Koulutusta koskevaa tietopohjaa on vahvistettava ja kehitettävä suunnitelmallisesti tulevaisuusnäkökulma edellä

Kasvatus- ja koulutusalan kehittämistä tukevan tiedontuotannon haasteina on, että tietoa ei ole riittävästi saatavilla kaikilta aihealueilta ja tiedontuotanto on lyhytjänteistä. Kasvatus- ja koulutusalalla tutkimus-, arviointi- ja ennakointitiedosta tulisi muodostaa kokonaiskuva, jotta tiedon tuottamista olisi mahdollista kehittää suunnitelmallisesti tulevaisuuden tietotarpeita ennakoiden. Kokonaiskuvaa muodostettaessa tutkimus-, arviointi- ja ennakointitoiminnan erilaiset yhteiskunnalliset tehtävät tulee huomioida. Kasvatus- ja koulutusalan ilmiöiden laaja-alaisuus edellyttää hyvää tieteen- ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja avoimuutta.

Myös tiedon käyttöä ja vaikuttavuutta on edistettävä. Päätöksenteon tueksi on muodostettava konkreettisia ratkaisuehdotuksia, jotka pohjautuvat luotettavaan ja kattavaan tietoon. Ratkaisujen löytämiseksi on työskenneltävä aiempaa tiiviimmin yhdessä päätöksentekijöiden, koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen, opiskelijoiden sekä sidosryhmien kanssa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjesti 13.6.2023 avoimen keskustelutilaisuuden kasvatus- ja koulutusalan tiedontuotannosta ja yhteistyön tiivistämisestä. Keskustelussa pohdittiin kasvatus- ja koulutusalan tiedontuotannon kattavuutta ja suhdetta päätöksentekoon.

Päätöksenteon perustuttava pitkäjänteiseen tutkittuun tietoon

Kestävän ja pitkäjänteisen koulutuksen kehittämisen tueksi päätöksentekijät tarvitsevat kattavan, monipuolisen ja luotettavan tietopohjan. Tietopohjan tulee sisältää tutkimus-, arviointi- ja ennakointietoa sekä kansalliset tilasto- ja rekisteriaineistot.  Kansallisen tiedontuotannon lisäksi myös kuntien ja korkeakoulujen tiedontuotanto on tärkeässä asemassa, ja monet kunnat ovatkin tehostaneet prosessejaan tietoon perustuvan päätöksenteon lisäämiseksi.

Tutkimukseen ja arviointiin liittyvien valintojen ja päätöksenteon on oltava riippumatonta ja avointa. On myös huomioitava, että politiikan nopeat syklit eivät johda laaja-alaisen kokonaiskuvan muodostamiseen.

Riskinä voi olla, että tieto ei saavuta päätöksentekijöitä tai kerättyä tietoa käytetään valikoiden. Päätöksenteon tueksi tuleekin olla aiempaa enemmän konkreettista tietoa ilmiöiden abstraktin käsittelyn sijaan. Arviointi- ja tutkimustulokset on tärkeää viedä kouluihin, oppilaitoksiin ja korkeakouluihin opettajien ja muun henkilöstön sekä oppijoiden pohdittavaksi ja hyödynnettäväksi toiminnan kehittämisessä. Tiedonkäyttäjiä on myös kuultava siitä, miten tietoa on käytetty ja mikä on ollut sen vaikuttavuus.

Monitieteinen yhteistyö avainasemassa

Kasvatus- ja koulutusalan ratkaisut ja kehittäminen edellyttävät monitieteisyyttä ja monialaisuutta. Monitieteinen tiedontuotanto vaatii tieteenalojen ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Yhteistyö tapahtuu parhaimmillaan konkreettisesti aineistoja, tuloksia ja suunnitelmia sekä osaamista ja hyviä käytäntöjä jakaen. Yhteistyön avulla voidaan yltää tehokkaampaan tiedon käyttöön päätöksenteossa ja kehittämisessä.

Karvi pyrkii tiivistämään yhteistyötä kaikkien koulutusasteiden tiedontuotantoon liittyen. Tarkoituksena on jatkaa tiedontuottajille sekä päätöksentekijöille ja kehittäjille suunnattujen yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Tavoitteena on kehittää toimintatapoja koulutusta koskevan tiedon vaikuttavuuden ja käytettävyyden edistämiseksi kansallisella ja paikallisella tasolla.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) järjesti 13.6.2023 avoimen keskustelutilaisuuden kasvatus- ja koulutusalan tiedontuotannosta ja yhteistyön tiivistämisestä kiinnostuneille tahoille. Tilaisuuteen osallistui noin 80 tiedontuottajaa ja -hyödyntäjää. Tilaisuudessa keskusteltiin paneelin ja Karvin alustusten johdolla siitä, mistä aiheista tietoa kasvatus- ja koulutusalalla tarvitaan sekä siitä, miten tiedontuotannon kokonaisuutta voitaisiin entistä systemaattisemmin kehittää. Keskustelemassa tilaisuuden paneelissa olivat kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius THL:sta, kasvatustieteen professori Risto Hotulainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA:sta, kasvatustieteen professori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta, tutkimusprofessori, johtaja Taina Saarinen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta ja taloustieteen professori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta. Paneelin juonsivat yksikön johtaja Hannele Seppälä ja arviointineuvos Mari Räkköläinen Karvista.

Lisätietoja:

• Johtaja Harri Peltoniemi, 029 533 5532, harri.peltoniemi(at)karvi.fi
• Varajohtaja Hannele Seppälä, 029 533 5550, hannele.seppala(at)karvi.fi