Kouluissa uskontojen opiskelu entistä monimuotoisempaa – opettajat yhteisen katsomusaineen kannalla

Karvin toteuttaman tiedonkeruun mukaan elämänkatsomustiedon ja islamin oppilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti viime vuosina varsinkin suurissa kaupungeissa. Suurin osa katsomusaineita opettavista opettajista kannattaa yhteistä katsomusainetta nykyisen järjestelmän tilalle.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti katsomusaineiden tiedonkeruun kyselytutkimuksena peruskoulujen opettajille ja rehtoreille. Kyselyyn vastasi 2750 opettajaa ja 870 rehtoria. Tiedonkeruu keskittyi koulujen uskontojen oppimäärien ja elämänkatsomustiedon opetuksen tilaan. 

Evankelisluterilainen uskonto on edelleen selvästi suurin katsomusaine (noin 83 prosenttia oppilaista) Suomessa. Elämänkatsomustiedon (noin 11 %) ja islamin (noin 3,1 %) oppilasmäärät ovat kasvaneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ortodoksisen uskonnon (noin 1,9 %) oppilasmäärät ovat pysyneet suunnilleen samana viime vuosina. Elämänkatsomustiedon oppilasmäärät ovat kasvaneet tasaisesti kaikkialla Suomessa, kun taas islamin kasvu on keskittynyt suuriin kaupunkeihin. 

Vähemmistöuskontojen oppimäärien opetuksen järjestäminen kunnissa päänvaivana 

Opetuksen järjestäjän on järjestettävä uskonnon oppimäärän tai elämänkatsomustiedon opetusta, mikäli oppilaita yksittäiseen uskonnon oppimäärään tai elämänkatsomustietoon on vähintään kolme. Tämä aiheuttaa päänvaivaa erityisesti vähemmistöuskontojen opetuksen järjestämisessä pienissä kunnissa ja kaupungeissa. Koulut käyttävät opetuksen järjestämiseen usein erityisjärjestelyjä, kuten eri vuosiluokkien yhdysryhmäopetusta, etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta ja oppilaskuljetuksia. 

Opetusta järjestetään ainakin osittain yhteisryhmissä, joissa eri uskontojen oppimäärien ja elämänkatsomustiedon oppilaat opiskelevat samoissa ryhmissä. Tällä hetkellä ainakin osittaista yhteisryhmäopetusta on noin joka viidennessä koulussa.

Yleisesti ottaen opettajat suhtautuivat myönteisesti eri uskontojen näkymiseen kouluissa. He kannattivat oppilaiden keskinäistä dialogia, ja uskonnollisten symbolien näkyminen koulun oppilailla koettiin hyväksyttäväksi. Myös yhteisryhmäopetukseen suhtauduttiin myönteisesti. Lähes 70 prosenttia katsomusaineiden opettajista oli sitä mieltä, että katsomusaineita pitäisi opettaa kaikille oppilaille yhdessä riippumatta heidän uskonnollisesta taustastaan. 

Katsomusaineiden opettajat olivat suurimmaksi osaksi muodollisesti kelpoisia opettamaan katsomusaineita. Vähemmistöuskonnoissa ja elämänkatsomustiedossa toimi puolestaan usein opettajia, jotka olivat muodollisesti kelpoisia, mutta juuri opetettavaan uskonnon oppimäärään tai elämänkatsomustietoon heillä ei ollut muodollista pätevyyttä. 

Arviointiasiantuntija Matti Suomilammin mukaan varsinkin vähemmistöuskontojen tilaan pitää kiinnittää huomiota.

– Pääosa katsomusaineiden opettajista opettaa evankelisluterilaista uskontoa. Heille ei katsomusaineiden sulauttaminen kaikille yhteiseksi katsomusaineeksi tunnu olevan ongelmallista. Katsomusaineiden kehittämisessä on syytä pohtia sitä, miten vähemmistöuskonnot asemoituvat nykyisessä koulutusjärjestelmässä ja kuinka vahvasti haluamme tulevaisuudessa tukea eri uskontojen ja elämänkatsomustiedon opiskelua osana perusopetusta. 

Raportti:

Katsomusaineiden tiedonkeruu oppilasmääristä ja opetuksen nykytilasta 2023