarpeita ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta sekä vastata Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta. Esitys siis tukee Oulun ammattikorkeakoulun strategisia tavoitteita myös kansainvälistymisen vahvistamisessa ja vientiosaajien lisäämisessä alueelle. Karvi pitää tärkeänä, että Oulun ammattikorkeakoulu aikoo tehdä tutkinnon suunnittelussa ja profiloinnissa alakohtaista yhteistyötä sekä kotimaisten korkeakoulujen kanssa että eurooppalaisessa yliopistoverkostossa. 

Uudella esitetyllä koulutuksella halutaan tukea Pohjois-Pohjanmaan kansainvälistymiskehitystä, mikä on esityksen mukaan muita alueita heikompaa. Koska uusi koulutusvastuu liittyy vientiteollisuuden tarpeisiin, kansainvälistymisvalmiuksiin tulee kiinnittää huomiota sekä koulutuksen osaamistavoitteiden määrittelyssä että opetushenkilöstöä rekrytoitaessa. Opiskelijoiden kansainvälisyysvalmiuksia voi kasvattaa myös kansanvälisillä opiskelijavaihdoilla ja kansainvälisellä työharjoittelulla (ks. Huusko & Nurkka 2024). 

Karvin auditoinnissa (Karttunen ym. 2024) suositeltiin, että kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisääntyessä Oulun ammattikorkeakoulu lisää sekä opiskelijoiden että henkilöstön kansainvälistymisosaamista. Englanninkielisessä koulutuksessa tulee parantaa ei-suomenkielisten opiskelijoiden suomen kielen valmiuksia työllistymismahdollisuuksien vahvistamiseksi. Esityksessä oli vain mainintana, että ulkoisesti rahoitettuja TKI-hankkeita hyödynnetään tutkinto-ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. 

Karvin auditointi (Karttunen ym. 2024) osoitti, että Oulun ammattikorkeakoululla on alueellisesti vaikuttavaa hanketoimintaa ja merkittävää verkostoyhteistyötä. Oulun ammattikorkeakoulu pyrkii kasvattamaan ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden määrää ja vahvistamaan TKI-toiminnan vaikuttavuutta. 

Esityksessä on huomioitu koulutuksen synergiaedut Oulun ammattikorkeakoulun olemassa olevan koulutustarjonnan kanssa, kuten tekniikan alan yhteisten opinnot tuotantotekniikan ja liiketaloudellisten aineissa. Koulutuksen suunnittelun kustannustehokkuutta lisää se, että Oulun ammattikorkeakoulu pystyy hyödyntämään suunnittelussa jo olemassa olevia koulutuksia ja yhteistyöverkostoja alueellisten toimijoiden, kuten Oulun kauppakamarin kanssa. Esityksen mukaan on rekrytoida kolme uutta lehtoria, kun alan olemassa olevaa henkilöstöä on jo 25 valmiina.

Esitys vahvistaa logistiikan alan AMK-tutkintojen tarjontaa kansallisesti. Esityksessä tutkintonimike on esitetty suomenkielisenä: tekniikan amk-tutkinto, insinööri (AMK), täsmennys logistiikka. Jos sekä Lapin että Oulun ammattikorkeakoulut saavat koulutusvastuun sekä Laurea-ammattikorkeakoulu tradenomi, logistiikka -koulutusvastuun logistiikan alan tarjonta lähes kaksinkertaistuu Suomessa. Oulun ammattikorkeakoulu aikoo ottaa yhteensä koulutukseen 160 opiskelijaa. Koulutusvastuun voimaantuloaika 1.1.2025 ja koulutuksen käynnistyminen alustavasti syksystä 2026 alkaen mahdollistaa koulutuksen suunnittelun ja aikataulu kuulostaa realistiselta.

Opetushallitus (OPH 2018) on toteuttanut valtakunnallisen liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden selvityksen. Raportissa tuotettiin analyysi liikenteen ja logistiikan megatrendeistä, mistä voi olla hyötyä alan koulutuksen kehittäjille.

Vaasan ammattikorkeakoulu: Tekniikan amk-tutkinto Insinööri (AMK), täsmennys tuotantotalous

Tällä hetkellä insinööri (AMK), täsmennys tuotantotalous -koulutusta tarjotaan jo Centria-, Metropolia, Satakunnan, Savonia- ja Turun ammattikorkeakouluissa sekä Noviassa, mitä ei ole mainittu Vaasan ammattikorkeakoulun hakemuksessa. Insinööri (AMK), täsmennys tuotantotalous -koulutuksen tarjonta on jo hyvin laajaa valtakunnallisesti. Vaasan ammattikorkeakoulu aikoo ottaa koulutukseen yhteensä 320 opiskelijaa. Esityksessä ei ole pohdittu vaihtoehtoa, että tuotantotalouden koulutusta voitaisiin tarjota Vaasassa yhteistyöjärjestelyin ja jo olemassa olevien koulutusten sisäänottoja kasvattamalla. Hakemuksessa ei tuoda esille työnjakoa muiden korkeakoulujen kanssa.

Esitys liittyy Vaasan alueen energiateollisuuteen, jossa teollinen tuotanto on keskeistä. Vaasan ammattikorkeakoulu ei tuo esityksessään ilmi esityksen yhteyksiä ammattikorkeakoulun omaan TKI-toimintaansa. Rekrytoitavat yksi yliopettaja ja yksi lehtori kuulostaa vähäiseltä opetuksen riittävyyden ja laadun takaamiseksi. Vaasan ammattikorkeakoulu aikoo ottaa koulutukseen yhteensä 320 opiskelijaa. Aloittaminen vuonna 2026 kuulostaa realistiselta. 

Lähteet

Centria-ammattikorkeakoulu. Strategia 2025–2028. https://net.centria.fi/wp-content/uploads/2024/04/Centrian-strategia-2025-2028-web.pdf (Luettu 30.8.2024).

Huusko, M. & Nurkka, N. 2024. Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0324.pdf 

Karttunen, P., Kekäle, T., Kujala, L., Vasikkaniemi, T., Moitus, S. & Saarilammi, M.-L. 2024. Oulun ammattikorkeakoulun auditointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 18. https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/tiivistelma-41/ .

Metropolia 2024. Konservaattori (AMK), konservoinnin tutkinto-ohjelma. https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/amk-tutkinnot/konservointi (Luettu 30.8.2024).

OPH 2018. Liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden kehitysnäkymiä. Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi -projektin Dynamo-mallin valtakunnallinen ja alueellinen pilotointi. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 5. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/189799_liikenne_ja_logistiikka-alan_osaamis_ja_koulutustarpeiden_kehitysnakymia.pdf

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf