Kiusaamisen vastaiset menetelmät ovat tärkeä tuki kouluille – tuloksellinen käyttö edellyttää sitoutumista ja resursseja
Koulujen kiusaamisen vastainen työ koetaan pääosin toimivaksi, mutta oppilaiden ja huoltajien roolia siinä tulisi lisätä. Erilaiset kiusaamisen vastaiset menetelmät tukevat koulujen toimintaa, mutta niiden juurruttamiseen on kiinnitettävä huomiota. Henkilöstön sitoutuminen, johdon tuki ja oppilaiden aktiivinen osallistuminen toimintaan ovat tärkeitä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää, jotta huoltajat tietävät, että koulussa puututaan kiusaamiseen tehokkaasti.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on toteuttanut arvioinnin kiusaamisen vastaisista menetelmistä perusopetuksessa. Arvioinnin kohteena oli seitsemän menetelmää: kokonaisvaltainen kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, oppilaiden osallisuutta ja aktiivista toimijuutta korostavia ennaltaehkäiseviä menetelmiä, kiusaamistilanteiden selvittelyyn liittyviä menetelmiä sekä pitkittyneiden kiusaamistilanteiden ratkaisuun keskittyvä menetelmä.
Arviointitulosten mukaan koulujen henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulujen tekemään kiusaamisen vastaiseen työhön. Monet koulut käyttävät kiusaamisen vastaisessa työssään useampia menetelmiä ja toimintatapoja. Erilaiset kiusaamisen vastaiset menetelmät voidaankin nähdä yhteensopivina ja toisiaan tukevina toimintoina koulujen arjessa, jota koulujen oma toimintakulttuuri vahvistaa.
Menetelmien juurtumista kouluun edesauttoivat menetelmän käyttöön sitoutunut henkilöstö, johdon tuki sekä menetelmän sitominen osaksi koulun muuta toimintaa ja hyvinvointityötä.
”Valitettavan monessa koulussa menetelmän käyttö oli jäänyt vain muutaman vastuuhenkilön varaan”, kertoo arviointiasiantuntija Niina Rumpu.
”Jos koko henkilöstö ei ole sitoutunut toimintaan, on kiusaamisen vastaista työtä vaikea juurruttaa koulujen arkeen”, hän jatkaa.
Sitoutuneen henkilöstön lisäksi kiusaamisen vastainen työ tarvitsee johdon tukea sekä riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia toiminnan jatkuvaan toteutukseen.
Menetelmien käytettävyyttä kouluissa lisäävät selkeät ohjeet sekä helppokäyttöiset materiaalit. Kiusaamisen vastainen työ vaatii kouluilta kuitenkin jatkuvaa tilanteiden seuraamista, toiminnan arvioimista sekä kehittämistä. Monet kiusaamisen vastaiset menetelmät tarjoavat ohjeita, joiden avulla koulut voivat tarkkailla omaa kiusaamisen vastaista työtään ja sen tuloksellisuutta. Koulujen tekemä seurantatyö on tärkeää myös menetelmien kehittämiseksi.
Oppilaiden osallisuutta tulee vahvistaa – kiusaaminen jää helposti tunnistamatta
Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti. Käyttämästään menetelmästä riippumatta koulut nostivat oppilaiden välisen kiusaamisen ohella suurimmiksi huolenaiheiksi oppilaiden välisen nettikiusaamisen, oppilaiden yksinäisyyden sekä oppilaiden poissaolot.
”Kiusatuksi tuleminen voi tuntua lapsesta tai nuoresta häpeälliseltä, sillä etenkin yläkouluikäiselle nuorelle kaveriporukassa pärjääminen on tärkeää. Epäsuorasta kiusaamisesta kertominen on myös usein nuorelle haastavaa: miten ottaa asia puheeksi, jos kyse ei ole niinkään yksittäisistä, kuvailtavissa olevista teoista, vaan epämääräisestä ja ikävästä tunteesta, että tulee torjutuksi vertaistensa joukossa?” kuvaa arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen.
Oppilailta kerätty aineisto osoitti, että erityisen tärkeä on vahvistaa oppilaiden luottamusta siihen, että koulun aikuisilla on halua ja keinoja puuttua kiusaamiseen. Osa oppilaista koki, että aikuiset eivät lähde riittävän aktiivisesti selvittämään kiusaamistilanteita.
Karvin kyselyyn vastanneista kiusaamista kokeneista oppilaista 29 prosenttia ei ollut kertonut koulun aikuiselle tapahtuneesta. Yleisimmäksi syyksi kertomatta jättämiseen mainittiin se, ettei kertomisella uskottu olevan vaikutusta. Erityisen vaikeaksi oppilaat kokevat netissä tapahtuvasta kiusaamisesta kertomisen.
Oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus näyttäytyy erilaisena oppilaiden keskuudessa kuin koulun aikuisille. Tiedot ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa syntyneistä konflikteista eivät siirry koulun aikuisille itsestään.
”Tästä syystä on erittäin tärkeää, että oppilaat otetaan aktiivisesti mukaan suunnittelemaan ja kehittämään oman koulun toimintatapoja hyvän yhteishengen edistämiseksi sekä kiusaamiseen puuttumiseksi. Oppilaiden ja opettajien välisen myönteisen vuorovaikutussuhteen ja luottamuksen rakentaminen on kiusaamisen vastaisessa työssä avainasemassa, jotta oppilaat uskaltavat tuoda kokemaansa kiusaamista koulun aikuisten tietoon,” Markkanen kuvaa.
Huoltajat tärkeä ottaa mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön
Noin kolmannes Karvin toteuttamaan kyselyyn vastanneista huoltajista ei kokenut saaneensa tietoa siitä, miten oman lapsen koulussa kiusaamista ehkäistään, miten siihen puututaan tai miten tapaukset selvitetään. Vielä harvempi koki saaneensa tietoa siitä, miten koulussa käytössä olevaa kiusaamisen vastaista menetelmää toteutetaan.
Koulujen kiusaamisen vastaisen työn toimivuuden kannalta on kiinnitettävä huomiota siihen, että niin oppilaille kuin huoltajillekin viestitään selkeästi siitä, että kouluilla on halua ja keinoja puuttua tilanteeseen. Kiusaamisen ennaltaehkäisyssä on tärkeää ottaa sekä oppilaat että huoltajat mukaan koulujen kiusaamisen vastaiseen työhön.
Koronatilanne on omalta osaltaan vaikuttanut koulujen yhteisöllisyyttä edistävään työhön, koska yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia ei ole korona-aikana voitu järjestää.
”Nyt lukuvuoden alussa onkin tärkeä varmistaa, että yhteisöllisyyttä edistäviä ennaltaehkäiseviä toimia vahvistetaan kouluissa”, kiteyttävät Rumpu ja Markkanen.
Arvioinnin julkistamistilaisuus järjestetään keskiviikkona 24.8. klo 12.00, jolloin julkaistaan tiivistelmäjulkaisu. Laajempi arviointiraportti julkaistaan syyskuussa 2022. Media toivotetaan tervetulleeksi tilaisuuteen.
Arvioidut menetelmät: Gutsy Go (Gutsy Go ry), K-0 (Aseman Lapset ry), KiVa-Koulu (Turun yliopisto / INVEST psykologia), Tunne- ja turvataitokasvatus – Oulun malli (Turvallinen Oulu -hanke), Verso-sovittelu (Suomen Sovittelufoorumi ry), Tukioppilastoiminta (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) ja Vänelevsverksamheten (Folkhälsan)
Raportti
Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi
Lisätietoja:
arviointiasiantuntija Niina Rumpu, niina.rumpu(a)karvi.fi, puh. 029 533 5525