Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus

Ammatillinen koulutus

2016–2018

Arvioinnin tavoitteena oli selvittää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehokkuuden toteutumista (osaamisperusteisuuden tila) ja tähän liittyvien politiikkatoimien osuvuutta, vaikutuksia, riskejä ja muutostarpeita (politiikkatoimien vaikutusten arviointi).

Arviointi tuki osaltaan ammatillisen koulutuksen reformia (2015–2019), jonka tavoitteena oli uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi, lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä uudistaa koulutus vastaamaan entistä paremmin työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin. Toiminnan tehostamisella pyrittiin myös sopeuttamaan koulutusjärjestelmää julkisen talouden resurssien niukkenemiseen.

Arvioinnin kohteena olivat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja arviointi kattoi kaikki tutkintotavoitteisen ammatillisen koulutuksen muodot.

Arviointi kohdistui ammatillisen koulutuksen järjestäjien ydintoimintaan ja siihen läheisesti liittyviin asiakasprosesseihin ja niitä tukeviin voimavaroihin. Keskeisiä arviointi- ja tiedonkeruumenetelmiä olivat itsearvioinnit, työpajat, arviointipaneeli, seminaarit ja haastattelut. Tietoa koottiin eri tahoilta kuten koulutuksen järjestäjien johdolta, opetushenkilöstöltä, opiskelijoilta, työelämän edustajilta, sidosryhmiltä ja opetus- ja työhallinnon edustajilta.

Arviointi oli osa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa selvitys- ja tutkimustoimintaa.

Keskeiset tulokset

  • Osaamisperusteisuus on antanut hyvän pohjan ammatillisen koulutuksen rakenteelliseen muutokseen. Se on selkeyttänyt tutkintojärjestelmää, laaja-alaistanut tutkintoja ja lisännyt asiakaslähtöisyyttä tuomalla opintoihin joustavuutta ja yksilöllisyyttä, tiivistämällä työelämän ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä ja tuomalla ammatillisen koulutuksen lähemmäs työelämää.
  • Osaamisperusteisuuden myötä tutkintojärjestelmään liittyvä sääntely vähenee, ohjausjärjestelmä kevenee ja koulutuksen järjestäjien autonomia ja vastuu lisääntyvät.
  • Osaamisperusteisuus on muuttanut merkittävästi opetushenkilöstön työtä ja ammattikuvaa, mikä on luonut suuria haasteista heidän osaamisensa ja valmiuksiensa kehittämiselle.
  • Työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien riittävyys, työpaikkaohjaajien osaaminen sekä riittävän tuen ja ohjauksen turvaaminen opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille tulevat olemaan kriittisiä asioita osaamisperusteisuuden toimeenpanon onnistumiselle.
  • Laadunhallinta ja -varmistaminen tulevat entistä tärkeämmiksi osaamisen hankkimisen siirtyessä enenevässä määrin työpaikoille ja muihin oppimisympäristöihin.
  • Koulutuksen järjestäjien välisessä yhteistyössä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia osaamisperusteisuuden, asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehostamisen näkökulmasta.
  • Kustannusrakenteet ovat muuttuneet osaamisperusteisuuden myötä ja tulevat edelleen muuttumaan reformiin edettäessä. Painopiste siirtyy muun muassa opiskelijoiden neuvontaan ja ohjaukseen, työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, koulutuksen järjestäjien väliseen yhteistyöhön, henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä pedagogisten käytänteiden ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Määrärahoja tarvitaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän ja kohdennetummin näiden toimintojen kehittämiseen.
  • Uudistuvan rahoituksen myötä toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden painoarvo lisääntyy, mikä tukee työelämälähtöisen ja osaamisperusteisen koulutuksen järjestämistä.

Liittyvät julkaisut ja sisällöt

Tiedote arvioinnin tuloksista (linkki päivittyy)
Raportti: Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus – osaamisperusteisuuden tila (PDF) (linkki päivittyy)
Raportti: Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus – politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante) (PDF) (linkki päivittyy)
 

Policy brief suomeksi (PDF) | Policy brief ruotsiksi (PDF) | Policy brief englanniksi (PDF) 

Julkistamistilaisuus 23.1.2018 (2 t 26 min)

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

 

Lisätietoja

Kirsi Hiltunen

Kirsi Hiltunen

Yksikön johtaja
Johto ja hallinto, Varhaiskasvatus, Ammatillinen koulutus
+358 29 533 5508 Helsinki, Virkavapaalla