Asiantuntijalausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta

Diaarinumero OPH-4130-2022

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää sivistysvaliokuntaa mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 161/2022 vp). Laissa säädettäisiin varhaiskasvatuksen digitaalisesta laadunarviointijärjestelmästä, jonka avulla varhaiskasvatuksen järjestäjät ja palveluntuottajat voisivat arvioida antamaansa varhaiskasvatusta ja kehittää toimintansa laatua. Karvi saisi samalla tärkeää tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta kansallisten arviointiensa pohjaksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi järjestelmän yhteisrekisterinpitäjyydestä ja varhaiskasvatuksen tietovarannon tietojen hyödyntämisestä järjestelmässä.

Karvi kannattaa esitystä ja pitää sitä tärkeänä askeleena varhaiskasvatuksen kansallisen arvioinnin kehittämisessä. Karvi kiittää mahdollisuudesta saada olla mukana kehittämässä järjestelmää ja siihen tulevaa sisältöä.

Järjestelmän taustalla vaikuttavat kehittävän arvioinnin periaatteet

Karvi kannattaa varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmän kehittämistä kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti (7a §). Kehittävän arvioinnin eettiset ja filosofiset taustaolettamukset toimivat pohjana kaikkien koulutusasteiden kansalliselle arvioinnille sekä järjestäjien itsearviointivelvoitteen tukemiselle ja se ohjaa myös Karvin arviointitoimintaa (Valtioneuvoston asetus Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1317/2013, 1 §). Suomalainen arviointitraditio on kansainvälisesti poikkeuksellista, sillä tilivelvollisuus- ja kontrollipyrkimysten sijaan arviointi on osallistavaa ja vuorovaikutteista ja siinä korostuu arvioitsijan ja arvioinnin kohteen välinen luottamus.

Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmällä toteutettavien arviointien tarkoituksena on tukea paikallisia toimijoita heidän laadunhallinnassaan. Kehittävän arvioinnin periaatteet korostavat sitä, että arviointia tehdään oman toiminnan kehittämiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi, ei ulkopuolista arvioitsijaa tai muuta tahoa varten. Kehittämistä tapahtuu siis jo arviointiprosessin aikana, mikä auttaa toimijoita sitoutumaan arviointiprosessiin. Tämä puolestaan edistää arvioinnin vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä ja siihen liitettävät tutkimusperusteiset arviointityökalut auttavat varhaiskasvatuksen johtoa ja henkilöstöä paitsi arvioimaan toiminnan rakenteita, reflektoimaan toteuttamaansa pedagogiikkaa mutta myös kehittämään niitä lapsen edun mukaisesti.

Karvi katsoo, että paikallisen varhaiskasvatuksen kehittämisessä on hyödyllistä painottaa järjestelmän kautta syntyvän laadullisen tiedon merkitystä määrällisen arviointitiedon ohella. Tutkimusperusteisten arviointityökalujen väittämiin vastaaminen tuottaa paitsi määrällistä tietoa, mutta myös tukee varhaiskasvatuksen henkilöstön omien työtapojen sekä työyhteisön toimintakulttuurin reflektointia. Tällöin vastaaminen laadunarviointijärjestelmän kautta lähetettyihin lomakkeisiin edistää pedagogiikan kehittämistä jo arviointiprosessin aikana.

Laadullista tietoa tuotetaan varhaiskasvatuksen toimipaikoissa yhdessä keskustellen. Päiväkodin johtaja voi keskustelujen pohjalta luoda kokonaiskuvan johtamansa yksikön pedagogiikan nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista ja laatia näistä järjestelmään tallennettavan yhteenvedon. Tieto kumuloituu edelleen toimijatasolle, jossa arviointityökaluilla tuotettu tieto yhdistetään ja suhteutetaan organisaatiota koskevaan muuhun tietoon ja julkaistaan varhaiskasvatuslain edellyttäminä arvioinnin tuloksina (540/2018, 24 §). Karvin näkemyksen mukaan arviointijärjestelmä tuottaa näin ollen arvokasta määrällistä ja laadullista tietoa.

Paikallisen tason autonomia ja vastuu omasta laadunhallinnastaan tulee säilyttää

Karvi pitää tärkeänä, että vastuu laadunhallinnan suunnittelusta ja toteuttamisesta säilyy edelleen paikallisella tasolla (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 24 §). On kannatettavaa, että järjestelmän käyttö olisi kunnallisille järjestäjille ja yksityisille palveluntuottajille maksutonta ja itsearviointien osalta vapaaehtoista. Näin ollen järjestelmän ja arviointityökalujen avulla paikalliset toimijat voisivat toteuttaa tiedonkeruita palveluistaan omien tarpeidensa mukaisesti. Karvi kuitenkin huomauttaa, että järjestelmän käyttö osana järjestäjien ja palveluntuottajien laadunhallintaa edellyttää heiltä osaamista ja resursseja. Laadunarviointijärjestelmällä on mahdollista kerätä tietoa ja tuottaa toimijakohtaisia raportteja, mutta järjestäjällä ja palveluntuottajalla tulee olla valmiudet käsitellä ja tulkita tietoa oikein, jotta sen pohjalta voidaan muodostaa arviointituloksia ja kehittämisen kohteita. Kuten tähänkin asti, varhaiskasvatustoimijoilla olisi lisäksi lakisääteinen velvollisuus osallistua Karvin järjestämien ulkoisten arviointien tiedonkeruisiin, jotka toteutettaisiin tulevaisuudessa järjestelmän avulla (7 §). Karvi painottaa, että järjestelmä työkaluineen olisi merkittävä yhteiskunnallinen satsaus varhaiskasvatuksen toimijoille heidän laadunhallintansa tueksi.

Kansallisten järjestelmien yhteensovittaminen lisää luotettavuutta ja tuo säästöjä

Karvi pitää tarkoituksenmukaisena, että varhaiskasvatuksen tietovarantoon tallennettuja tietoja käytetään laadunarviointijärjestelmällä toteutettavissa arvioinneissa (7a §). Varhaiskasvatuksen tietovarantoon tallennettujen tietojen liittäminen vastausten taustamuuttujatiedoiksi edistää arviointien luotettavuutta ja vähentää viranomaistyötä sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Karvi korostaa, että koska arviointiaineistoon yhdistetään vastaajaa koskevaa henkilötietoa, vastaajien anonymiteetti tulee suojata aineiston käsittelyn kaikissa vaiheissa. Yksittäisten vastaajien vastauksia ei saa tunnistaa arviointiaineistosta. Kertynyttä aineistoa käsitellään henkilötietona ja täten tiedonhallintalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Yhteisrekisterinpitäjyys on järkevää

Karvi kannattaa ehdotusta laadunarviointijärjestelmän yhteisrekisterinpitäjyydestä (7b §), jonka mukaan itsearvioinneissa käsiteltävien henkilötietojen osalta rekisterinpitäjinä toimisivat Karvi sekä arvioinnin toteuttava varhaiskasvatuksen järjestäjä tai palveluntuottaja yhdessä. Ulkoisissa arvioinneissa Karvi toimisi rekisterinpitäjänä yksin. Karvi hyväksyy rekisterinpitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, jotka perustuvat tietosuoja-asetuksen yleisesti sovellettaviin säännöksiin.

Käyttöönoton jälkeisiä järjestelmän ylläpitokustannuksia tulee arvioida uudelleen

Hallituksen esitykseen on kirjattu vuosille 2020–2022 järjestelmän kehittämiskustannukset, yhteensä 1 278 000 euroa, jotka rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön momentilta. Järjestelmän arvioidut ylläpitokustannukset vuodesta 2023 alkaen ovat hallituksen esityksen mukaan noin 450 000 euroa vuodessa sisältäen teknisen tuen ja asiantuntijatyöpanoksen. Järjestelmän toiminnallisuuksien priorisoinnin vuoksi vuodelle 2023 siirtyy ylläpitokustannusten lisäksi myös teknistä kehittämistä. Esitykseen kirjattu kustannusarvio ei riitä kattamaan sekä järjestelmän teknisen kehittämisen, ylläpidon ja asiakaspalveluprosessien kustannuksia että Karville suunnattua 0,5–1 HTV asiantuntijaresurssia. Karvi esittää, että ylläpitokustannuksiin lisätään 70 000 euroa, joka vastaa 1 HTV asiantuntijaresurssia.

Lasten kuulemisen, osallisuuden sekä vaikutusmahdollisuuksien edistäminen ikä- ja kehitystaso huomioiden

Varhaiskasvatuksen ohjausasiakirjoihin on kirjattu velvoite, jonka mukaan lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa varhaiskasvatustoimintaan. Esityksen mukaan ehdotettua järjestelmää voisi tulevaisuudessa käyttää arviointeihin, joissa arviointitiedon tuottajina toimisivat varhaiskasvatuksessa olevat lapset tai heidän huoltajansa (7a §). Arviointitietoonsa viitaten Karvi korostaa (Karvi tiivistelmät 11:2022), että lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arvioinnissa tulee vahvistaa monipuolisilla ja lapsiystävällisillä menetelmillä. Varhaiskasvatuksen henkilöstön vastuulla on varmistaa, että lapset saavat vaikuttaa varhaiskasvatustoimintaan esimerkiksi arvioimalla sitä. Järjestelmä olisi apuväline, joka mahdollistaa monipuolisilla tavoilla lasten kanssa tuotetun tiedon tallentamisen.

KANSALLINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

Harri Peltoniemi

Johtaja

Kirsi Hiltunen

Ammatillisen ja varhaiskasvatuksen yksikön johtaja