Kunnan ruotsinkielisyysaste vaikuttaa merkittävästi oppilaiden suomen kielen taitoihin ruotsinkielisissä kouluissa

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi toisen kotimaisen kielen (A-finska) oppimistuloksia ruotsinkielisen perusopetuksen yhdeksännen luokan lopussa huhtikuussa 2021. Oppiaineessa A-finska on kaksi oppimäärää: suomi toisena kotimaisena kielenä (finska), joka on tarkoitettu ruotsinkielisille oppilaille, ja äidinkielenomainen suomi (mofi), joka on tarkoitettu kaksikielisille oppilaille.

Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin yhdeksäsluokkalaiset ovat saavuttaneet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 tavoitteet A-finskan oppiaineessa perusopetuksen päättyessä. Oppimäärillä oli omat arviointinsa. Tavoitteena oli myös tarjota tietoa tasa-arvosta koulutusjärjestelmän sisällä.

Kunnan ruotsinkielisyysasteella on selvä yhteys oppilaiden osaamiseen

Tuloksia tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: alueet, kunnan kielisyysaste ja oppilaan sukupuoli. Arviointiin osallistuneet koulut jaettiin kahteen alueeseen: Etelä-Suomeen ja Länsi-Suomeen. Kunnan koulut jaettiin myös neljään ryhmään sijaintikunnan ruotsinkielisyysasteen perusteella: 1) suomenkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisten määrä on alle 10 %, 2) kaksikieliset kunnat, joissa ruotsinkielisiä on 11–50 % (enemmistö suomenkielisiä), 3) kaksikieliset kunnat, joissa ruotsinkielisiä on 51–80 % (enemmistö ruotsinkielisiä), ja 4) ruotsinkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisiä on yli 80 %.

Finskan oppimäärässä erot olivat suuret kunnan ruotsinkielisyysasteesta riippuen. Oppilailla, jotka asuvat suomenkielisissä kunnissa tai sellaisissa kunnissa, joissa enemmistö on suomenkielisiä, oli keskimäärin hyvä suomen kielen taito.  Kaksikielisissä kunnissa, joissa ruotsin kieli on enemmistökieli, tulos oli hieman alle kansallisen tason. Ruotsinkielisissä kunnissa taso oli selvästi alle kansallisen keskiarvon.

– Olemme erityisesti huolestuneita siitä, miten suuret erot arvioinnissa on oppilaiden välillä riippuen siitä, mikä kunnan kielisuhde on, sanoo Carola Åkerlund.

Oppimäärässä mofi erot olivat pienemmät. Suomenkielisissä ja suomen kielen enemmistökunnissa tulos oli hyvä. Kaksikielisissä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli, keskiarvo oli alle kansallisen tason.

Sukupuolien välisiä eroja

Arvioinnin yhteydessä puhutaan usein sukupuolten välisistä eroista. Finskan oppimäärässä tyttöjen ja poikien väliset erot olivat pienet. Kunnan ruotsinkielisyysaste vaikuttaa eroihin enemmän kuin oppilaiden sukupuoli. Mofi-oppimäärässä tyttöjen ja poikien välinen ero oli keskisuuri.

Suomen kielen käyttö vapaa-ajalla antaa paremman tuloksen

Oppilaiden kielenkäyttö vapaa-ajalla on yhteydessä arvioinnin tuloksiin. Arviointituloksissa oli merkittävä ero ruotsia perheen sekä ystävien kanssa puhuvien ja suomea perheen sekä ystävien kanssa puhuvien oppilaiden välillä. Oppilaat, jotka käyttävät suomea kotona ja vapaa-ajalla, saivat keskimäärin selvästi parempia tuloksia kuin ne oppilaat, jotka käyttävät vain ruotsia.

–Tämä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Oppilailla, jotka asuvat ruotsinkielisemmissä kunnissa, ei ole samaa mahdollisuutta puhua ja käyttää suomea vapaa-ajallaan kuin oppilailla, jotka asuvat suomenkielisemmissä kunnissa, sanoo Elina Peltola.

Oppilaiden kirjoitustaito on heikentynyt vuodesta 2009

Edellinen A-finskan oppimistulosarviointi tehtiin vuonna 2009. Oppilaiden kirjoitustaidot ovat heikentyneet sen jälkeen selvästi. Sekä finskan että mofin arvioinnissa vuonna 2021 oli oppilaita, joilla oli hyvä kirjoittamisen taito, sekä oppilaita, joiden kirjoitustaito oli heikko.

Finskan oppimäärässä vuonna 2009 noin 40 prosenttia oppilaista ylsi hyvän osaamisen tasolle (A2.2, OPS 2014). Tässä arvioinnissa vain noin viidennes oppilaista pääsi tälle tasolle. Kunnan kielisyysasteen mukaiset erot ovat suuret. Joka kuntatyypissä oli heikkoja tuloksia, mutta keskimäärin voi sanoa, että mitä ruotsinkielisempi kunta, sitä enemmän heikompia tuloksia.

Oppimäärässä mofi kunnan ruotsinkielisyysasteen mukaiset erot eivät olleet yhtä suuria. Ero vuoden 2009 ja vuoden 2021 tuloksissa on suuri. Vuonna 2009 melkein 70 prosenttia oppilaista ylsi hyvän osaamisen tasolle (B1.2, OPS 2014). Tässä arvioinnissa noin kolmasosa oppilaista pääsi samalle tasolle.

– Sama ilmiö näkyi myös arvioinnissa äidinkieli ja kirjallisuus, joka toteutettiin vuonna 2019. Tekstien tuottaminen on heikoin osa-alue, ja tässä osa-alueessa erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suurimmat, sanoo Jukka Marjanen.

Keskeiset tulokset oppimäärässä finska (suomi toisena kotimaisena kielenä)

Oppilaat, jotka opiskelevat suomea toisena kotimaisena kielenä, tulevat erilaisista kielellisistä ympäristöistä, ja tuloksissa näkyy merkittäviä eroja niiden kuntien välillä, joilla on erilaiset kieliprofiilit. Etelä-Suomen suomenkielisissä ja suomenruotsalaisissa kaksikielisissä kunnissa tulokset olivat kansallisesti selvästi keskimääräistä korkeampia. Muiden kaksikielisten kuntien tulokset olivat hieman alle keskiarvon. Ruotsinkielisissä kunnissa tulokset olivat selvästi heikompia. Suomenkielisten kuntien ja ruotsinkielisten kuntien välinen ero tuloksisissa on tilastollisesti merkittävä ja suuri.

Kuullun ymmärtämisen tehtävissä yli 60 prosenttia oppilaista Etelä-Suomen suomenkielisimmissä kunnissa ylsi hyvän osaamisen taitotasolle (B1.1). Vastaava prosenttiosuus ruotsinkielisissä kunnissa oli 13. Muissa kaksikielisissä kunnissa 31–39 prosenttia oppilaista ylsi taitotasolle B1.1.

Luetun ymmärtämisen tehtävissä 68 prosenttia Etelä-Suomen suomenkielisten kuntien oppilaista ylsi hyvän osaamisen taitotasolle (B1.1). Etelä-Suomen suomenkielisissä kaksikielisissä kunnissa noin puolet oppilaista ylsi taitotasolle B1.1, kun taas ruotsinkielisissä kaksikielisissä kunnissa vastaava osuus oli 27 prosenttia. Länsi-Suomen kaksikielissä kunnissa noin 16 prosenttia oppilaista ylsi taitotasolle B1.1. Ruotsinkielisissä kunnissa vain viisi prosenttia oppilaista saavutti tämän tason.

Erot suullisen tuottamisen tuloksissa ovat suuret. Kaikissa kuntaryhmissä oli sekä heikkoja että hyviä oppilaita. Tulokset olivat keskimäärin hyviä suomenkielisissä kunnissa, joissa yli puolet oppilaista ylsi puhumista mittaavissa tehtävissä hyvän osaamisen tasolle (A2.2). Muissa kaksikielisissä kunnissa tulos vaihteli. Ruotsinkielisten kuntien tulos oli heikko, sillä keskimäärin vain hieman yli 10 prosenttia oppilaista saavutti hyvän osaamisen taitotason ja hieman yli puolet oppilaista sai puhumista mittaavista tehtävistä keskimäärin heikkoja tuloksia (A1.2 tai alempi).

Kirjallisen tuottamisen tuloksissa oli myös suuria eroja alueesta ja kunnan kielisyysasteesta riippuen. Parhaat tulokset olivat suomenkielisissä kunnissa, vaikka hyviä tuloksia saaneiden oppilaiden määrä oli pieni. Kansallisesti noin 15 prosenttia oppilaista saavutti kirjallisissa tehtävissä hyvän osaamisen taitotason (A2.2). Taitotasolle A1.2 tai sitä alemmalle jääneitä oppilaita oli paljon (noin 35 %).

Keskeiset tulokset oppimäärässä mofi (äidinkielenomainen suomi)

Äidinkielenomaista oppimäärää opiskelevat oppilaat asuvat suomenkielisissä, suomenruotsalaisissa kaksikielisissä ja ruotsinsuomalaisissa kaksikielisissä kunnissa. Suomenkielisten kuntien oppilaiden tulos oli selvästi keskimääräistä parempi. Alueelliset erot kaksikielisissä kunnissa olivat pieniä. Tuloksissa oli eroja suomenkielisten kuntien oppilaiden ja ruotsinsuomalaisten kaksikielisten oppilaiden välillä. Ero on tilastollisesti merkitsevä ja keskisuuri.

Tulkitsemistehtävissä tulos on erittäin hyvä. Tulosten erot olivat pieniä alueesta ja kielisyysasteesta riippumatta. Poikien tulokset olivat keskimäärin hieman huonompia kuin tytöillä. Sekä kuullun että luetun ymmärtämisessä noin kolme neljäsosaa oppilaista ylsi hyvän osaamisen taitotasolle (B1.2). Arvioinnissa käytettiin osittain samoja tulkitsemistehtäviä kuin äidinkieli ja kirjallisuus -arvioinnissa vuonna 2019. Tulos osoittaa, että suomenkielisten kuntien oppilaiden taidot vastaavat niiden oppilaiden taitoja, jotka opiskelevat suomea äidinkielenään suomenkielisissä kouluissa.

Suomenkielisten ja ruotsinkielisten kuntien oppilaiden tuloksissa oli selvä ero suullisessa tuottamisessa. Parhaaseen tulokseen ylsivät Länsi-Suomen suomenkieliset kunnat, joissa reilut 60 prosenttia oppilaista ylsi hyvän osaamisen tasolle (B1.2). Etelä-Suomen suomenkielisissä kun­nissa reilut puolet oppilaista ylsi samalle taitotasolle. Kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistökieli on suomi, tulos oli suunnilleen sama molemmissa alueissa (noin 40 %). Ruotsinsuomalaisissa kaksikielisissä kunnissa vajaa kolmannes oppilaista ylsi hyvän osaamisen tasolle.

Kirjallisen tuottamisen tulokset olivat heikompia kuin suullisen tuottamisen tulokset. Koko otoksesta keskimäärin neljännes saavutti hyvän osaamisen tason (B1.2). Joukossa oli sekä erinomaisia tuloksia, joissa oppilaat saavuttivat jopa taitotason B2.1, että heikkoja tuloksia, joissa oppilaat jäivät taitotasolle A2.1 tai alle. Kirjallisen tuottamisen tehtävissä tytöt saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin pojat. Kuten suullisessa tuottamisessa myös kirjallisessa tuottamisessa Länsi-Suomen suomenkieliset kunnat ylsivät parhaimpaan tulokseen, sillä niissä keskimäärin kolmannes oppilaista ylsi hyvän osaamisen taitotasolle.

Arvosana ja arvioinnin tulos

Arviointi kouluissa ei ole tasa-arvoista. Saman tuloksen arvioinnissa saaneiden oppilaiden arvosanat saattoivat vaihdella kouluittain huomattavasti. Suurimmat erot tulosten ja arvosanojen välillä oppimäärässä finska löytyivät oppilailla, joilla oli hyvät taidot. Arvioinnissa 600 pistettä saavuttaneet oppilaat saattoivat yhdessä koulussa saada keskimäärin arvosanan 8 ja toisessa koulussa arvosanan 10. Mofi-oppimäärässä eroja oli erityisesti heikom­pien oppilaiden arvosanoissa. Arvioinnissa 350 pistettä saanut oppilas saattoi yhdessä koulussa saada keskimäärin arvosanan 6 ja toisessa koulussa arvosanan 8.

Taustatietoa:

• Arviointiin osallistui 1 471 oppilasta oppimäärässä finska ja 1021 oppilasta oppimäärässä mofi 38 koulusta.
• Arviointi oli sähköinen, ja se toteutettiin Karvin omassa arviointijärjestelmässä.
• Arvioinnissa arvioitiin osa-alueet taito tulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä.
• Arvioinnissa tarkasteltiin osa-alueita taitotasojen mukaan (OPS 2014) sekä kokonaistulosta, jossa käytettiin standardisoitua pisteasteikkoa. Asteikko on sama, jota käytetään myös kansainvälisissä PISA-arvioinneissa.

Lisätietoja:

Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija (jukka.marjanen@karvi.fi, puh 029 533 5559)

Elina Peltola, arviointiasianatuntija (elina.peltola@karvi.fi, puh 029 533 5534)

Ruotsinkielinen raportti julkaistaan 24. maaliskuuta klo 9.00 Karvin nettisivuilla. (linkki päivittyy)

Julkistamistilaisuus pidetään torstaina 24.3 klo 14–16. Tilaisuus on ruotsinkielinen. Ilmoittautumislinkki ja ohjelma löytyvät Karvin sivuilta.