Lausunto Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta (VNS 5/2022 vp)

Diaarinumero OPH-4292-2022

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa koskien valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa.

Asiantuntijalausunto sisältää kolme aihealuetta:

• Sukupuolten välisten ja sisäisten erojen huomioiminen
• Toiminnallisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toimivuus
• Tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus osana opettajankoulutusta ja ohjaus-alan koulutusta

Kohti sukupuolten tasa-arvoa

Sukupuolen tasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle. Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa todetaan, että tasa-arvopolitiikkaa ohjaa käsitys jokaisen yhtäläisistä perus- ja ihmisoikeuksista, arvosta ja osallisuudesta yhteiskunnan jäsenenä riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai kehon fyysisistä sukupuolitetuista piirteistä. Suomessa ja suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on kuitenkin edelleen sukupuoleen perustuvaa rakenteellista eriarvoisuutta ja sitkeitä tasa-arvo-ongelmia. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tehtävä on tuottaa muutoksia ja ratkaisuja tukevaa arviointitietoa ja suosituksia sekä kansalliselle että paikalliselle tasolle. Yhdenvertaisuuden edistäminen on yksi Karvin arviointisuunnitelmakauden 2020–2023 painopisteistä. Tasa-arvoinen koulutus ei kuitenkaan voi toteutua, ellei kehitetä samaan aikaan myös tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Yksilöiden väliset erot huomioon

Suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulutuksessa on havaittu eriarvoistumista. Perusopetuksessa on vaikeaa turvata oppijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Yhteiskunnan sosioekonominen, alueellinen sekä väestön määrään ja rakenteeseen perustuva eriytyminen haastaa koulutusjärjestelmää sekä kansallisella että paikallisella tasolla, niin harvaan asutuilla seuduilla kuin suurkaupunkien sisällä.

Tasa-arvopoliittinen selonteko tuo esille, että tyttöjen ja poikien välinen ero koulumenestyksessä ei selity eroilla kognitiivisissa kyvyissä. Karvin (Saarinen ym. 2021) sukupuolten välisiä ja sisäisiä oppimistuloseroja käsittelevässä raportissa huomioidaan myös, että viime vuosina oppimistuloserot ovat polarisoituneet heikosti osaavien ja hyvin osaavien oppilaiden välillä. Sekä tyttöjen ja poikien joukossa on hyvin ja heikosti osaavia oppilaita. Oppimistuloseroissa huomio on aiheellisesti kiinnittynyt poikien heikompaa osaamiseen (esim. suomen kielessä ja kirjallisuudessa Kauppinen & Marjanen 2020). Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että osaamiserot ovat kasvaneet myös tyttöjen kesken. Keskiarvojen erot eivät synnykään kaikkien poikien heikosta osaamisesta vaan siitä, että taidoiltaan heikkoja poikia on enemmän kuin taidoiltaan heikkoja tyttöjä. On muistettava, että koulussa on myös paljon tyttöjä, joiden oppimisesta olisi syytä olla huolissaan. Oppilaat tulee kohdata ja heitä tulee kohdella yksilöinä – ei sukupuolensa edustajina.

Kouluihin tarvittaisiin tämän huomioimista varten konkreettisia työkaluja ja oppimateriaalia, jotta voitaisiin ymmärtää, mitä tasa-arvolla ja yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sekä miten opettaja voi yhdistää sitä sen omaan opetukseensa eri oppiaineissa. Opettajille ja oppilaille tarvitaan mahdollisuuksia keskustella ja pohtia sukupuolta ja sen moninaisuutta. Yksi toiminnallinen työkalu on koulun tasa-arvosuunnitelma.

Toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat käytäntöön arjessa

Sukupuolitietoinen toimintakulttuuri ja jokaisen oppilaan yksilöllinen huomiointi pohjautuu aktiiviseen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitteluun. Tasa-arvolain mukaan opetuksen järjestäjien ja koulujen tehtävänä on laatia koulukohtaiset toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat yhteistyössä henkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä huoltajien kanssa. Tasa-arvopoliittinen selonteko myös huomioi, että jo perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tasa-arvon edistämistä läpileikkaavasti koulun eri oppiaineissa ja käytännöissä. Arjessa tasa-arvosuunnittelu ei kuitenkaan vielä toteudu. Esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmia ei laadita omassa oppilaitoksessa, siihen ei osallisteta koulun henkilöstöä tai oppilaita tai sen tavoitteet kirjataan hyvin yleiselle tasolle, ilman konkreettisia toimenpiteitä (Mikkola 2020, 37–38). Voidaan kysyä, sitoudutaanko tällöin suunnitelmaan ja sen tavoitteisiin koulussa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentaminen varhaiskasvatukseen on kannatettava tavoite. Suunnittelun toimiminen arjessa edellyttää kuitenkin yhteisöllistä työtä ja konkreettisia toimintamalleja. Toimiva suunnitelma on käytännönläheinen. Se ankkuroitu koulun arkeen, esimerkiksi osana opetussuunnitelmaa, lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun vuosikelloon. Karvi on suositellut kouluihin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa varten työryhmän perustamista, jossa olisi mukana sekä henkilökuntaa että oppilaita. Toimintaan osallistettaisiin myös koulun johtoa ja oppilaiden perheitä. Työryhmässä tunnistettaisiin erilaisia normeja, ennakkoluuloja ja stereotypioita ja etsittäisiin tapoja ylittää eriarvoisuutta koulun ja opetuksen käytännöissä sekä kaikkien keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tasa-arvosuunnittelussa työryhmä esittäisi konkreettisia keinoja ehkäistä erilaista syrjintää ja häirintää. Työryhmän ja johdon säännöllisen toiminnan avulla asia pidettäisiin aktiivisesti esillä sekä henkilökunnan että oppilaiden keskuudessa, eikä suunnitelma jäisi vain tyhjäksi asiakirjaksi. (Saarinen ym. 2021) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä varten tarvitaan kuitenkin myös lisää tietämystä ja koulutusta.

Tasa-arvo ja sukupuolitietoisuus osaksi opettajankoulutusta ja ohjaus-alan koulutusta

Opettajankoulutuksessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta koskevaa opetusta ja tutkimusta toteutetaan ja tehdään satunnaisesti (Brunila & Kallioniemi 2018). Kasvatuksessa ja koulutuksessa olisi syytä ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi se, miten ylläpidetään, vahvistetaan ja toistetaan sukupuolittunutta toimijuutta oletusta tasa-arvoisuudesta huolimatta. Vahvistamisella ja toistolla uusinnetaan eli ylläpidetään samoja, totuttuja tapoja ja toimintaa. Tasa-arvopoliittisessa selonteossa kerrotaan, että tavoitteen 6 (hoivavastuu, koulutus ja työmarkkinat jakautuvat Suomessa tasa-arvoisesti sukupuolten kesken) saavuttaminen edellyttää akuuteimmin opetuskäytäntöjen uudistamisen vahvempaa tukemista ja resursointia oppilaitoksissa sekä pysyvästi osana opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Työlle olisi kuitenkin tarpeellista tehdä konkreettisia tavoitteita.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttävät kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolistavien ja muihin eroihin liittyvien eriarvoistavien käytäntöjen tutkimuslähtöistä tunnistamista opettajankoulutuksessa. Karvi on suositellut, että teema tulisi sisällyttää kaikkeen opetukseen ja muuhun toimintaan, henkilökunnan asiantuntijuuden vahvistumiseen ja jokaisen opettajaksi ja opinto-ohjaajaksi opiskelevan opintoihin. Sen tulisi olla myös osa kasvatuksen ja koulutuksen johtamis- sekä rehtoriopintoja, koska johtaminen on avainasemassa koulun muutos- ja kehittämistyössä tasa-arvoisempaan ja yhdenvertaiseen suuntaan. Lisä- ja täydennyskoulutusta varten tulisi varata riittävästi korvamerkittyä rahoitusta ja resursseja. Täydennys- ja lisäkoulutuksen tulisi kohdistua yhteisölliseen toimintakulttuuriin ja sukupuolitietoiseen opetukseen. Tasa-arvoa ja sukupuolitietoisuutta edistävä koulutus pitäisi olla suunnitelmallista, velvoittavaa, saavutettavaa ja maantieteellisesti kattavaa. (Saarinen ym. 2021.) Yhteinen visio ja konkreettiset suunnitelmat opetuskäytäntöjen uudistamiseksi vahvistaisivat työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen.

Lähteet

Brunila, K. & Kallioniemi, A. 2018. Equality work in teacher education in Finland. Policy Futures in Education 16(5), 539−552.

Kauppinen, M. & Marjanen, J. 2020. Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2019. Karvi. Julkaisut 13:2020.

Mikkola, A. 2020. Tasa-arvosuunnitelmien seuranta 2019. Perusopetuksen oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelu. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 23. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/tasa_arvosuunnitelmien_seuranta_2019.pdf.

Saarinen, J., Siekkinen, K., Laimi, T., Ahonen, A., Bernelius, V., Brunila, K., Gustavsson, M., Kauppinen, M. & Norrena, J. 2021. Tasa-arvo teoiksi ja todeksi: Sukupuolten sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syitä ja taustoja perusopetuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisut 19:2021.