Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii kestäviä poliittisia päätöksiä
Suomalaista varhaiskasvatusta on uudistettu ja kehitetty merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan varhaiskasvatus on ollut painavien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja koulutuspoliittisten keskustelujen ja toimenpiteiden kohteena. Päätöksenteon painopisteet ovat vaihdelleet ja ne ovat olleet ajoittain nopeatempoisia ja ristiriidassa varhaiskasvatuksen sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Karvi julkaisee 17.4. varhaiskasvatusta koskevan politiikkasuosituksen. Suosituksen tarkoituksena on tukea koulutuspoliittista ja yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa sekä edistää arviointitiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena.
Varhaiskasvatuksella ja sen laadukkaalla toteutuksella on väliä
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on koonnut tuottamansa arviointitiedon perusteella yhteen viisi keskeistä varhaiskasvatuksen laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvää teemaa, jotka on tärkeää huomioida varhaiskasvatusta koskevassa päätöksenteossa. Näitä ovat henkilöstön riittävyydestä ja osaamisen tasosta huolehtiminen, alan johtamisosaamisen vahvistaminen, inklusiivisen ja lasten osallisuutta vahvistavan varhaiskasvatuksen edellytysten varmistaminen, palveluiden saavutettavuuden takaaminen sekä perheiden kanssa tehtävän yhteistyön merkityksen tunnistaminen.
”Nämä tekijät ovat yhtä aikaa sekä kansallisen varhaiskasvatuksemme tunnistettuja vahvuuksia että sen kehittämiskohteita. Tavoitteellinen ja tulevaisuuteen katsova kehittäminen on tärkeää, sillä varhaiskasvatuksella on monenlaisia vaikutuksia niin lapsiin ja heidän perheisiinsä kuin laajemmin koko yhteiskuntaan”, painottaa arviointineuvos Janniina Vlasov.
On tärkeää huolehtia laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen edellytyksistä. Arviointimme ovat osoittaneet, että huoltajien näkemys varhaiskasvatuksen laadusta ja sen merkityksestä lasten kasvulle ja oppimiselle on yhteydessä siihen, osallistuuko lapsi varhaiskasvatukseen vai ei. Vanhemmille laatu on ensisijaisesti sitä, mitä he näkevät ja kokevat, kuten turvallisia ja pysyviä vuorovaikutussuhteita pienissä ryhmissä. Alan työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan kansallisia ja paikallisia keinoja, joilla varmistetaan kelpoisten uusien työntekijöiden kouluttautuminen alalle ja nykyisten ammattilaisten alalla pysyminen. Henkilöstön hyvinvointi heijastuu myös varhaiskasvatuksen toteuttamiseen ja edelleen lapsen kokemuksiin.
”Riittävän ja hyvinvoivan henkilöstön toteuttama varhaiskasvatus tukee jokaisen lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista, tasaa lasten kotitaustoista johtuvia eroja ja ehkäisee syrjäytymistä. Henkilöstöä tulee tukea lasten ja huoltajien osallisuuden vahvistamisessa ja varmistaa, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuudet pitää huolta myös omasta osaamisestaan ja työhyvinvoinnistaan”, tähdentää arviointiasiantuntija Tuomas Sarkkinen.
Kyse ei ole vain varhaiskasvatuksen mahdollistamisesta lapsille ja perheille, vaan kaikkien lasten yhdenvertaisuuden varmistamisesta koulutusjärjestelmän ensiaskeleella. Varhaiskasvatukseen panostamalla luodaan pohjaa myös perusopetukselle, sillä varhaisella tuella ja lasten oppimisvalmiuksien vahvistamisella voidaan osaltaan vaikuttaa kansallisiin oppimistuloksiin ja niiden nostamiseen.
”Varhaiskasvatusta koskevilla päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia, mutta ensisijaisesti niillä on merkitystä ainutkertaista lapsuuttaan elävien lasten elämään tässä ja nyt”, muistuttaa arviointiasiantuntija Sivi Harkoma.
Vlasov, J., Sarkkinen, T. & Harkoma, S. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii kestäviä poliittisia päätöksiä. Policy Brief 1:2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Lisätietoja:
Janniina Vlasov (janniina.vlasov@karvi.fi) ja Tuomas Sarkkinen (tuomas.sarkkinen@karvi.fi), Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi)