Miten hyvin eurooppalaiset korkeakoulutuksen laadunhallinnan periaatteet vastaavat tulevaisuuden tarpeita?

Karvi osallistui Euroopan komission rahoittamaan Quality Assurance Fit for the Future (QA-FIT) -hankkeeseen. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2022 ja päättyi marraskuussa 2024. Hanke keräsi kattavaa tietoa korkeakoulujen ulkoisesta laadunvarmistuksesta Euroopassa laadunvarmistuksen nykytilan kartoittamiseksi. 

Hankkeessa toteutettiin neljä kyselyä keskeisille sidosryhmille (korkeakoulut, opiskelijajärjestöt, laadunvarmistusorganisaatiot ja ministeriöt) ja fokusryhmäkeskusteluja. Lisäksi hankkeeseen osallistuneet järjestöt järjestivät useita webinaareja ja seminaareja.

Yhteinen eurooppalainen viitekehys korkeakoulujen laadunhallinnalle ei ole menettänyt merkitystään

Korkeakoulutuksen laadunvarmistus on yksi Bolognan prosessin keskeisistä saavutuksista, ja yhteisten eurooppalaisten laadunhallinnan periaatteiden (Standards and guidelines for quality assurance in the EHEA, ESG) merkitys korkeakoulujen laadunvarmistuksen kehittymiselle Euroopassa on ollut suuri. ESG on edistänyt luottamusta, tilivelvollisuutta (accountability), läpinäkyvyyttä ja avoimuutta korkeakoulujärjestelmien välillä. Lisäksi laadunvarmistus on tukenut muita Bolognan prosessin tavoitteita, kuten opiskelijoiden liikkuvuutta ja osaamisen tunnustamista.

QA-FIT-hankkeen tulosten mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät olivat yksimielisiä siitä, että ESG:n tavoitteet ja perusperiaatteet ovat edelleen ajankohtaisia ja tarkoituksenmukaisia. ESG:n tärkeimpinä tehtävinä nähdään viitekehyksen luominen korkeakoulutuksen laadun varmistamiselle ja kehittämiselle, keskinäisen luottamuksen edistäminen sekä tiedon tuottaminen korkeakoulujen laadunvarmistuksesta. ESG:n uudistamiselta toivotaan viitekehyksen kehittämistä ei mullistavia uudistuksia: Evolution rather than revolution!

Eurooppalainen korkeakoulutusalue on moninainen kokonaisuus erilaisia korkeakoulujärjestelmiä, korkeakouluja ja korkeakoulujen ulkoisia laadunvarmistusjärjestelmiä. ESG on suunniteltu joustavaksi viitekehykseksi, joka soveltuu erilaisiin toimintaympäristöihin ja kunnioitta moninaisuutta. ESG:n laajamittainen soveltaminen viitekehyksenä Euroopassa onkin pitkälti johtunut sen joustavuudesta ja sovellettavuudesta: There is no one size fits all! ESG:n uudistamisessa on näin ollen tärkeä punnita niitä hyötyjä ja riskejä, jotka liittyvät yksityiskohtaisempien periaatteiden ja suositusten sisällyttämiseen ESG:hen.

ESG:n uudistamista haastaa toimintaympäristöjen muutos ja ajankohtaiset teemat 

ESG:n uudistamiseen liittyvä viimeaikainen keskustelu on pääasiassa koskenut uusien teemojen, kuten sosiaalinen ulottuvuus, akateemiset arvot, pienet osaamiskokonaisuudet (micro-credentials), digitalisaatio ja tekoäly, eurooppalaiset yliopistoallianssit ja yhteistutkinnot, kestävä kehitys, tutkimus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus jne., sisällyttämistä viitekehykseen. ESG:n uudistamista haastaa toisaalta paine sisällyttää viitekehykseen ajankohtaisia teemoja ja politiikkatavoitteita, ja toisaalta tarve yhteiseurooppalaiselle tarkoituksenmukaiselle ja joustavalle laadunvarmistuksen viitekehykselle. 

QA-FIT-kyselyiden perusteella keskeisten sidosryhmien keskuudessa ei löytynyt yksimielisyyttä tärkeimmistä uusista teemoista, jotka tulisi sisällyttää ESG:hen. Hankkeen mukaan keskeiset sidosryhmät olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että viitekehyksen tulisi jatkossakin painottaa oppimisen ja opetuksen laadun varmistamista korkeakouluissa. Toisaalta viitekehyksessä olisi mahdollista luoda selkeämmin yhteyksiä korkeakoulujen muihin ydintehtäviin.

Hankkeessa todettiin, että uusien teemojen lisääminen ESG:hen voisi heikentää sen tehokkuutta ja vähentää sen hyväksyntää sidosryhmien keskuudessa. ESG:tä ei tulisi käyttää välineenä kaikkien Euroopan korkeakoulutusalueen politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ESG:n ja sen periaatteiden tulee kestää aikaa. Ensimmäinen ESG oli voimassa kymmenen vuotta (2005–2015) ja nykyinen versio on ollut voimassa vuodesta 2015 lähtien. Korkeakoulutuksen ”kuumia aiheita” syntyy nopeasti ja usein häviää yhtä nopeasti. Etusijalle olisi asetettava pysyvät periaatteet, joilla varmistetaan korkeakoulutuksen laatu ja systemaattinen toiminta pitkällä aikavälillä. Muutosta ei pitäisi tavoitella muutoksen vuoksi vaan tunnistaa ne muutokset, jotka ovat välttämättömiä opiskelijoiden ja korkeakoulujen tarpeita vastaavien laatujärjestelmien kehittämiseksi. ESG:n periaatteiden tulee olla selkeitä ja laajasti sovellettavissa sekä käsitellä korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen näkökulmasta olennaisia aiheita, jotta ESG viitekehyksenä tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa kaikille sidosryhmille. 

Lähteet:

• Policy brief: Quality assurance fit for the future
• Loppujulkaisu: Quality assurance fit for the future. Key considerations for the revision of the ESG

Lisäinfoa QA-FIT-hankkeesta Karvin verkkosivuilla ja ENQA:n verkkosivuilla