Vaikuttamisvalmiuksia opitaan toisella asteella pääosin hyvin, mutta osa opiskelijoista kokee jäävänsä oppilaitosyhteisönsä ulkopuolelle

Toisen asteen opiskelijat pääsevät vaikuttamaan oppilaitosten asioihin kohtuullisen hyvin ja saavat opintojensa aikana hyvät valmiudet toimia aktiivisina ja kriittisinä kansalaisina. Opiskelijoiden kokemukset kiusatuksi joutumisesta tai oppilaitosyhteisöön kuulumattomuudesta kuitenkin heikentävät osallisuuden tunnetta sekä tietämystä vaikuttamismahdollisuuksista oppilaitoksessa.

Toisen asteen koulutuksen yhtenä tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä ohjata opiskelijaa toimimaan demokraattisesti, vastuullisesti ja aktiivisesti osana yhteisöä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2020–2021 ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kykyä vahvistaa opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Arviointi keskittyi opiskelijoiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja vaikuttamisvalmiuksien kehittymiseen sekä opiskelijakuntien rooliin osana tätä prosessia. Tietoa kerättiin yli 6000 toisen asteen opiskelijalta ja lähes 200 oppilaitoksen henkilöstöltä.

Suurin osa lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki olevansa osa oppilaitosyhteisöään. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurin osa koki olevansa myös osa työyhteisöään työelämässä oppimisen aikana. Enemmistö opiskelijoista arvioi oppilaitoksen ilmapiirin hyväksi ja henkilöstön helposti lähestyttäväksi. Myös oppilaitosten henkilöstö piti oppilaitoksen toimintakulttuuria ja ilmapiiriä positiivisena. Yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet koettiin tärkeiksi yhteisöllisyyden luomisessa ja sen ylläpitämisessä.

Toisaalta opintojen ja opintoryhmien hajanaisuus sekä kiire voivat estää yhteisöllisyyden tunteen muodostumista oppilaitoksissa.

– Ammatillisessa koulutuksessa esimerkiksi jatkuva haku, työelämässä oppimisjaksot sekä yksilölliset valinnat opintojen suorittamisessa asettavat omat haasteensa yhteisöllisyyden luomiselle. Tietenkin myös korona-aika on vaikuttanut yhteisiin tapahtumiin ja näin ollen myös yhteisöllisyyden kokemuksiin, kertoo johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Arviointitulosten mukaan joka kymmenes toisen asteen opiskelija ei kokenut kuuluvansa oppilaitosyhteisöönsä. Yhtä suuri osuus opiskelijoista oli myös havainnut kiusaamista oppilaitoksessaan.

– Kiusatuksi joutuminen voi vähentää yhteisöön kuulumisen tunnetta ja siten vähentää myös opiskelijan kokemuksia omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Oppilaitosten yhteisöllisen toiminnan rakentamisessa onkin tärkeää tehdä siitä sellaista, että kynnys toimintaan osallistumiselle olisi jokaiselle opiskelijalle mahdollisimman matala ja kaikki hyväksytään mukaan, toteaa arviointiasiantuntija Niina Rumpu.

Opiskelijoiden toiveet osallistumisesta eivät aina toteudu oppilaitoksen arjessa

Oppilaitoksissa on erilaisia osallisuutta tukevia toimintaperiaatteita ja linjauksia, ja suurin osa opiskelijoista tietää, miten oppilaitoksissa voi vaikuttaa asioihin. Opiskelijat kokevat mahdollisuudet antaa palautetta hyviksi, mutta vain puolet opiskelijoista oli antanut palautetta oppilaitoksen toiminnasta. Opetuksesta palautetta annetaan enemmän. Vaikka oppilaitosten toiminnasta kerätään palautetta, sitä ei kuitenkaan aina systemaattisesti käsitellä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

– Jos opiskelijoiden antamasta palautteesta keskusteltaisiin enemmän yhdessä, saattaisi se kannustaa opiskelijoita osallistumaan ja vaikuttamaan, pohtii arviointiasiantuntija Salla Venäläinen.

Eniten vaikutusmahdollisuuksia opiskelijoilla oli erilaisten teemapäivien ja tapahtumien järjestämiseen. Sen sijaan oppilaitosten yhteisten suunnitelmien tekemiseen tai oppilaitoksen profiilia tukevaan toimintaan opiskelijat eivät päässeet osallistumaan kovin aktiivisesti. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat toivoivat, että heillä olisi enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa opintojen joustavuuteen ja esimerkiksi valinnaisiin opintoihin. Lukiolaiset taas toivoivat, että he voisivat vaikuttaa enemmän kurssitarjontaan ja lukujärjestyksiin.

Opiskelijakunnan hallituksen toiminta kaipaa monipuolistamista

Opiskelijakuntatoiminta on oppilaitoksissa yksi keino tukea ja edistää opiskelijoiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Opiskelijakunnan hallituksen toiminta koskettaa kuitenkin vain osaa toisen asteen opiskelijoista, eikä opiskelijakunnan hallituksen rooli ja asema ole aina selkeää opiskelijoille. Lisäksi sen toimintatavoissa, organisoinnissa ja resursseissa on paljon eroja oppilaitosten välillä.

– Opiskelijoiden osallistumista voisi lisätä se, että heillä olisi enemmän itselleen sopivia mahdollisuuksia osallistua. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vaikuttaminen yksittäiseen itseä kiinnostavaan asiaan tai sitoutuminen toimintaan lyhyemmäksi ajaksi, ehdottaa arviointiasiantuntija Veera Hakamäki-Stylman.

Oppilaitoksen tai opiskelijakunnan toimintaan osallistumiseen vaikuttivat eniten opiskelijan oma motivaatio ja kiinnostus asiaan. Osallistumisinnokkuutta lisäsi se, että asia koettiin itselle tärkeäksi.

Vaikuttamisvalmiuksia opitaan oppilaitoksen lisäksi erityisesti lähipiirissä

Yksi toisen asteen koulutuksen tavoitteista on vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia yhteisön ja yhteiskunnan jäseninä. Oppilaitosten henkilöstö koki pystyvänsä tukemaan hyvin opiskelijoitaan vaikuttamisvalmiuksien kehittymisessä, kuten vastuun ottamisessa, omien vahvuuksien tunnistamisessa ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteiden noudattamisessa.

Opiskelijat kokivat oppineensa parhaiten vastuun ottamista omista opinnoistaan. Sen sijaan opiskelumotivaation ylläpitämiseen sekä arkeen ja muuhun elämään liittyvien valintojen tekemiseen he eivät kokeneet saaneensa oppilaitoksestaan kovin paljon tukea.

Oppituntien ohella opiskelijat kokivat oppineensa vaikuttamisvalmiuksiin liittyviä asioita lähipiirinsä, kuten huoltajien ja ystävien kautta. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla korostui myös työkokemuksen merkitys vaikuttamisvalmiuksiin liittyvien taitojen oppimisessa.

Opiskelijat pitivät äänestämistä melko todennäköisenä vaikuttamistapana sekä nyt että tulevaisuudessa. Äänestämisen ohella esimerkiksi ostopäätöksellä vaikuttaminen, aloitteen, vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen sekä vapaaehtoistyöhön osallistuminen nousivat opiskelijoille ominaisiksi vaikuttamisen tavoiksi.

Arviointiraportti julkaistaan 16.12.2021 klo 12.00 Karvin verkkosivuilla. Karvi järjestää 20.1.2022 seminaarin tulosten ja kehittämissuositusten hyödyntämisen tueksi. Lisää tietoa tilaisuudesta Karvin verkkosivuilla.

Raportti:

Osallisuus tehdään yhdessä – Opiskelijoiden kasvu aktiivisiksi ja kriittisiksi kansalaisiksi toisella asteella. Julkaisut 28:2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:

• arviointiasiantuntija Veera Hakamäki-Stylman, ammatillinen koulutus, veera.hakamaki-stylman(a)karvi.fi, puh. 029 533 5555
• johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, ammatillinen koulutus, paula.kilpelainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5557
• arviointiasiantuntija Niina Rumpu, yleissivistävä koulutus, niina.rumpu(a)karvi.fi, puh. 029 533 5525
• yksikön johtaja Salla Venäläinen, yleissivistävä koulutus, salla.venalainen(a)karvi.fi, puh. 029 533 5549