ARVIOINTITULOS: Koronapandemiasta huolimatta henkilöstön arviot varhaiskasvatuksesta positiivisia – kehitettävääkin löytyy

Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvioi niin pedagogiikan kuin taito- ja taidekasvatuksenkin toteutuvan hyvin lapsiryhmän ikärakenteesta riippumatta. Kuitenkin erityisesti käsityökasvatuksessa havaittiin puutteita. Myös koronapandemia on muokannut varhaiskasvatuksen arkea monin tavoin.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut viisivuotiaiden pedagogiikkaa sekä taito- ja taidekasvatuksen nykytilaa ja kehittämistarpeita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnatussa kyselyssä kerättiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa Manner-Suomesta. Arviointi toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona.

Pedagogiikan tulisi toteutua arjen kaikissa hetkissä, ei vain ohjatuissa tuokioissa

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) todetaan, että toiminnan on oltava ikätason mukaista. Viisivuotiaille ei ole esitetty omia, muista ikäryhmistä erillisiä tavoitteita tai toimintatapoja.

Arvioinnissa viisivuotiaiden kanssa työskentelevien vastauksia tarkasteltiin suhteessa muun ikäisten lasten kanssa toimivien vastauksiin. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että pedagogiikkaan liittyvät arviot olivat myönteisiä ja samansuuntaisia lapsiryhmän ikärakenteesta riippumatta. Yli viisivuotiaiden lasten ryhmissä työskentelevät arvioivat oman ryhmänsä toimintaa joidenkin väittämien osalta myönteisemmin kuin 1–4-vuotiaiden ja 1–6-vuotiaiden ryhmissä työskentelevät. Esimerkiksi lasten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja arviointiin oli yleisempää viisi- ja kuusivuotiaiden lasten kanssa.

Lisäksi useimmille viisivuotiaille järjestettiin lapsiryhmän ikärakenteesta riippumatta henkilöstön suunnittelemaa, muun ikäisistä lapsista erillistä toimintaa. Pedagogisten tavoitteiden asettelu ei kuitenkaan aina näyttänyt ulottuvan perustoimintoihin, kuten ruokailuihin ja pukeutumisiin.

– Tulosten pohjalta on hyvä pohtia pedagogiikan luonnetta. Viisivuotiaiden pedagogiikka ei ole vain yksittäisiä ja ohjattuja tuokioita. Ohjatun ja mahdollisesti muista ikäryhmistä erillisen toiminnan lisäksi lasten tarpeisiin perustuvan pedagogiikan tulisi toteutua varhaiskasvatuksen arjen kaikissa hetkissä, arviointiasiantuntijat Jaana Juutinen ja Anna Siippainen Karvista muistuttavat.

Taito- ja taidekasvatuksen toteuttaminen on henkilöstön vastuulla – erityisesti käsityökasvatuksessa havaittiin puutteita

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä kuvataan viiden oppimisen alueen avulla: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Taito- ja taidekasvatukseen liittyvää ilmaisun monet muodot -oppimisen aluetta toteutettiin oppimisen alueista vähiten. Erityisesti käsityökasvatuksessa havaittiin puutteita. Kuitenkin suomalainen varhaiskasvatuksen pedagogiikka on perinteisesti painottanut erilaisia kädentaitoja, ilmaisun eri muotoja sekä monipuolisia taide- ja kulttuurikokemuksia. Tulokset haastavatkin pohtimaan, mistä ilmaisun eri muotojen vähäisyys osana pedagogiikkaa johtuu.

– Esimerkiksi perus- ja täydennyskoulutusta suunniteltaessa on hyvä kiinnittää huomiota taito- ja taidekasvatukseen sekä sen moninaisiin merkityksiin osana lasten hyvinvointia ja oppimista. Tutkimusten mukaan taidekasvatus avaa mahdollisuuksia esimerkiksi lasten osallisuudelle ja tunnetaidoille sekä tukee lasten oppimista monin tavoin. Monipuolisen ja säännöllisen taito- ja taidekasvatuksen toteuttaminen on henkilöstön vastuulla, summaa Juutinen.

Koronapandemia on tuonut rajoituksia, mutta myös uusia toimintatapoja

COVID-19-pandemia on vaikuttanut varhaiskasvatuksen arkeen monin tavoin. Arvioinnin mukaan pandemia on sekä tuonut rajoituksia että synnyttänyt uusia toimintatapoja varhaiskasvatukseen. Erilaisten rajoitusten vuoksi pienemmissä ryhmissä toimimista oli lisätty, mutta samanaikaisesti ryhmien välistä yhteistyötä vähennetty. Lähiluonnossa liikkumisen, ulkoilun määrän ja siisteyskasvatuksen raportoitiin lisääntyneen, mutta ymmärrettävästi retket ja yhteistyömuodot esimerkiksi kulttuuritoimijoiden kanssa olivat jääneet pois.

Kehittämissuosituksissa todetaankin, että lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tarpeen käydä keskustelua siitä, miten etävarhaiskasvatusta toteutetaan ja kuinka perheisiin pidetään yhteyttä silloin, kun varhaiskasvatusta ei voida tarjota tavanomaisesti.

Raportti:

Juutinen, J., Siippainen, A., Marjanen, J., Sarkkinen T., Lundkvist, M. Mykkänen, A., Rissanen, M-J. & Rissanen, I. (2021) Pedagogisia jatkumoita ja ilmaisun iloa! Viisivuotiaiden pedagogiikka ja taito- ja taidekasvatuksen nykytila varhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisut 9/2021.