Näkymiä OPS-matkan varrelta – pedagogisella johtamisella suuri vaikutus uudistuksen onnistumiseen
Kehittämismyönteinen ilmapiiri, pedagoginen johtaminen ja sisäinen yhteistyö edistävät opetussuunnitelmien sisällöllisten tavoitteiden saavuttamista esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Karvin arviointitulosten mukaan opettajat ovat OPS-uudistuksen myötä voimakkaammin reflektoineet omia työtapojaan sekä hyödyntäneet erilaisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä.
Tiedot on koottu 33:sta esiopetusyksiköstä ja koulusta keväällä 2018 ja 2019. Lisäksi 348 opettajaa vastasi kyselyyn.
Pedagoginen johtaminen avaimena toimintakulttuurin kehittämiseen
Yhteiset keskustelut arvoista, oppimiskäsityksestä ja opetussuunnitelman keskeisistä tavoitteista tukevat toimintakulttuurin kehittämistä. Pedagogisella johtamisella voidaan luoda tilaa yhteistyölle ja siten edistää yhteistä ymmärrystä.
Arviointiin osallistuneiden opettajien mukaan yhteistyö edistää kaikkea kehittämistyötä. Vaikka tahtoa kehittämiseen ja yhteistyöhön on, arviointivierailut osoittivat, että siihen on harvoin tarpeeksi aikaa.
– Esiopetusyksiköiden ja koulujen opettajat ahkeroivat oppijoiden parhaaksi ja pyrkivät vastaamaan lapsi- ja oppilasryhmien moniin tarpeisiin. Jos jostain tingitään, niin se on yhteissuunnitteluaika, täydennyskoulutus ja pedagogisiin uudistuksiin liittyvä kehittämistyö, toteaa arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.
Opettajien hyvinvoinnin huomioiva pedagoginen johtaminen edesauttaa muutosmyönteistä ilmapiiriä esiopetusyksiköissä ja kouluissa. Koko työyhteisöllä on kuitenkin vastuu uudistuksiin perehtymisestä ja kehittämistyöhön sitoutumisesta.
Oppimiskokonaisuuksien laatiminen kehittää koko työyhteisöä
Opetussuunnitelman mukaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus on esiopetusyksiköissä ja kouluissa hyvällä alulla. Oppimiskokonaisuuksien laatiminen on arvioinnin mukaan lisännyt yhteistyötä ja yhteissuunnittelua. Lisäksi se on mahdollistanut opettajien ja oppijoiden laajan osallistamisen.
– Oppimiskokonaisuuksista on muodostunut päiväkodeissa ja kouluissa parhaimmillaan yhteisöllinen oppimisprosessi, joka on tukenut toimintakulttuurin kehittämistä, toteaa arviointineuvos Jaana Saarinen.
Oppimiskokonaisuuksien tulisi rakentua OPS:n sisältöjen pohjalta ja esimerkiksi tehdä näkyväksi eri oppiaineiden välisiä yhteyksiä, mutta arviointitulosten mukaan tämä ei ole kaikkialla toteutunut. Mikäli oppimiskokonaisuudet kytkeytyisivät paremmin oppiaineiden sisältöihin, varsinkin aineenopettajat kokisivat ne mielekkäämpinä.
Synteesi kaikista OPS-arvioinnin tuloksista loppuvuodesta 2020
Nyt julkistettava raportti on osa Karvin OPS-arvioinnin toista ja kolmatta osahanketta. OPS-arviointi vieraili keväällä 2018 ja 2019 yhteensä 33 esiopetusyksikössä ja koulussa. Vierailuilla kuultiin opettajien, rehtoreiden ja johtajien kokemuksia OPS:n käyttöönottoa edistävistä ja estävistä tekijöistä. Kaikille vierailukoulujen opettajille annettiin lisäksi mahdollisuus vastata kyselyyn. Neljännen osahankkeen eli seuranta-aineiston tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2020 samoin kuin kaikki osahankkeet yhdistävä synteesiraportti.
Raportti
OPS-arviointihankkeen verkkosivut: https://ops-arviointi.karvi.fi/ (linkki päivittyy)
Lisätietoja
arviointiasiantuntija Salla Venäläinen, puh. 029 533 5549, s-posti: salla.venalainen@karvi.fi ja arviointineuvos Jaana Saarinen, puh. 029 533 5537, s-posti: jaana.saarinen@karvi.fi
Julkistamistilaisuus pidettiin 24.1.2020 klo 17.45–18.45 Educa-messuilla Tieto-lavalla.