Suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuus on laadunhallinnan vahva strategisuus

Tiedote Korkeakoulutus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut yhteenvedon korkeakoulujen kolmannen auditointikierroksen ensimmäisten vuosien (2018–2022, kesä) tuloksista. Yhteenvedossa käsitellään 16 korkeakoulun auditointeja. Korkeakoulujen auditointeihin osallistui useita korkeakoulujen johdon ja hallitusten, henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajia. Auditoinnit kattoivat korkeakoulujen perustehtävät eli koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotehtävän sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen.

Keskeisin kolmannen auditointikierroksen tulos oli, että korkeakouluissa on toimivat laatujärjestelmät ja ne vastaavat korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisia vaatimuksia. Yksikään 16 auditoinnista ei johtanut uusinta-auditointiin.

– Suomalaisten korkeakoulujen laadunhallinta näyttää vahvalta auditointien puolivälin tarkastelun perusteella. Samoin kuin toisella auditointikierroksella, suurin osa auditointikohteista sijoittuu tasolle hyvä asteikolla riittämätön-hyvä-erinomainen, toteaa arviointiasiantuntija Mira Huusko.

Laatua kehittämässä -yhteenvedon tavoitteena oli auditointiraportteihin perustuen muodostaa kokonaiskuva ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laadunhallinnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Karvi julkaisee seuraavan auditointien tiivistelmän kolmannen auditointikierroksen lopussa. Auditointien tiivistelmistä saa kokonaiskuvan korkeakoulujen laadunhallinnasta Suomessa.

Laatutyö on korkeakouluissa strategialähtöistä

Auditoinneissa välittyi myönteinen kuva korkeakoulujen laatutyöstä. Tarkasteltujen korkeakoulujen laatujärjestelmät ovat toimivia, ja toiminta on strategia­lähtöistä. Korkeakouluissa kerätään monipuolisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi.

Toiseen auditointikierrokseen (2012–2018) verrattuna koulutusten suunnittelussa, toteu­tuksessa ja arvioinnissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koulutustoimintaa johdetaan systemaattisesti. Koulutusten osaamisperustaisuus ja opiskelijalähtöisyys ovat vahvistu­neet. Myös jatkuvan oppimisen tarjontaa on lisätty ja kehitetty.

– Opiskelijoiden saama vastapalaute eli palautteen antajan saama tieto palautteen vaiku­tuksista toiminnan kehittämiseen toteutuu vaihtelevasti. Vastapalautteen järjestelmäl­listä antamista tuleekin korkeakouluissa kehittää, kehottaa arviointineuvos Sirpa Moitus.

Korkeakouluilla on kehitettävää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laadunhallinnassa

Kolmannen auditointikierroksen puolivälin tarkastelun perusteella korkeakoulujen tulee kehittää yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia. Lisäksi korkeakoulujen kansainvälistyminen ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden integrointi korkeakouluyhteisöön kaipaavat vahvistamista. Jatkuvan oppimisen orga­nisointia ja tarjontaa voisi myös systematisoida.

Auditoinnin läpäisseille korkeakouluille myönnetään laatuleima, joka on voimassa kuusi vuotta. Hyväksytty auditointi on osoitus siitä, että korkeakoulun toiminta ja laatujärjestelmä täyttävät sekä kansalliset kriteerit että eurooppalaiset korkeakoulujen laadunvarmistusta koskevat kriteerit. Auditointi kohdistuu korkeakoulujen menettelytapoihin, joilla se ylläpitää ja kehittää koulutuksen, TKI-toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laatua. Auditoinnissa käytetyt auditointikriteerit on julkaistu Karvin korkeakoulujen auditointikäsikirjassa. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit käynnistettiin Suomessa vuonna 2005 ja nyt on menossa auditointien kolmas kierros. 

Julkaisu

Laatua kehittämässä – Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista vuosina 2018–2022, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Tiivistelmät 14:2022.

Kirjoittajat

Mira Huusko, Sirpa Moitus, Kirsi Mustonen, Mirella Nordblad ja Hanna Väätäinen

Lisätietoja auditointien yhteenvedosta