Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Diaarinumero OPH-4195-2020

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

Karvi pitää perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulutusta annetun lain väliaikaista muuttamista koskevan esityksen sisältöä ja perusteluja kannatettavina. Esityksen perusteluissa on huomioitu kattavasti poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä ja niiden vaikutuksia koskevien tutkimusten ja arvioinnin tuloksia.

Lausunnossamme haluamme tuoda tiivistetysti esiin poikkeustilannetta koskevan kansallisen arvioinnin tuloksia, jotka liittyvät tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten turvaamiseen. Karvi käynnisti keväällä 2020 poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutusten arvioinnin, kun valmiuslain nojalla annetut varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevat väliaikaiset asetukset astuivat voimaan. Kansallisen arvioinnin tavoitteena on selvittää poikkeusolojen vaikutuksia, suuntaa ja laajuutta koulutusjärjestelmän eri osissa. Arviointikohteina ovat oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset. Arviointiaineisto on moninäkökulmainen ja perusopetuksen osalta se sisältää opetuksen järjestäjille suunnatun verkkokyselyn tulokset sekä opettajien, ohjaushenkilöstön ja oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä koskevien verkkokyselyjen tulokset.

Arvioinnin ensimmäiset tulokset julkaistiin kesäkuussa 2020 ja arvioinnin loppuraportti sekä kansalliset suositukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi julkaistaan joulukuussa 2020. Pidemmän aikavälin vaikutuksia seurataan jatkossa osana kansallista koulutuksen arviointisuunnitelmaa. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vaikutusten seuranta on tarpeen, sillä mahdolliset vielä näkymättömissä olevat vaikutukset saattavat tulla esiin vasta tulevien lukuvuosien aikana.

Karvin arvioinnin mukaan keskeisimmät poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä aiheutuneet vaikutukset ja haasteet ovat liittyneet etäopetusaikana huoltajilta saatuun tukeen ja sen vaihtelevuuteen, etäopiskelussa tarvittaviin tietoteknisiin välineisiin sekä itseohjautuvuuteen oppimisessa. Arvioinnin ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan vaikutukset tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten toteutumiseen ovat olleet samansuuntaisia kaikilla koulutusasteilla. Lähiopetuksen puuttumisella arvioidaan olleen suurimmat vaikutukset yhdenvertaisuuden toteutumiseen erityisesti tukea tarvitsevien ja kielivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden keskuudessa.

Mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirrytään, tulisi kansallisten arviointitulosten perusteella kiinnittää huomiota erityisesti tukea tarvitsevien oppijoiden tilanteeseen sekä toimenpiteisiin, joilla voidaan estää niiden etäopiskeluun liittyvien tekijöiden vaikutuksia, jotka vaarantavat tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten toteutumista.

Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset oppimiseen ja oppimisen tukeen

Karvin arvioinnin mukaan huoltajilta saatu tuki ja sen vaihtelevuus oli opetuksen järjestäjien ja opettajien arvioimana yksi merkittävimmästä tasa-arvoisiin oppimisen edellytyksiin vaikuttaneista tekijöistä kevään 2020 aikana. Tulosten mukaan oppilaiden saama vaihteleva tuki kotoa etäopetuksen aikana aikaansai epätasa-arvoisuutta oppilaiden välille. Edelleen oppimista tukevaan vuorovaikutukseen liittyen tuloksista nousee esille, että 90% opetushenkilöstöstä piti etäopetuksen aikaista vuorovaikutusta oppijoiden kanssa vaikeampana tai paljon vaikeampana kuin normaalioloissa. Yli puolet opettajista piti palautteen antamista etäopetuksen aikana vaikeampana tai paljon vaikeampana. Mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirrytään, tulee opetuksen järjestäjien ja koulujen kiinnittää erityistä huomiota oppimista tukevaan vuorovaikutukseen ja oppimisen tuen suuntaamiseen.

Tasa-arvoiseen ja yhdenvertaisiin oppimisen edellytyksiin etäopiskelun aikana vaikuttavat merkittävällä tavalla myös oppilaiden itseohjautuvuuden taidot. Noin 70 % perusopetuksen opettajista katsoi oppijoiden itseohjautuvuuden ja motivaation puutteen vaikuttaneen oppimiseen jonkin verran tai paljon poikkeustilanteen aikana. Kevään 2020 poikkeukselliset opetusjärjestelyt osoittivat, että osa oppijoista tarvitsee enemmän tukea opintojen suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen, toimintaan ryhtymiseen sekä oppimista tukevan vuorovaikutuksen ja verkostojen hyödyntämiseen.

Poikkeustilanteen vaikutusten arviointi on tuonut esiin, että jo aiemmin tunnistetut haasteet oppilashuollon saatavuudessa voimistuivat. Lisäksi oppimisen tuen merkitys korostui poikkeusolojen aikana. Yli 80 % opettajista piti oppimisen tuen järjestelyjä poikkeusoloissa vaikeampina tai paljon vaikeampina kuin normaalioloissa.

Arvioinnin tulosten mukaan sekä opetuksen järjestäjät että koulujen ja oppilaitosten rehtorit ja henkilökunta toivovat panostamista ja lisäresursointia yleiseen opetuksen tukeen, tukiopetukseen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen tulevana lukuvuonna, jotta poikkeusoloista aiheutuneita vaikutuksia voidaan lieventää. Poikkeustilanteen vaikutusten tasaamiseksi perusopetuksessa kaivataan lisää jakotunteja tai jakoresursseja ryhmäkokojen pienentämiseksi sekä resurssiopettajia tai koulunkäynnin ohjaajia. Lisäksi opiskeluhuollon palveluita tulee vahvistaa, jotta poikkeusolojen aikana aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää. Poikkeustilanteen jälkeen on varauduttava myös laajempaan ja pidempikestoiseen oppilas- ja opiskeluhuollon tehostamiseen eri koulutusasteilla.

Edelleen opetuksen järjestäjien laadunhallinnan käytäntöjen ja toimintatapojen merkitys korostuu kriisitilanteissa. Karvin arvioinnit ennen poikkeustilannetta osoittavat, että perusopetuksen järjestäjien tulisi edelleen kehittää systemaattisia laadunhallinnan käytänteitä, joiden kautta voidaan seurata ja kehittää koulutuksen laatua.

Poikkeustilanne toi esiin myös suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia. Lähes koko koulutusjärjestelmä siirtyi nopeasti toimimaan digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Etäopetuksen aikana on kehitetty esimerkiksi opettajien yhteistyön käytänteitä sekä opetuksen ja ohjauksen verkkopohjaisia malleja, joita voidaan hyödyntää myös normaalioloissa. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen monimuotoisuus on lisääntynyt ja on kehitetty toimintamalleja, jotka osaltaan edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakaminen on tärkeää.

Karvin arvioinnissa tarkastellaan poikkeustilanteen vaikutuksia ja toimintaa eri tasoilla. Vastuu tasa-arvoisten oppimisen edellytysten turvaamisesta on monella tasolla, ohjausjärjestelmällä, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät, opettajilla, oppijoilla ja kasvuyhteisöillä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää myös yhteiskunnallista keskustelua ja hyvää yhteistyötä lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevien eri tahojen ja hallinnonalojen välillä.

Harri Peltoniemi
Johtaja

Hannele Seppälä
Yksikön johtaja