Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan tila hyvä reformista ja rahoitusleikkauksista huolimatta – ei kuitenkaan kaikilla
Viime vuosien rahoitusleikkaukset ja ammatillisen koulutuksen uudistus eivät näytä heikentäneen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan tasoa. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä arvioi laadunhallintansa hyväksi. Koulutuksen järjestäjien välillä on kuitenkin eroja. Opiskelijalähtöisyys huomioidaan oppilaitoksissa aiempaa paremmin. Sen sijaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinnassa on edelleen kehitettävää.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2021–2022 arvioinnin, jossa tarkasteltiin kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan ja laadunhallintajärjestelmien tilaa. Arviointi perustui koulutuksen järjestäjien johdon, henkilöstön, opiskelijoiden, työelämän ja sidosryhmien yhdessä tekemään itsearviointiin.
Arvioinnilla haettiin vastausta muun muassa siihen, miten toimivia ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmät ovat, millaista vaihtelua niissä on ja mitkä ovat niiden keskeiset vahvuudet ja parantamisalueet. Tavoitteena oli myös tukea koulutuksen järjestäjiä oman laadunhallintansa kehittämisessä sekä tuoda esille ja jakaa hyviä laadunhallinnan käytäntöjä. Vastaava arviointi on toteutettu kerran aiemmin vuonna 2015.
Laadunhallinta kokonaisuudessaan hyvällä tasolla
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan taso on kokonaisuutena hyvä. Toimintaympäristön viime vuosien muutokset kuten rahoitusleikkaukset, ammatillisen koulutuksen uudistus vuonna 2018 ja uusi rahoitusjärjestelmä eivät näytä vaikuttaneen laadunhallinnan tasoon.
– Monet reformin alussa olleet talouteen ja henkilöstövoimavaroihin liittyvät uhkat tai haasteet ovat kääntyneet tämän arvioinnin valossa laadunhallinnan näkökulmasta koulutuksen järjestäjien vahvuuksiksi, kommentoi arviointineuvos Aila Korpi Karvista.
Keskeisin hyvää laadunhallinnan tasoa selittävä tekijä on se, miten kiinteästi laadunhallinta on osa johtamisjärjestelmää. Parhaiten laadunhallinnan toteutumista edistävät henkilöstön sitouttaminen ja vastuuttaminen, laatu- ja arviointiosaamisen kehittäminen sekä toimintatapojen yhtenäistäminen. Vastaavasti laadunhallinnan toteutumista estävät tai haittaavat toimintakulttuurin ja käytäntöjen epäyhtenäisyys, resurssien puute ja erilaiset muutokset.
Opiskelijan näkökulmasta laadunhallinnan hyvä taso tarkoittaa joustavia opintoihin hakeutumis- ja aloittamismahdollisuuksia, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimista yhteistyössä opiskelijan ja opetushenkilöstön kanssa ja opiskelijahyvinvoinnista huolehtimista.
Koulutuksen järjestäjien väliset erot lähes ennallaan
Koulutuksen järjestäjien väliset erot laadunhallinnan tasossa eivät ole merkittävästi kaventuneet Karvin vuoden 2015 laadunhallintajärjestelmien arviointiin (Räisänen ym. 2015) verrattuna. Muutosta parempaan on tapahtunut lähinnä henkilökohtaistamisen ja opiskelijahyvinvoinnin laadunhallinnassa. Järjestäjien väliset erot näkyvät myös erilaisten oppilaitostyyppien kuten ammatillinen oppilaitos, kansanopisto, liikunnan koulutuskeskus, erityisoppilaitos, erikoisoppilaitos ja musiikkioppilaitos välillä ja AVI-alueiden suhteen.
– Jotta laadun kehittämistyön eri vaiheissa olevien koulutuksen järjestäjien välisiä eroja voidaan kaventaa, tarvitaan uusia valtakunnallisia ratkaisuja, ehdottaa arviointiasiantuntija Risto Hietala.
Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien laadunhallinnassa kehitettävää
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinnassa on edelleen samoja haasteita, joita on tullut esiin aiemmissa arvioinneissa. Osalla järjestäjistä on edelleen puutteita työpaikalla järjestettävän koulutuksen johtamisessa ja toteuttamisessa sekä työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien perehdyttämisessä, ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistamisessa sekä heidän tukemisessaan. Kehitettävää on myös opiskelijoiden tarvitseman tuen saatavuuden varmistamisessa työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä sekä siinä, että oppimis- ja näyttöympäristöt ovat saavutettavia ja esteettömiä.
– Työssäoppiminen on lisääntynyt, joten työpaikalla järjestettävän koulutuksen laadunhallinta tulisi ottaa jatkossa keskeiseksi painopistealueeksi laadunhallinnan kehittämisessä, pohtii johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk.
Tarpeen on myös lisätä koulutuksen järjestäjien ja työelämän, opiskelijoiden ja sidosryhmien välistä yhteistyötä koulutuspalvelujen kehittämisessä ja turvata se, että koulutuspalvelut ovat joustavasti työelämän saatavilla. Toiminnan ja palvelujen laatu on syytä varmistaa myös eri tahojen ja koulutusasteiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Webinaari arvioinnin tuloksista
Karvi järjestää 3.5.2022 klo 9.00–12.15 webinaarin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Webinaari on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.
Raportti:
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan tila 2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Karvi 12:2022
Lisätietoja:
Arviointineuvos Aila Korpi, aila.korpi@karvi.fi, puh. 029 533 5536
Johtava arviointiasiantuntija Tarja Frisk, tarja.frisk@karvi.fi, puh. 029 533 5504
Arviointiasiantuntija Risto Hietala, risto.hietala@karvi.fi, puh. 029 533 5507
Hankkeen verkkosivut: https://laadunarviointi.karvi.fi (linkki päivittyy)