Karvin tuki varhaiskasvatuksen toimijoille poikkeustilanteessa

Koronaviruksesta johtuva poikkeustila on vaikuttanut merkittävällä tavalla suomalaiseen varhaiskasvatukseen. Pedagogisen perustehtävänsä lisäksi varhaiskasvatuksen työvoimapolitiikkaan ja lastensuojeluun liittyvät yhteiskunnalliset tehtävät korostuvat epidemian ehkäisemisen näkökulmasta nyt eri tavoin. Valtioneuvoston linjausten mukaan varhaiskasvatusta tulee edelleen järjestää niille lapsille ja perheille, joiden lastenhoitoa ei ole voitu järjestää muulla tavoin. Suositus on, että ne vanhemmat, jotka pystyvät hoitamaan lapsensa kotona näin toimisivat. Vaikka suuri osa lapsista on jäänyt pois varhaiskasvatuksesta, niin kaikissa perheissä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Äkillisesti muuttunut tilanne haastaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä, joka kenties itsekin kokee pelkoa oman ja läheistensä terveyden puolesta.

Varhaiskasvatuksen vahvuuksiin tukeutuminen poikkeustilanteessa

Karvin varhaiskasvatuksen toteuttamista ja laatua päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa tarkastelleen Varhaiskasvatuksen laatu arjessa 2019 -arvioinnin mukaan suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksia ovat muun muassa lapsiryhmissä vallitseva myönteinen ja turvallinen ilmapiiri. Arviointiin vastanneesta henkilöstöstä valtaosa oli sitä mieltä, että sekä lapsilla ja aikuisilla on turvallinen olo päiväkodissa ja lapsiryhmissä vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Arviointiin vastanneiden varhaiskasvatusyksiköiden johtajien mukaan varhaiskasvatuksen vahvuutena voidaan lisäksi pitää henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä heidän sitoutuneisuuttaan ja sensitiivisyyttään. Poikkeustilanteessa nämä varhaiskasvatuksen vahvuudet korostuvat lasten ja heidän perheidensä näkökulmasta nyt entisestään. Tutussa ja turvallisessa päiväkotiryhmässä vietetty päivä voi olla tarjota lapselle korvaamattoman hengähdystauon, jos perheen arjessa on kuormittavia haasteita.

Sensitiivisyys on läsnäoloa ja lapsen kohtaamista

Henkilöstön sensitiivinen kyky kohdata jokainen lapsi korostuu, kun vallitsevat poikkeusolot vaarantavat lasten turvallisuudentunteen säilyttämisen. Sensitiivisyys merkitsee aikuisen kykyä huomata ja tiedostaa yksittäisten lasten sosiaalisia, emotionaalisia ja fyysisiä perustarpeita ja ymmärtää lapsen kokemusmaailmaa. Sensitiivisyys on myös kykyä nähdä erilaisten vuorovaikutuksellisten tilanteiden pedagoginen arvo ja merkitys. (Sensitiivisyydestä ja vuorovaikutuksesta voit lukea lisää: Varhaiskasvatuksen arvioinnin perusteet ja suositukset 2018) (linkki päivittyy)

Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, ettei perinteisestä viikkorytmistä tai ennakkosuunnitelmista kiinni pitäminen ole välttämättä varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä tärkeintä juuri nyt. Tärkeämpää on keskittyä kiireettömään vuorovaikutukseen lasten kanssa. Vietetään rauhallista aikaa yhdessä ja jutellaan, leikitään sekä rauhoitutaan kuulemaan lasten ajatuksia mistä tahansa: omasta arjesta, leikeistä tai vallitsevasta tilanteesta. Erityisen tärkeää on, että henkilöstö on tietoisesti ja jatkuvasti läsnä lapsille päivän eri tilanteissa ja herkistyy myös lasten sanattomille viesteille. Tällä tavoin henkilöstö huomaa, mitkä kokemukset ovat lapsille merkityksellisiä tai mitkä asiat lasta mietityttävät.

Vuorovaikutuksen kehittäminen itsearvioinnin kautta

Karvi haluaa tukea varhaiskasvatuksen toimijoita näinä haastavina aikoina. Vaikka systemaattisen arvioinnin toteuttaminen poikkeusolojen myllertämässä arjessa ei nyt ole relevanttia, voidaan arviointia käyttää myös oman toiminnan tarkasteluun ja siten esimerkiksi sensitiivisen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Karvin laatimissa varhaiskasvatuksen laatuindikaattoreissa henkilöstön ja lasten välinen vuorovaikutus on nostettu yhdeksi keskeisimmäksi prosessilaadun tekijäksi. Mutta miten lapsiryhmissä voidaan arvioida vuorovaikutuksen toteutumista?

Olemme poimineet oheiseen liitteeseen muutamia esimerkkejä henkilöstön ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen liittyvistä arviointikriteereistä, jotka on suunnattu lapsiryhmissä työskentelevälle pedagogiselle henkilöstölle. Arviointikriteerit liittyvät prosessitekijöiden ensimmäiseen laatuindikaattoriin – ”Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään.” Karvi tekee tällä hetkellä yhteistyötä suomalaisten kasvatustieteen tutkijoiden ja varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa laatuindikaattorien konkretisoimisessa arviointikriteerien muotoon. Arviointikriteerien pohjalta muodostetaan arviointityökaluja varhaiskasvatuksen henkilöstön itsearvioinnin tueksi.

Laatuindikaattorin pohjalta muokattujen arviointikriteerien lisäksi olemme valinneet kaksi henkilöstölle suunnattua itsearviointikysymystä, joiden tarkoituksena on herättää pedagogista keskustelua ja auttaa reflektoimaan vuorovaikutusta ja siihen liittyvää toimintaa omassa ryhmässä. Itsearvioinnin kautta on mahdollista nostaa esiin oman työn vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Itsearviointikysymykset ja kriteerit on tarkoitettu oman työn arvioinnin ja kehittämisen tueksi. Näinä haasteellisina aikoina niistä on hyötyä erityisesti sensitiivisen vuorovaikutuksen tarkastelussa. Karvin varhaiskasvatuksen asiantuntijat haluavat välittää vilpittömät terveisensä kaikille varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville. Yhdessä selviämme näistä haastavista ajoista entistä vahvempina.

Tästä voit ladata arviointikriteerit ja itsearviointikysymykset vuorovaikutuksen arviointiin: 

Ohjeita ja tukea koronatilanteen käsittelyyn varhaiskasvatuksessa löydät lisäksi Opetushallituksen linkki ja opetus- ja kulttuuriministeriön linkki useimmin kysytyt kysymykset -sivustoilta.