Karvin lausunto yliopistojen koulutusvastuuesityksistä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus kiittää mahdollisuudesta lausua yliopistojen koulutusvastuuesityksistä.

LUT-yliopisto: Tekniikan koulutusala, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, tekniikan kandidaatin/DI:n/tohtorin tutkinto

LUT-yliopisto perustelee hakemuksessaan hyvin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusvastuuesityksensä. Vaikka rakennusalan työllistyminen ei ole tällä hetkellä kovin hyvää, tilanne voi olla erilainen esimerkiksi viiden vuoden päästä. LUT-yliopisto korostaa hakemuksessaan muun muassa ilmastomuutoksen vaikutusta rakentamiseen. 

Haettava koulutus on tarkoitus järjestää Lahdessa. Lahdessa toimivat kaikki LUTin tiedekunnat, joita ovat LUTin insinööritieteiden tiedekunta, LUTin energiajärjestelmien tiedekunta ja LUT-kauppakorkeakoulu. Hakemuksessa ei perustella, miksi toteutuspaikaksi on valittu kahdesta LUT-yliopiston kampuksesta juuri Lahti eikä Lappeenranta.

Hakemuksessa mainitaan koulutukseen suunniteltu kansainvälinen yhteistyö, jota toivottavasti toteutetaan niin, että se lisää myös opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia (ks. Huusko & Nurkka 2024). Hakemuksessa mainitaan myös yhteistyö samaan konserniin kuuluvan LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hakemuksessa ei kuitenkaan mainita yhteistyötä esimerkiksi Oulun yliopiston kanssa, missä järjestetään jo alan koulutusta. Koulutusta aloittaessa on tärkeää varmistaa sen taso yliopistollisena koulutuksen Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen mukaisesti sekä koulutuksen perustuminen uusimpaan tutkimustietoon. Koulutuksen työelämärelevanssin kerrotaan liittyvän alueen tarpeisiin. Hakemuksessa on mainittu myös puollot alueen yrityksiltä.

Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin LUT-yliopisto etsii strategiansa mukaan ratkaisuja tekniikan, talouden ja yhteiskuntatieteiden osaamisella. Esitys tukee LUT-yliopiston profiloitumista ja haettu koulutusvastuu on yhteydessä ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävään kehitykseen. LUT ei ole kuitenkaan suoraan profiloitunut rakennustekniikkaan tai yhdyskuntatekniikkaan. Esityksessä ei kerrota, miten uusi koulutusvastuu tukee työnjakoa muiden korkeakoulujen kanssa tai miten se tukee olemassa olevien koulutusten koulutuspolkuja.

Esityksen mukaan LUT-yliopistossa tehdään jo alan tutkimusta kolmanneksi eniten Suomessa. Koulutuksella on esityksen mukaan perusteltu yhteys alan tutkimukseen. Koulutusvastuuesityksessä on mainittu, että kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on yhdessä tehtävä tutkimus. 

LUT-yliopiston on tarkoitus avata kansainvälinen haku alan professoreiden ja tutkijaopettajien rekrytoimiseksi. Esityksen mukaan LUT-yliopiston on tarkoitus hyödyntää myös LAB-ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä yhteistä infrastruktuuria. Koulutuksen aloittamiseksi tarvitaan merkittävästi uutta opetus- ja tutkimusinfrastruktuuria sekä opetushenkilöstöä, jotta koulutus voitaisiin laadukkaasti toteuttaa. Esityksen mukaan tavoiteltu opiskelijamäärä, kun koulutus on käynnissä, on 500 opiskelijaa, mikä tuntuu alan vetovoiman huomioiden suurelta määrältä.  Koulutusvastuu helpottaa alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden opintojen jatkamista yliopistossa. 

Esityksen voimaantulon ajankohta on perusteltu, sillä esityksen mukaan suomenkielinen kandi-, maisteri- ja tohtorikoulutus alkaisi vuonna 2026 ja englanninkielinen kandi- ja maisterikoulutus vuonna 2027. Tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kuitenkin kansallinen ongelma. Osaavan insinöörikoulutetun työvoiman saatavuus rajoittaa jo nyt yritysten kasvumahdollisuuksia. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi pitäisi ryhtyä pikaisiin ja määrätietoisiin kansallisiin toimenpiteisiin. (Pirttilä ym. 2020, s. 4.) Kohtaanto-ongelmaa ei ratkaise uusien koulutusohjelmien ja -vastuiden lisääminen, vaan se, että opiskelijat hakisivat ja valmistuisivat jo olemassa olevista koulutuksista. Tärkeää onkin pohtia, riittääkö uusiin koulutusohjelmiin riittävän hyviä hakijoita. 

Jyväskylän yliopisto: Tekniikan koulutusala, teknis-luonnontieteellinen ala, tekniikan kandidaatin/DI:n/tohtorin tutkinto

Jyväskylän yliopisto hakee tekniikan alan koulutuslaajennusta kahteen tutkinto-ohjelmaan: turvallisuusteknologia sekä tilastotiede ja datatiede. Jyväskylän yliopiston järjestää jo tieto- ja ohjelmistotekniikan syventäviä opintoja (datatekniikka). Myös Itä-Suomen yliopisto hakee datatekniikan koulutusvastuuta.

Datatiedettä voi opiskella nyt ainakin Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Jyväskylän yliopiston kannattaakin tarkastella, miten nämä koulutukset voisivat tukea toisiaan ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia on olemassa. Estyksen ajatuksena on, että Jyväskylän yliopistossa aiemmin luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri -koulutuksena toteutettu kokonaisuus siirtyisi tekniikan alan koulutukseksi eli tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori -koulutuspoluksi. Tärkeää olisi koordinoida opintoja ja niiden sisältöjä ainakin yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa, jotta koulutuksessa huomioitaisiin riittävästi myös tekniikan alan osaaminen laajojen sivuainemahdollisuuksien lisäksi. Karvi toivoo, että tekniikan alan koulutusta tarjoavat yliopistot muodostaisivat yhteisen näkemyksen, mitä ainakin ko. alojen diplomi-insinöörien tulee osata.

OPH:n laaja-alaisen osaamisen tarve kartoituksen (OPH 2023) mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan lisää teknologia- ja huoltovarmuusosaamista. Turvallisuusteknologiaa ei kouluteta Suomessa muissa yliopistoissa, joten turvallisuusteknologian suuntautumisvaihtoehto on perusteltu uusi avaus. Yhteiskunnan turvallisuus on esityksen mukaan Jyväskylän yliopiston yksi strateginen painopiste. 

Tutkinto-ohjelmat on suunniteltu Jyväskylän yliopiston omien vahvuusalueiden mukaisesti eli esitys tukee Jyväskylän yliopiston profiloitumista. Esityksen mukaan esitetyillä koulutusvastuilla on selkeitä yhteyksiä Jyväskylän yliopiston tutkimustoimintaan. Esityksessä ei ole selkeää mainintaa työnjaosta muiden korkeakoulujen kanssa muuten kuin FITech-verkoston yhteydessä. 

Tilastotieteen ja datatieteen koulutus perustuu olemassa olevaan kandidaatti- ja maisterikoulutukseen, joka tässä yhteydessä lakkautettaisiin ja aloituspaikat siirrettäisiin tähän perustettavaan tekniikan alan koulutukseen. Koulutusohjelma ei siis vaadi runsaasti uusia investointeja. Turvallisuusteknologian koulutusohjelma perustuu myös pitkälti olemassa oleviin opintojaksoihin. Koulutuksen ensimmäinen sisäänotto olisi hakemuksen mukaan keväällä 2026, mikä kuulostaa realistiselta. Jos esitys hyväksytään, tekniikan alan koulutuspaikat lisääntyisivät hiukan ja matemaattisluonnontieteellisen alan koulutuspaikat vähenisivät, jos aloituspaikat saadaan edes täyteen.

Turun yliopisto: Terveystieteiden koulutusala, kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen lakkauttaminen

Turun yliopisto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutusvastuunsa muuttamista siten, että Turun yliopiston koulutusvastuu ei enää sisältäisi terveystieteiden kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämistä. Turun yliopiston terveystieteiden maisterin tutkintoon hakeutuneet AMK-tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat suorittaneet 60 opintopistettä ennen kuin he ovat voineet jatkaa maisterin tutkintoon. Helsingin yliopistossa taas AMK-tutkinnon suorittaneet hakijat voivat edetä suoraan maisteriopintoihin ja suorittaa maisterin tutkinnon kahdessa vuodessa Turun yliopistossa edellytettävän käytännössä kolmivuotisen tutkinnon sijaan.

Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hankkeen (SOTEKO) loppuraportin mukaan (VN 2023, s. 160)

”Yliopistot valitsevat terveystieteissä soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet suoraan maisteritutkintoon, jolloin valituilta voidaan tarvittaessa edellyttää yhden vuoden opintoja edellyttävä määrä (60 op) täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi (Yliopistolaki 558/2009, 37 §). Tavoitteeksi asetetaan mahdollisimman vähäinen täydentävien opintojen vaatiminen, mikäli niitä katsotaan tarvittavan.” (VN 2023, s. 160.)

Hakemuksen mukaan SOTEKO-hanke suosittelee nykymallisen, käytännössä yksivuotisen yliopistoissa suoritettavien kandidaatin tutkintojen lopettamista koulutuspolkujen sujuvoittamiseksi. Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot ovat sopineet edetä asiassa.

Karvi pitää Turun yliopiston esitystä koulutusvastuun muuttamisesta perusteltuna tasavertaisten koulutuspolkujen näkökulmasta. Samalla Karvi ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö arvioisi käytännössä yksivuotisten terveystieteiden kandidaattitutkintoja eri yliopistoissa SOTEKO-hankkeen työryhmän ehdotuksen mukaisesti. SOTEKO-hankkeen raportin (VN 2023, s. 160) mukaan

”Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarkastelevat yhdessä sairaanhoitaja AMK –tutkintonimikkeeseen johtavan koulutuksen ja terveystieteen kandidaatin tutkinnon (hoitotiede) opetussuunnitelmia. Yhteistyössä selvitetään erityisesti tutkimusvalmiuksia antavia opintoja, jotka antavat valmiudet siirtyä suorittamaan maisterin tutkintoa.” (VN 2023, s. 160.)

Yliopistojen pitää varmistaa, että ammattikorkeakouluista tulevilla opiskelijoilla on riittävät valmiudet maisteriopintoihin tai heille voidaan määrätä enintään 60 op täydentäviä opintoja.

Esitys tukee Turun yliopiston profiloitumista terveystieteiden koulutusalalla maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoihin johtavan koulutuksen tarjoajana. Turun yliopiston auditointi (Žic Fuchs ym. 2023) osoitti, että Turun yliopistossa tutkimus on integroitu opetukseen tyypillisesti sisällyttämällä tutkimustuloksia opetuksen sisältöihin. Opiskelijat voivat osallistua tutkimustulosten tulkintaan, ja heille voidaan tarjota mahdollisuus tehdä opinnäytetyö tutkimusryhmissä. Lisäksi monitieteiset lippulaivat InFlames ja Invest vahvistavat Turun yliopiston tutkimustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Auditoinnin mukaan lääketieteellisessä tiedekunnassa koulutustoiminnan ja tutkimuksen yhteys on vahvaa ja näkyy opiskelijoille jo opintojen alusta.

Koulutusvastuun lakkauttaminen tuottaisi säästöä, mitä ei ole kuitenkaan esityksessä eritelty. Esityksessään Turun yliopisto toteaa, että hoitotieteen laitoksella ei ole mahdollisuutta aloittaa ylioppilaspohjaista koulutusta, koska se vaatisi merkittävää lisäresursointia ja terveystieteiden kandidaattien työllistymismahdollisuudet ovat vähäiset tai olemattomat.

Esityksellä olisi koulutusjärjestelmää ja korkeakoulusektorien välistä liikkuvuutta selkiyttävä vaikutus, jos SOTEKO-työryhmän tekemä linjaus yksivuotisten yliopistoissa tehtävien kandidaattitutkintojen lakkauttaminen tehdään kansallisesti ja jos eri yliopistot tekevät vastaavat muutokset opiskelijavalintoihinsa ja tutkintorakenteisiinsa.

Nykyisen tilanteen voidaan ajatella olevan ammattikorkeakoulutaustaisia opiskelijoita eriarvoistavaa, sillä eri yliopistojen vaatimukset poikkeavat toisistaan. Samaan aikaan tulee pitää huolta siitä, että hoitotieteen opintoihin on väyliä myös ylioppilastutkintotaustaisille ja muille hakijoille. Toisaalta yliopistolain (24.7.2009/558, 36 §) mukaan 

”opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista, jatkotutkintoa tai erikoistumiskoulutusta. (…) Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin.” 

Karvi pitää esitystä voimaantulon ajankohdasta eli vuoden 2025 opiskelijavalinnasta lukien perusteltuna.

Itä-Suomen yliopisto: Tekniikan koulutusala, tieto- ja viestintätekniikka, tekniikan kandidaatin/DI:n/tohtorin tutkinto

Datatekniikan koulutus kuulostaa päällekkäiseltä koulutukselta Jyväskylän yliopiston järjestämien tieto- ja ohjelmistotekniikan syventävien opintojen (datatekniikka) kanssa, jonka Jyväskylän yliopisto on hakenut muutettavan tekniikan alan tilastotieteen ja datatieteen koulutusvastuuksi. Jos Jyväskylän yliopistosta ja muista yliopistoista valmistuneet menisivät töihin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluille, ei lisää samantapaisia koulutuksia tarvittaisi. Esitetyissä koulutusvastuissa on kuitenkin erilaiset painotukset.

Esitetty koulutusvastuu on yhteydessä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiilialoihin. Esityksessä oli maininta työnjaosta ja ristiinopiskelumahdollisuuksista Jyväskylän yliopiston kanssa. Esitetty koulutusvastuu on yhteydessä Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiilialoihin. Itä-Suomen yliopistossa on jo 30 professoria alalla. Koulutusohjelman toteutus perustuu pitkälti jo olemassa oleviin opintojaksoihin. Karvi ehdottaa, että koulutusta olisi hyvä tarjota myös suomeksi. Karvi pitää esitystä voimaantulon ajankohdasta eli vuoden 2025 opiskelijavalinnasta lukien perusteltuna, tosin hiukan nopeana aikatauluna.

Tekniikan korkeakoulutuksen heikko vetovoima on kansallinen ongelma. Osaavan insinöörikoulutetun työvoiman saatavuus rajoittaa jo nyt yritysten kasvumahdollisuuksia. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi pitää ryhtyä pikaisiin ja määrätietoisiin kansallisiin toimenpiteisiin. (Pirttilä ym. 2020, s. 4.) Kohtaanto-ongelmaa ei ratkaise uusien koulutusohjelmien ja -vastuiden lisääminen, vaan se, että opiskelijat hakisivat ja valmistuisivat jo olemassa olevista koulutuksista. Tärkeää onkin pohtia, riittääkö uusiin koulutusohjelmiin riittävän hyviä hakijoita. Datatekniikkaa on tärkeää opettaa myös yliopistoissa, kunhan koulutus erottuu tarpeeksi ammattikorkeakoulujen vastaavista koulutuksista. Oleellista on, että myös alan tutkimus kehittyy koulutuksen kehittämisen rinnalla muun muassa väitöskirjatutkimuksen myötä.

Lähteet

Huusko, M. & Nurkka, N. 2024. Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0324.pdf.

OPH 2023. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Laaja-alaisten osaamistarpeiden kehitys vuoteen 2030 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumin 2021–2024 tuloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 1. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Laaja-alainen_osaaminen_2030-luvulla.pdf.

Toom, A., Heide, T., Jäppinen, V., Karjalainen, A., Mäki, K., Tynjälä, P., Huusko, M., Nurkka, N., Vahtivuori-Hänninen, S. & Karvonen, A. 2023. Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2223.pdf.

Pirttilä, A., Silvén, O., Harrikari, H., Joukkola, E., Juvonen, L., Kontio, J., Rehn A. & Leppänen, O. 2020. Tekniikan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 3. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0320.pdf.

VN 2023. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittäminen -hanke. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston julkaisuja 15. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164706/VN_2023_15.pdf.

Žic Fuchs, M., Neufeld, S., Pentikäinen, M., van der Wende, M., Moitus, S. & Huusko, M. 2023. Audit of the University of Turku. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 26. https://auditoinnit.karvi.fi/luvut/abstract-33/.

Yliopistolaki 24.7.2009/558. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558