Arviointitulos: opetussuunnitelma ei muutu eläväksi asiakirjaksi käden käänteessä – muutosten ja uudistusten haltuunotto vaatii aikaa, koulutusta ja yhteistyötä
Esi- ja perusopetuksen toimijoilla on ollut viime vuosina vaihtelevat mahdollisuudet perehtyä opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja sisältöihin. Parhaimmillaan paikallisten opetussuunnitelmien valmisteluun ja käyttöönottoon on varattu runsaasti aikaa, ja opettajille ja rehtoreille on ollut tarjolla koulutusta. Koko työyhteisön osallistuminen yhteiseen keskusteluun opetustyön kehittämisestä sekä erilaisten esiopetusyksiköiden ja koulujen tarpeiden huomioiminen uudistustyössä ovat tukeneet myönteisiä asenteita uudistuksia kohtaan ja edistäneet opetussuunnitelman jalkautumista. Pahimmillaan uudistuksiin on jouduttu perehtymään kiireessä opetustyön ohella, eikä koulutuksiin ole päästy osallistumaan. Tällöin uudistukset ovat tuntuneet kuormittavilta ja vaikeilta toteuttaa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti OPS-arvioinnin vuosina 2016–2020. Arvioinnissa tarkasteltiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden toimeenpanon edistymistä, ja siihen osallistui eri vaiheissa yhteensä tuhansia esi- ja perusopetuksen toimijoita eri puolilta Suomea.
Lisää tukea ja koulutusta opetussuunnitelmien jalkauttamiseen
Tuntijako ja opetussuunnitelma-asiakirjat uudistetaan Suomessa noin kymmenen vuoden välein, minkä seurauksena koulujen ja esiopetusyksiköiden toimintaan kohdistetaan paljon uudistuksia ja muutoksia. Paikallisten opetussuunnitelmien valmistelu ja käyttöönotto ovat kunta- ja koulutasolla valtava ponnistus, jonka toteuttamiseksi tarvitaan Opetushallituksen tukea ja ohjausta sekä täydennyskoulutusta. Arviointitulokset osoittavat, että opetussuunnitelmien käyttöönoton edetessä esteet osallistua täydennyskoulutukseen ovat lisääntyneet. Lisäksi arviointitulosten mukaan joitakin opetussuunnitelmien sisältöjä on paikallisella tasolla ymmärretty ja tulkittu monin eri tavoin, mikä on haitannut tavoitteiden saavuttamista. OPS-arvioinnin kehittämissuosituksissa esitetään, että tukea ja täydennyskoulutusta tarvitaan enemmän paitsi OPS:ien käyttöönoton alkuvaiheessa myös sen edetessä. Tämä edistäisi uudistusten keskeisten käsitteiden yhtäläistä ymmärtämistä, mikä tukisi arjen opetustyötä kouluissa ja esiopetusyksiköissä.
– Jotta opetussuunnitelma muuttuu eläväksi asiakirjaksi, jonka pariin halutaan opetustyössä palata, on muutosten ja uudistusten tueksi oltava tarjolla riittävästi tukea ja koulutusta, toteaa johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen.
Yhteistyön ei kannata antaa hiipua opetussuunnitelmien käyttöönoton edetessä
Yhteistyö ja yhteistyötaidot edistävät OPS-arvioinnin tulosten mukaan eniten opetussuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista esi- ja perusopetuksessa. Erityisesti tuloksissa korostui opetushenkilöstön välisen yhteistyön tärkeys, mutta myös esiopetusyksiköiden välistä ja koulujen välistä yhteistyötä arvostettiin.
– Pedagogisella johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, miten yhteistyö organisoidaan, kuinka paljon sille varataan aikaa ja miten sen jatkumisesta huolehditaan OPS:ien käyttöönoton edetessä. Yhteistyön roolia tulisi entistä enemmän vahvistaa jokapäiväisessä toiminnassa, toteaa arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.
Lisätietoja:
johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537, s-posti: jaana.saarinen(at)karvi.fi
yksikön johtaja Salla Venäläinen, puh. 029 533 5549, s-posti: salla.venalainen(at)karvi.fi
Raportit: