Lausunto luonnoksesta tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteista
Diaarinumero OPH-207-2021
Yleiset perusteluonnosta koskevat kommentit
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa koskien Opetushallituksen luonnosta tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteista. Karvi toteaa lausuntonaan seuraavaa:
Kommentit luvusta 1 Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus
Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa nuoret tekevät tärkeitä jatko-opintoihin ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyviä valintoja ja ratkaisuja. Koulutusjärjestelmän, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutosten myötä nuorten koulutus- ja ammatinvalinta on monimutkaistunut. Samalla ohjauksen merkitys on kasvanut.
Peruskoulun keskeyttäminen tai ilman peruskoulun jälkeistä jatkopaikkaa jääminen ei ole Suomessa yleistä, mutta toisella asteella keskeyttäminen ja ilman toisen asteen tutkintoa jääminen ovat merkittäviä huolenaiheita, joihin muun muassa oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään löytämään ratkaisuja. Keskeyttämisen syyt voivat olla moninaisia, mutta opiskelijan kokemus valitsemansa koulutuksen ja alan mielekkyydestä vähentävät keskeyttämisriskiä. Osa nuorista tarvitsee peruskoulun jälkeen lisäaikaa ja -tukea oman suuntansa miettimiseen ja valintojensa selkeyttämiseen. Valmentavalla koulutuksella on tässä keskeinen rooli. Valmentava koulutus tarjoaa myös heikommin suomea tai ruotsia osaaville maahanmuuttajille mahdollisuuden parantaa sekä kielitaitoaan että opiskeluvalmiuksiaan ennen toisen asteen koulutukseen hakeutumista.
Karvi julkaisi vuoden 2020 alussa arvioinnin perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheesta (Goman ym. 2020). Arvioinnissa selvitettiin, miten toimivaa ohjaus jatko-opintoihin ja uravalintoihin on perusopetuksessa sekä miten opintojen alkuvaiheen ohjaus toimii toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa. Arviointi kohdistui perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Nivelvaiheen koulutuksista arvioinnissa olivat mukana lisäopetus (kymppiluokka), ammatilliseen koulutuksen valmentava koulutus (VALMA), lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) ja kansanopistojen järjestämät vapaan sivistystyön pitkät opintolinjat.
Arvioinnin tulosten mukaan nivelvaiheen koulutuksilla on tärkeä merkitys polkuna perusopetuksesta toiselle asteelle. Valtaosa arviointiin osallistuneista nivelvaiheen koulutusten opiskelijoista koki opintojen selkeyttäneen heidän tulevaisuuden suunnitelmiaan. Opiskelijoiden mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta toteutui kokonaisuudessaan hyvin valmentavissa, valmistavissa ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Osa opiskelijoista olisi kuitenkin tarvinnut enemmän tukea ja yksilöllisistä tarpeista lähtevää ohjausta. Opiskelijoiden elämäntilanteen ja vertaistuen entistä parempi huomiointi ohjauksessa on tärkeää. Myös opiskelijoita koskevaa tiedonsiirtoa nivelvaiheessa tulee kehittää.
Arvioinnin mukaan nivelvaiheen koulutusten tarjonnassa on ollut jonkin verran alueellisia eroja. Kaikilla alueilla ei ole ollut riittävästi koulutusta kysyntään nähden. Valmentavan koulutuksen saatavuus tuleekin varmistaa eri puolilla maata. Tärkeää on myös se, että alueelliseen verkostoyhteistyöhön luodaan nivelvaiheita, nuorten siirtymiä, tiedonsiirtoa ja alueellista kehittämistä entistä paremmin tukevia toimintamalleja.
Arvioinnissa havaittiin myös, että valmentaviin ja valmistaviin sekä vapaan sivistystyön koulutuksiin ja nuorten työpajoihin liittyvää tiedottamista ja tutustumismahdollisuuksia tulisi lisätä perusopetuksessa. Samalla on huolehdittava siitä, että ohjausta antavilla henkilöillä on riittävästi tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja niiden vaatimuksista.
Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen lisääntyminen yhteiskunnassa ovat tunnistettuja riskejä, joihin myös koulutukselta odotetaan ratkaisuja. Siksi onkin keskeistä, että tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen arvoperustassa korostuvat demokratia, yhdenvertaisuus, tasa-arvo sekä kestävä elämäntapa. Tärkeää on, että valmentavassa koulutuksessa on mahdollisuus erityiseen tukeen, ja että koulutusta voivat hyödyntää oppivelvollisten lisäksi muutkin vailla toisen asteen tutkintoa olevat, joilla on tarvetta kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, esimerkiksi maahanmuuttajat. Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteluonnoksessa mainittu opiskelijalähtöisyys ja tavoite vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia, yksilöllisiä oppimisvalmiuksia ja osallistumismahdollisuuksia ovat keskeisiä periaatteita koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen mahdolliset kohderyhmät ovat hyvin moninaiset aina perusopetuksen päättäneistä nuorista aikuisiin maahanmuuttajiin, jotka ovat saattaneet suorittaa perusopetusta vastaavan koulutuksen muualla kuin Suomessa tai ovat osallistuneet aikuisten perusopetukseen. Maahanmuuttajien koulutuspolkuja tarkastelleessa Karvin arvioinnissa (Hievanen ym. 2020) havaittiin, että opiskelijaryhmien heterogeenisyys oli haaste koulutuksen toteuttamiselle niin vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa. On hyvä pohtia, miten tutkintoon valmentavan koulutuksen järjestäjät parhaalla mahdollisella tavalla pystyisivät vastaamaan opiskelijaryhmien heterogeenisyyden aiheuttamaan haasteeseen.
Kommentit luvusta 2 Laaja-alainen osaaminen tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa
Perusteluonnoksessa valmentavalle koulutukselle määritelty tavoite tukea kokonaisvaltaisesti opiskelijan valmiuksia ja osaamista on tärkeä lähtökohta. Luonnoksessa esitetyt laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat niitä perustaitoja, joita vahvistamalla voidaan tukea opiskelijoiden jatko-opintoihin, ammatilliseen suuntautumiseen ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia sekä hyvinvointia.
Karvin toteuttaman perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihetta koskevan arvioinnin mukaan nivelvaiheen koulutuksissa opiskelevilla oli enemmän haasteita urasuunnitteluvalmiuksissa, kuten jatko-opintoja koskevien tavoitteiden asettamisessa ja päätöksenteossa kuin toisella asteella aloittaneilla opiskelijoilla. Heillä oli myös useammin kokemuksia oppimiseen liittyvistä vaikeuksista ja koulukiusaamisesta verrattuna toisen asteen opiskelijoihin. (Goman ym. 2020.)
Opiskelijat tulevat valmentavaan koulutukseen erilaisilla taustoilla ja valmiuksilla, ja heillä on erilaisia tarpeita opintojen jatkamisen kannalta. Osa tarvitsee enemmän valmennusta, ohjausta ja hyvinvoinnin tukea, kun taas osa voi saavuttaa riittävät valmiudet opintojen jatkamiseen jo kesken valmentavan koulutuksen. Tästä syystä tärkeää on, että opiskelijoiden tarpeita selvitetään riittävästi opintojen alusta lähtien, jotta heitä pystytään ohjaamaan tarkoituksenmukaisella ja tarpeita vastaavalla tavalla.
Kommentit luvusta 3 Koulutuksen järjestäminen
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteluonnoksen mukaan opinto-ohjauksen toteutumisesta vastaa koulutuksen järjestäjä, jonka kirjoilla opiskelija on. Opinto-ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kaikilta opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvilta. Karvin toteuttaman arvioinnin mukaan (Goman 2020) kaikki ohjaavat -periaatetta tulee konkretisoida opetuksen ja koulutuksen järjestäjien oppilaiden tai opiskelijoiden ohjausta koskevassa suunnitelmassa. Arvioinnissa (emt.) todettiin, että yli neljäsosalta arviointiin osallistuneista VALMA-koulutuksen järjestäjistä, viidesosalta lisäopetuksen järjestäjistä ja noin joka kymmenesosalta LUVA-koulutuksen järjestäjistä puuttui ohjausta koskeva suunnitelma, joka kattaa myös valmentavat ja valmistavat koulutukset. Hyvän ohjauksen kriteereissä (Opetushallitus 2014) on määritelty ohjaussuunnitelman sisältöjä eri koulutusasteilla.
Tärkeää on vahvistaa kaikki ohjaavat -periaatetta myös opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittämistyössä sekä muissa ohjausta koskevissa säädöksissä. Myös oppilaitosjohdon, opettajien ja muun henkilökunnan ohjausosaamista tulee kehittää ja ohjausresurssien riittävyys varmistaa, jotta kaikki ohjaavat -periaate toteutuisi.
Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteluonnoksessa mainitut ohjauksen tavoitteet ovat tärkeitä koulutuksen nivelvaiheiden kannalta. Nämä ovat myös linjassa Karvin toteuttaman perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihetta koskevan arvioinnin kanssa, jonka mukaan ohjauksen keskeisenä tehtävänä on tukea oppijoiden itsetuntemuksen kehittymistä, lisätä tietoisuutta toimintaympäristön tarjoamista mahdollisuuksista, tukea valintojen ja päätösten tekemisen oppimista sekä valmiutta kohdata elämän muutostilanteita. Näin edistetään oppijoiden valmiuksia suuntautua jatko-opintoihin ja tehdä päätöksiä koulutus- ja uravalinnoistaan sekä hakeutua jatko-opintoihin. (Goman ym. 2020.)
Perusteluonnoksen mukaan opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ohjaa opiskelijan opintojen rakentumista ja etenemistä ja vahvistaa ohjauksen suunnitelmallisuutta. Opiskelusuunnitelman laadinnan lainsäädäntöpohja vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä perusopetuksen, lukiokoulutuksen vai ammatillisen koulutuksen järjestäjä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma kuvataan perusteluonnoksen omassa luvussaan. Perusteluonnoksen alussa käytetään myös ilmaisua ”opinto- ja työelämäsuunnitelma”. Tältä osin perusteluonnoksen terminologiaa kannattaisi selkeyttää.
Perusteluonnoksen erityistä tukea (luku 3.1) ja järjestäjän suunnitelmaa koulutuksen toteuttamisesta (luku 3.5) koskevissa kohdissa on epäselvät lakiviittaukset, koska niissä viitataan tutkintokoulutuksesta annettuun lakiin, vaikka tulisi viitata tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin.
Perusteluonnoksen mukaan koulutuksen järjestäjän tulee laatia koulutuksen toteuttamisesta suunnitelma, jossa kuvataan opetuksen, ohjauksen ja erityisen tuen järjestämistä sekä muita tarjottavan koulutuksen sisältöön ja toteutukseen liittyviä asioita. Mainitut kohdat pohjautuvat tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin ja ovat tärkeitä toimintojen kuvauksen ja läpinäkyvyyden kannalta. Näiden lisäksi Karvi pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestäjät arvioivat järjestämänsä valmentavan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta osana järjestäjän arviointi- ja laadunhallintatehtävää. Karvin toteuttaman perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihetta koskevan arvioinnin mukaan sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa on puutetta järjestäjätason yhteisistä toimintamalleista ja linjauksista nivelvaiheen ohjauksen ja muiden nivelvaihetoimintojen arviointiin ja kehittämiseen (Goman ym. 2020).
Kommentit luvusta 4 Palaute osaamisen kehittymisestä ja osaamisen arviointi
Karvi pitää tärkeinä perusteluonnoksessa määriteltyjä palautteeseen sekä osaamisen arviointiin liittyviä tavoitteita. Kannustava, realistinen sekä opiskelijan vahvuuksia ja kehittymistä tukeva palaute on olennainen osa opiskelijan jatko-opintojen ja ammatillisen suuntautumisen pohdinnassa ja selkeyttämisessä. Monipuolisten arvioinnin menetelmien soveltaminen sekä opiskelijan mahdollisten oppimisen vaikeuksien ja opetuskielen osaamisen huomioon ottaminen arvioinnissa ovat myös keskeisiä osa-alueita.
Karvi pitää tärkeänä, että perusopetuksen päättöarvioinnin arvosanojen korottamisen mahdollisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota valmentavassa koulutuksessa. Karvin toteuttaman perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihetta koskevan arvioinnin mukaan arvosanojen korottamismahdollisuuksissa oli eroja eri nivelvaiheen koulutuksissa. Parhaiten korottamismahdollisuus toteutui lisäopetuksessa ja heikoiten VALMA-koulutuksessa. (Goman 2020.)
Kommentit luvusta 6 Koulutuksen osat
Perusteluonnoksessa määritellyt koulutuksen osien tavoitteet ja sisällöt ovat relevantteja tuettaessa opiskelijoiden jatko-opintoihin ja ammatilliseen suuntautumiseen liittyviä valintoja ja ratkaisuja. Valmentavaan koulutukseen tulevilla opiskelijoilla on usein haasteita jatko-opintoja koskevassa tavoitteiden asettamisessa ja päätöksenteossa. Siksi onkin hyvä, että opiskelu- ja urasuunnittelutaitojen vahvistaminen on kaikille yhteinen koulutuksen osa. Tärkeää on myös tukea opiskelijoiden itsetuntemukseen ja tiedonhankintaan liittyviä taitojen kehittymistä. Perusteluonnoksen mukaan opiskelijan tulee suorittaa valinnaisena kaksi koulutuksen osaa omista tarpeistaan ja tavoitteistaan lähtien. Perustaitojen vahvistaminen edistää opiskelijan luku-, numero- ja digitaitoja sekä opiskelumenetelmiä. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden jatko-opintomahdollisuuksien parantamisen kannalta on tärkeää, että osana perustaitojen vahvistamista opiskelija voi parantaa opiskelu/tutkintokielen taitoaan.
Maahanmuuttajien koulutuspolkuja tarkastelleen arvioinnin (Hievanen ym. 2020) mukaan ammatillisessa koulutuksessa osalla maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista suomen tai ruotsin kielen taito ei opintojen alussa ole tasolla, jota opinnoista selviytyminen edellyttää. Lisäksi osalla opiskelijoista myös opiskeluvalmiudet ovat opintojen alussa heikot.
Tarvittaessa opiskelija voi korottaa perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen opinnot ja niihin valmentautuminen antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua toisen asteen koulutukseen ja sen vaatimuksiin sekä suorittaa toisen asteen opintoja, tutkinnon osia tai pienempiä kokonaisuuksia. Karvi pitää tärkeänä, että valmentavassa koulutuksessa opiskelijoilla on riittävät mahdollisuudet tutustua jatko-opintopaikkoihin ja saada tietoa työelämästä.
Yleisiä kommentteja ja huomioita tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) perusteluonnoksesta
Nivelvaiheen koulutuksen uudistaminen antaa mahdollisuuden kehittää valmentavaa koulutusta kokonaisuutena ja yhtenäistää koulutuksen laatua. Jatkossa on tärkeää arvioida valmentavan koulutuksen vaikuttavuutta sekä osana koulutuksen järjestäjän arviointi- ja laadunhallintatehtävää että ulkopuolisen arvioinnin keinoin. Ulkopuolisessa arvioinnissa tulee tarkastella muun muassa sitä, miten tutkintokoulutukseen valmentava koulutus pystyy vastaamaan eri kohderyhmiensä tarpeisiin ja tuottamaan osaamista ja valmiuksia, jotka edistävät toisella asteella opiskelua.
Harri Peltoniemi
Johtaja
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Kirsi Hiltunen
Yksikön johtaja
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Lähteet
Goman, J., Rumpu, N., Kiesi, J., Hietala, R., Hilpinen, M., Kankkonen, H., Kjäldman, I.-O., Niinistö-Sivuranta, S., Nykänen, S., Pantsar, T., Piilonen, H., Raudasoja, A., Siippainen, M., Toni, A. & Vuorinen, R. (2020). Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Karvi. Julkaisut 6:2020.
Hievanen, R., Frisk, T., Väätäinen, H. Mustonen, K., Kaivola, J., Koli, A., Liski, S., Muotka, V., Wikman-Immonen, A. (2020). Maahanmuuttajien koulutuspolut. Arviointi vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisesta. Karvi. Julkaisut 11:2020.
Opetushallitus 2014. Hyvän ohjauksen kriteerit perusopetukseen, lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen.