OKM ehdottaa muutoksia sivistyshallinnon virastorakenteeseen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishankkeen loppuraportti on valmistunut. Laajalla muutosohjelmalla halutaan vahvistaa sivistyspolitiikan vaikuttavuutta suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Tämä edellyttää hallinnon toimintatapojen ja hallinnonalan virastorakenteen uudistamista. Ehdotusta valmistellut työryhmä esittää, että sivistyshallinto muodostuisi jatkossa ministeriön lisäksi viidestä virastosta. Muutosohjelma sisältää runsaasti esityksiä ministeriön ja virastojen toimintatapojen uudistamiseksi ja keskinäisen yhteistyön tiivistämiseksi. Toimenpiteet koskevat erityisesti digitalisaation edistämistä, yhtenäisen ohjauksen vahvistamista ja yhteisten palveluiden kehittämistä. Työpaikat eivät ole uhattuina muutosohjelman takia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuosi sitten konsernin kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli varmistaa ministeriön ja virastojen toiminnan laatu ja palvelukyky tulevina vuosina. Hankkeen valmisteluryhmän tehtävänä oli arvioida opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin toimintaa kokonaisuutena, laatia yhteinen tavoitetila sivistyshallinnolle ja valmistella muutosohjelma tavoitetilan saavuttamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on nykyisin 11 virastoa: Kansallisarkisto, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kotimaisten kielten keskus, Museovirasto, Näkövammaisten kirjasto (Celia), Opetushallitus, opintotuen muutoksenhakulautakunta, Suomen Akatemia, Suomenlinnan hoitokunta, Taiteen edistämiskeskus ja Varastokirjasto.

Kokoamalla hallinnonalan toimintoja yhteen voitaisiin varmistaa sivistyshallinnon taloudellinen kestävyys, toiminnan laatu sekä palvelu- ja toimintakyky. Myös sivistyshallinnon johto- ja hallintorakenteet selkeytyisivät.

– Suomalainen yhteiskunta on suurten muutosten keskellä ja tehtävämme on varmistaa, että sivistyshallinnon ääni yhteiskunnassa vahvistuu. Meidän on uudistettava toimintatapojamme ja -rakenteita, jotta julkisen talouden haasteissakin voimme turvata laadukkaat palvelut kansalaisille ja koko yhteiskunnalle. Suuntaamme muutosohjelmalla sivistyshallintoa vahvasti kohti 2030-lukua, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Lehikoinen toimi kehittämishankkeen valmisteluryhmän puheenjohtajana. Työryhmän jäsenet olivat ministeriön ja virastojen johtohenkilöitä sekä henkilöstöjärjestöjen edustajia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) johtaja Harri Peltoniemi kommentoi OKM:n ehdotusta seuraavasti:

– On tärkeää, että Karvilla säilyy erillisyksikön asema ja oma lainsäädäntö. Vain niin turvataan se, että Karvi voi tuottaa luotettavaa tietoa koko koulutusjärjestelmästä. Tämä on Karvin strategian keskeinen arvo. Karville säädettyjen tehtävien luonteen vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa tehtävien hoidon itsenäisyys ja riippumattomuus. Luottamus arviointitoimintaan ei saa vaarantua hallinnollisten järjestelyjen vuoksi, Peltoniemi sanoo.

Ehdotus virastorakenteen kokoamisesta

Kasvatus, koulutus ja kieli -kokonaisuuden muodostaisivat nykyinen Opetushallitus ja sen erillisyksiköt eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Ylioppilastutkintolautakunta ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Kokonaisuuteen sijoitettaisiin myös Kotimaisten kielten keskuksesta kieliasioita koskevat toiminnot, mukaan lukien sanakirjatyö, päivittäisessä työkäytössä olevat työaineistot ja käsikirjastot.

Kulttuuriperinnöstä vastaava virasto muodostettaisiin Museovirastosta ja Suomenlinnan hoitokunnasta. Kansallismuseon hallinnollinen asema osana Museovirastoa säilyisi nykyisellään. Suomenlinnan hoitokunta toimisi Museoviraston yhteydessä kiinteistöhaltijayksikkönä. Suomenlinnan hoitokunnan hallussa olevista alueista ja niihin liittyvistä tehtävistä voitaisiin jatkossakin säätää siten kuin niistä nykyiselläänkin säädetään.

Kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaavaan kokonaisuuteen sijoitettaisiin Kansallisarkiston, Kansalliskirjaston, Saavutettavuuskirjasto Celian (nimi muuttuu 1.1.2023 lukien), Varastokirjaston sekä osittain Kotimaisten kielten keskuksen arkistoaineistot ja yleiskokoelmia koskevat toiminnot. Kotuksen päivittäisessä työkäytössä olevat työaineistot sijoitetaan kirjasto- ja arkistokokonaisuuteen sen jälkeen, kun kyseiset sanakirjat ovat valmistuneet. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsingin yliopisto ja Kansalliskirjasto selvittävät yhteistyössä Kansalliskirjaston aseman muutoksen edellytykset.

Tieteen edistämisestä vastaisi jatkossakin Suomen Akatemia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tehtävistä ja asemasta. Selvityksen pohjalta arvioidaan, onko tarkoituksenmukaista siirtää joitakin TSV:n toimintoja Suomen Akatemiaan.

Taiteen edistämisestä vastaavaan kokonaisuuteen sijoitettaisiin Taiteen edistämiskeskuksen toiminnot sekä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toiminnot. Synergiahyötyjen saamiseksi Taiteen edistämiskeskus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ovat pitäneet tärkeänä, että Suomen elokuvasäätiö voisi liittyä samaan kokonaisuuteen. Kokonaisuudesta olisi mahdollista muodostaa kansallinen Luova Suomi -virasto. Viraston keskeisenä tehtävänä olisi taide- ja kulttuurialojen sekä luovien alojen toiminta- ja kasvumahdollisuuksien edistäminen. Suomen elokuvasäätiö ei kuitenkaan pidä virastoon liittymistä mahdollisena, eivätkä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Taiteen edistämiskeskus pidä tarkoituksenmukaisena yhdistymistä ilman Suomen elokuvasäätiötä.

Lisäksi opintotuen muutoksenhakulautakunta sijoitettaisiin sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan (SAMU) yhteyteen.

Virastorakenteen uudistamisen osalta muutosohjelma ajoittuisi vuosille 2023–2026. Virastoille valmisteltaisiin yhteinen laki sivistyshallinnon virastosta ja lisäksi jokaista uutta viittä virastoa koskeva toimintalainsäädäntö.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen näkemyksen mukaan mahdollisen virastouudistuksen yhteydessä kannattaisi myös selvittää mahdollisuudet eri hallinnonalojen arviointitoimintojen kokoamisesta esimerkiksi valtiovarainministeriön yhteyteen.

– Arviointitoimintojen tuominen yhteen vastaisi yhteiskunnallisesti yli hallinnonalojen ulottuvien monimutkaisten, systeemisten haasteiden ratkaisuun sekä ennakoivan ohjauksen tarpeisiin. Ratkaisulla voitaisiin taata arviointitoimintojen kansallinen ja kansainvälinen uskottavuus, luotettavuus, riippumattomuus ja eri hallinnonaloilla kehitettyjen arviointimenetelmien ja tiedontuotannon kehittämisen synergiaedut, Karvin johtaja Harri Peltoniemi sanoo.

Sivistyshallinto 2030: opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishankkeen loppuraportti

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-816-8

Hanketiedot: opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishanke

Lisätietoja:

Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 182

Lisätiedot Karvin kommenttien osalta:

Harri Peltoniemi, johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi), 0295 335 532, etunimi.sukunimi@karvi.fi