Lausunto luonnoksesta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2021

Diaarinumero OPH-4581-2021

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2021. Lausunto perustuu Karvin tuottamiin arviointituloksiin, jotka ovat saatavilla Julkaisut-sivulla.

Johdanto

Karvi pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisessa on huomioitu ajankohtainen selvitys- ja arviointitieto, eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö (TrVM 6/2018) ja valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:62). Koulutusjärjestelmään on viime vuosina tehty useita uudistuksia, joilla on pyritty sujuvoittamaan maahanmuuttajien koulutuspolkuja, muun muassa lukutaitokoulutuksen siirto vapaan sivistystyön tehtäväksi ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittaminen. Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen muiden koulutusjärjestelmään tehtyjen uudistusten jälkeen on tervetullut toimenpide.

Karvi pitää hyvänä tavoitetta vahvistaa uusilla opetussuunnitelman perusteilla kotoutumiskoulutuksessa opiskelevien ohjausta sekä yksilöllisten lähtökohtien ja tavoitteiden huomioimista.

Koulutusjärjestelmää on viime vuosina uudistettu, jotta maahanmuuttajien koulutuspolut nopeutuisivat, katkokset koulutuspolussa vähenisivät ja työelämään siirtyminen olisi sujuvaa. Monille maahanmuuttajien nopeat koulutuspolut ovatkin tarkoituksenmukaisia. Karvi haluaa kuitenkin nostaa esiin, että opiskelija, joka ei koulutuksen aikana saavuta vankkaa perusosaamista on haavoittuvaisessa asemassa työelämän murroksissa. Karvi onkin nostanut esiin, että maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa on tärkeää panostaa opiskelijoiden yleissivistävän perusosaamisen vahvistamiseen erityisesti niiden opiskelijoiden osalta, joilla tämä osaaminen on heikkoa. (Hievanen ym. 2020, 184–185.). Myös kotoutumiskoulutuksessa tulee säilyttää riittävä ajallinen joustavuus ja monipuoliset mahdollisuudet myös hitaammin eteneville opiskelijoille ja myöhään maahan tulleille, joilla ei ole vankkaa koulutaustaa.

2. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö

2.1. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma

Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksessa todetaan, että koulutuksen järjestäjän tulee muiden asioiden ohessa tarkentaa omassa opetussuunnitelmaluonnoksessaan yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien, yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa. Karvin arvioinnissa (Hievanen ym. 2020, 84, 124, 164) havaittiin, että 12 % vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen järjestäjistä, 15 % aikuisten perusopetuksen järjestäjistä ja 10 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ei tehnyt yhteistyötä kotoutumiskoulutuksen järjestäjien kanssa. Karvi haluaa korostaa, että erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa opiskelijan siirtyessä koulutuspolulla eteenpäin koulutustoimijoiden välinen yhteistyö on keskeisessä roolissa sen varmistamisessa, että opiskelija siirtyy osaamistaan ja tavoitteitaan parhaiten vastaavaan koulutukseen. Yhteistyötä tulisi edelleen tiivistää.

Perusteluonnoksessa todetaan, että koulutuksen järjestäjä varmistaa opetussuunnitelmansa ajantasaisuuden ja päivityksen tarvittaessa. Karvi pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestäjiä ohjataan keräämään systemaattisesti seuranta- ja arviointitietoa omasta kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman toimeenpanostaan ja hyödyntämään sitä toiminnan kehittämisessä ja tulevissa opetussuunnitelmien valmisteluprosesseissa. Karvin arvioinnissa (Saarinen ym. 2021, 4) tuodaan esiin, että kaikilla opetuksen järjestäjillä ei ole vielä riittävän systemaattisia tapoja hyödyntää arviointi- ja seurantatietoa. Lisäksi Karvi pitää aikuisten oppijoiden mahdollisuuksia osallistua kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen ja palautteen antamiseen opetussuunnitelman toimeenpanosta keskeisenä. Karvin arvioinnissa (Hakamäki-Stylman ym. 2021, 5) otetaan esiin, että opiskelijapalautteen kerääminen ja sen käsittely yhdessä opiskelijoiden kanssa tulisi ottaa systemaattisesti osaksi toiminnan kehittämistä oppilaitoksissa.

2.2. Koulutuksen järjestäjän ohjaussuunnitelma

Karvi katsoo, että koulutuksen järjestäjän ohjaussuunnitelma on tarpeen sisällyttää osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa. Opiskelijoiden koulutuspolkujen sujuvuuden takaamiseksi koulutuksen nivelvaiheissa tapahtuva ohjaus on tärkeässä roolissa. Kotoutumiskoulutuksen järjestäjien, kuten muidenkin maahanmuuttajien koulutusta järjestävien tahojen, tulee varmistaa, että jatko-ohjauksesta vastaavat henkilöt tuntevat koulutusjärjestelmän ja sen mahdollisuudet riittävän hyvin voidakseen ohjata opiskelijan hänelle parhaiten soveltuvaan koulutukseen. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien mukaan on yleistä, että opiskelijoiden kielitaito ja opiskeluvalmiudet eivät opintojen alussa ole riittävällä tasolla opinnoista selviytymiseen (Hievanen ym. 2020, 152).

Karvi katsoo, että ohjaustoiminnan säännöllinen arviointi on tarpeen sen laadun takaamiseksi ja kehittämiseksi.

3. Koulutuksen laajuus ja toteuttaminen

Karvi pitää hyvänä, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä tulee huomioida opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja että opintoja voidaan organisoida esimerkiksi erilaisten polkujen mukaisesti. Perusteasiakirjassa kuvatuista poluista kahdella (peruspolku ja hitaasti etenevien polku) yhtenä tavoitteena on ammatillinen koulutus. Kotoutumiskoulutuksessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että ammatilliseen koulutukseen tähtäävät opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana ammatillisissa opinnoissa tarvittavan kielitaidon ja opiskeluvalmiudet, mikäli heillä ei niitä jo ole. Karvin arvioinnissa (Hievanen ym. 2020, 173) havaittiin, että osalla ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista kielitaito ja opiskeluvalmiudet eivät ole tasolla, jota opinnoissa eteneminen edellyttäisi.

4. Arviointi kotoutumiskoulutuksessa

Karvi katsoo, että erityisesti kotoutumiskoulutuksen päättyessä tehtävän arvioinnin yhdenmukaisuus on tärkeää varmistaa, jotta opiskelijoiden osaamisesta välittyy realistinen kuva heidän siirtyessään työelämään tai jatko-opintoihin. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että siinä kuvataan oppijan osaamisen tasoa, eikä suoritetulle kurssille määriteltyä taitotasoa.

Lähteet

Hakamäki-Stylman, V., Huhtanen, M., Kilpeläinen, P., Pusa, A-M., Rumpu, N., Venäläinen, S., Huhtala, O., Multasuo, S., Mustonen, T., Viljanen, V. & Wahlström, N. (julkaisuprosessissa). Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 28:2021.

Hievanen, R., Frisk, T., Väätäinen, H., Mustonen, K., Kaivola, J., Koli, A., Liski, S., Muotka, V., WikmanImmonen, A. 2020. Maahanmuuttajien koulutuspolut – Arviointi vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 11:2020.

Saarinen, J., Venäläinen, S., Johnson P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto P., Routti M., Väänänen J., Huhtanen M. & Viitala M. 2021. OPS kehittämistyön kompassina. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2021.