Vaikka suurin osa viihtyy koulussa hyvin, osaamiserojen lievä kasvu varjostaa yhdenvertaisuutta – arviointitietoa suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta

Oppijan polku alkaa varhaiskasvatuksesta, jonka tärkeimpiä tavoitteita on edistää lasten oppimisen edellytyksiä ja hyvinvointia sekä ehkäistä lasten syrjäytymistä. Perusopetuksessa oppilaiden väliset osaamiserot ovat lievässä kasvussa, mihin vaikuttavat muun muassa erot huoltajien koulutustaustoissa. Ohjaus perusopinnoista toisen asteen koulutuksiin koetaan pääosin hyväksi. Korkeakoulutuksessa joustavat opintopolut voivat toimia keinona edistää yhdenvertaisuutta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi 3.11. tiivistelmän, jossa rakennetaan kuvaa kansallisesta koulutuksen tilasta, osaamisen tasosta, tasa-arvosta ja hyvinvoinnista. Julkaisun perustana ovat pääasiassa Karvin kahden viime vuoden aikana laatimat arviointiraportit. Karvin kansallisiin arviointeihin osallistuu vuosittain tuhansia asiantuntijoita, opiskelijoita ja oppilaita varhaiskasvatuksesta, opetuksesta ja koulutuksesta. Arviointitiedolla tuetaan oppijan polun sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta.

Tavoitteena laadukas varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee maassamme, ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sisällölliset tavoitteet eivät aina toteudu. Karvi pyrkii edistämään laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämistä ja on julkaissut tätä varten kansalliset laatuindikaattorit. Indikaattoreissa kuvataan sitä, millaista laadukkaan ja lapsen edun mukaisen varhaiskasvatuksen tulisi olla. Parhaillaan järjestäjien tueksi kehitetään laadun arviointijärjestelmää ja siihen liittyviä arviointityökaluja.

Arviointitulosten mukaan niillä lapsilla, jotka olivat osallistuneet esiopetuksen lisäksi muuhun varhaiskasvatukseen, oli ensimmäisen luokan alussa paremmat matematiikan ja äidinkielen taidot kuin niillä lapsilla, jotka olivat osallistuneet pelkkään esiopetukseen. Kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta päiväkodissa hyötyvät erityisesti ne lapset, joiden elämässä on useita matalaan lähtötasoon yhteydessä olevia tekijöitä, esimerkiksi lähisuvussa havaittuja oppimisvaikeuksia. Karvi suosittelee esiopetuksen kehittämistä kokopäiväiseen suuntaan.

Lastenhoidon rahallisiin tukiin liittyvät ehdot saattavat olla esteenä sille, että saman perheen lapsista osa olisi kotihoidossa ja osa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatukseen osallistumisen lisäämiseksi lastenhoidon järjestelmässä olevat osallistumisen esteet tulee mahdollisuuksien mukaan purkaa.

Tyttöjen ja poikien erot kasvavat kouluvuosien aikana

Perusopetuksessa oppilaiden väliset osaamiserot ovat lievässä kasvussa. Sekä taidoiltaan heikoimpien että parhaiden oppilaiden määrät ovat lisääntymässä, ja heidän osaamisensa eriytyy. Tyttöjen ja poikien taidoissa on suuria eroja yhdeksännen luokan lopussa varsinkin äidinkielessä: tytöt ovat vahvasti edustettuina taidoiltaan vahvimmassa neljänneksessä ja pojat heikoimmassa neljänneksessä.

Ensimmäisen luokan aloittaneilla tytöillä ja pojilla taidot olivat kuitenkin samaa tasoa peruskoulun ensimmäisinä viikkoina vuoden 2018 arvioinnissa. Karvi seuraa saman oppilasryhmän taitojen kehittymistä pitkittäisarvioinnissa kolmannella, kuudennella ja yhdeksännellä luokalla. Samalla voidaan nähdä, onnistuuko nykyisen opetussuunnitelman mukainen opetus tasaamaan sukupuolten välisiä osaamiseroja.

Eriarvoistumista on havaittu arvioinneissa eri koulutusasteilla. Huoltajien koulutustausta on voimakkaasti yhteydessä oppilaiden taitoihin. Korkeakoulutettujen huoltajien lasten osaaminen on jo ensimmäisen luokan alussa parempaa kuin matalasti koulutettujen huoltajien lasten. Ero on nähtävillä myös yhdeksännellä luokalla. Osaamiseroja eri oppiaineissa selittävät myös esimerkiksi oppijan sukupuoli, asenteet sekä kielitausta.

Suurimpien kaupunkien sisällä näkyy myös selviä koulujen välisiä eroja oppilaiden taidoissa jo perusopetuksen alussa. Matematiikan arvioinnissa havaittiin, että koulujen väliset erot ovat lievässä kasvussa myös peruskoulun päättövaiheessa. On tärkeää, että resursseja suunnataan riittävästi alueellisen eriytymisen ehkäisemiseen, etteivät koulujen väliset erot pääse kasvamaan.

Opetussuunnitelmauudistus on tuonut muutospainetta kuntiin, kuten myös väestö- ja koulurakenteen muuttuminen ja rajalliset resurssit. Kuntatalous on ollut opetussuunnitelmien toimeenpanon ajan tiukalla. Karvin arviointitulosten mukaan kunnat ovat paikanneet valtiontalouden säästöjä omalla rahoituksellaan, ja esiopetusyksiköt ja koulut joutuvat toimimaan hyvin erilaisilla resursseilla. Muun muassa erot kuntien tarjoamissa oppituntimäärissä ovat kasvaneet. Ongelmana on lisäksi, että henkilökunnalla ei ole aina ollut riittävästi aikaa opetussuunnitelmiin perehtymiseen.

Suurin osa viihtyy koulussa hyvin – kokemukset kiusaamisesta heijastuvat perusopetuksen jälkeisten opintojen käynnistymiseen

Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arvioinnin mukaan suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla. Yli 10 % oppilaista tunsi itsensä kuitenkin yksinäiseksi vähintään kerran viikossa. Lisäksi noin yhtä tai kahta oppilasta sadasta kiusataan koulussa päivittäin, ja pojat joutuivat useammin kiusaamisen kohteeksi kuin tytöt.

Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen arvioinnissa selvitettiin, kuinka toimivaa ohjaus toisen asteen opintoihin ja uravalintoihin on perusopetuksessa sekä miten opintojen alkuvaiheen ohjaus toimii toisella asteella ja nivelvaiheen koulutuksissa. Arvioinnissa havaittiin, että ohjauksen saatavuus on pääosin hyvällä tasolla niin perusopetuksessa kuin lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessakin. Ryhmäohjausta, oppilaiden vertaistukea ja digitalisaation mahdollisuuksia pitäisi kuitenkin hyödyntää aktiivisemmin osana ohjausta.

Kokemukset kiusaamisesta ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista heijastuvat perusopetuksen jälkeisten opintojen käynnistymiseen. Peruskoulussa toistuvasti kiusatuksi joutuneet kokivat muita opiskelijoita useammin, että heitä ei kannustettu riittävästi pohtimaan erilaisia opintovaihtoehtoja eikä ohjaajilla ollut riittävästi aikaa keskustella heidän kanssaan. Heillä oli myös muita opiskelijoita enemmän vaikeuksia toisen asteen opintoihin kiinnittymisessä.

Oppilas- ja opiskelijahuolto on tärkeässä roolissa hyvinvoinnin tukena. Karvi on arvioinut oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoa esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Arvioinnissa havaittiin, että oppilas- ja opiskelijahuolto on tehostunut monin osin oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä. Opiskelijahuolto ja oppijan huomioiminen toteutuvat kuitenkin epätasaisesti eri koulutusasteilla.

Suomalainen koulutusjärjestelmä ei valmista maahanmuuttajia riittävästi korkeakouluopintoihin

Maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen järjestäminen toimii vapaan sivistystyön piirissä hyvin. Koulutuksen kohderyhmä, ohjauskäytännöt ja järjestämisen vastuut ovat kuitenkin vakiintumattomia.

Korkeakoulutuksessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrät ovat vielä alhaisia, mikä viittaa siihen, että suomalainen koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan heille riittäviä valmiuksia korkeakouluopintoihin.

Korkeakoulutuksessa yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta voidaan edistää joustavilla opintopoluilla. Lainsäädäntömuutokset ovat mahdollistaneet korkeakoulujen välisen ristiin opiskelun ja luoneet edellytykset lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyölle. Karvin arvioinnin mukaan joustavien opintopolkujen käytännön toteutus ja seuranta vaativat kuitenkin vielä jatkotyötä.

Päätöksentekoon tarvitaan arviointi- ja tutkimustietoa

Koulutusjärjestelmän kehittämisen tulee perustua pitkän aikavälin visioon ja systemaattiseen koulutuksen arviointiin ja tutkimukseen. Päätöksentekoon ja kehittämiseen tarvitaan tietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä lasten ja nuorten kasvusta ja osaamisen kehittymisestä.

Vastuu suomalaisen koulutuksen kehittämisestä ja tasa-arvon edistämisestä jakautuu monelle tasolle. Karvi on keskeinen tiedontuottaja, jonka arvioinneissa tarkastellaan koulutusjärjestelmän toimivuutta ja laatua kaikilla koulutusasteilla. Karvi tukee myös osallisuutta ja eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta.

– Arvioinneissa kuullaan oppijoiden ääntä ja osallistetaan oppijat koulutuksen kehittämiseen. Arviointitiedolla tuetaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjien toiminnan kehittämistä, yhteistyötä sekä oppijan polun sujuvuutta. Toiminnan kantavana periaatteena on kehittävä arviointi, Karvin johtaja Harri Peltoniemi kertoo.

Lisätietoja:

Karvin johtaja Harri Peltoniemi, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532

yksikön johtaja Salla Venäläinen, salla.venalainen@karvi.fi, 029 533 5549 – yleissivistävä koulutus

yksikön johtaja Kirsi Hiltunen, kirsi.hiltunen@karvi.fi, 029 533 5508 – ammatillinen koulutus

yksikön johtaja Helka Kekäläinen, helka.kekalainen@karvi.fi, 029 533 5513 – korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö

Julkaisu:

Kansallisen arviointitoiminnan tuloksia koulutusjärjestelmän tilasta 2020