Toteutuuko kuudesluokkalaisten arviointi tasapuolisesti? – Selvitys käynnissä

Tiedote Esi- ja perusopetus

Yhdeksäsluokkalaisten arvioinnissa tasapuolisuus ei toteudu, sillä eri kouluissa oppilaat voivat saada samalla osaamisella eri arvosanoja. Nyt Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) selvittää, millainen tilanne on kuudennella luokalla äidinkielessä ja matematiikassa. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Uudet kuudennen luokan arviointikriteerit käytössä ensimmäistä kertaa   

Kevään 2024 lukuvuosiarvioinnissa opettajat soveltavat ensimmäistä kertaa uudistettuja kuudennen vuosiluokan arviointikriteerejä, joiden tavoitteena on oppilaiden arvioinnin yhdenmukaistaminen. Uudistetut kriteerit pääsevät heti lähempään tarkasteluun, sillä kevään 2024 aikana noin 8000 oppilasta on osallistunut Karvin oppimistulosten arviointiin, jolla mitataan matematiikkaan ja äidinkieleen liittyviä taitoja ja niiden kehittymistä. Vertaamalla opettajien antamia arvosanoja Karvin arvioinnin tuloksiin saadaan tietoa siitä, miten hyvin uudet kriteerit ovat onnistuneet arvioinnin yhdenmukaistamisessa.  

Karvin arviointien mukaan eri koulujen yhdeksäsluokkalaiset voivat saada saman päättöarvosanan hyvinkin erilaisella osaamisella. Yhdenmukainen arviointi on tärkeää, sillä arvosanat ovat yhteydessä oppilaiden minäkuvaan ja asenteisiin, jotka taas vaikuttavat tuloksiin. Sen lisäksi yhdenmukainen arviointi luo tasapuolisen mahdollisuuden kaikille oppilaille jatkokoulutukseen hakemisessa.

Samojen oppilaiden taitoja seurataan koko perusopetuksen ajan  

Käynnissä oleva kuudesluokkalaisten arviointi on osa äidinkielen ja matematiikan oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa samoja oppilaita seurataan ensimmäisen luokan alusta yhdeksännen luokan loppuun vuosina 2018–2027. Oppilaat edustavat suomen- ja ruotsinkielisiä, erikokoisia kouluja ympäri Suomea. Oppilaat ovat osallistuneet Karvin arviointiin aiemmin ensimmäisen ja kolmannen luokan alussa, ja seuraavan kerran heitä arvioidaan yhdeksännen luokan päättyessä. Arviointia varten oppilaat tekevät äidinkielen ja matematiikan taitoja mittaavat tehtäväsarjat ja vastaavat taustatietokyselyyn. Lisäksi opettajilta ja rehtoreilta kerätään taustatietoja, joiden avulla pyritään selvittämään esimerkiksi koulun koon, työskentelytapojen ja oppilaan kotitaustan yhteyttä osaamiseen ja sen kehittymiseen. 

Mikä selittää kuudennen luokan taitotason vaihtelua?  

Ensimmäisen ja kolmannen luokan arvioinneista selvisi, että taitotason vaihtelu oli suurta, mutta sukupuoli tai koulun sijainti eivät selittäneet kuin vain hyvin pienen osan tästä vaihtelusta. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä ei ollut merkittäviä eroja. Sen sijaan etenkin suurissa kaupungeissa jonkinlaista koulujen osaamistasojen eriytymistä oli havaittavissa jo ensimmäisen ja kolmannen luokan välillä. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevien osaamistaso oli selvästi muita heikompi. 

Karvi on arvioinut edellisen kerran yhdeksäsluokkalaisten osaamista suomen kielessä ja kirjallisuudessa vuonna 2019 ja matematiikassa 2021. Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi osoitti, että keskimäärin tyttöjen osaaminen oli poikiin nähden jopa yhden arvosanan verran parempaa. Osaamiseroihin saattaa vaikuttaa se, että arvioinnin mukaan tytöillä oli myös tyypillisemmin positiivisempi asenne ainetta kohtaan. Sen sijaan matematiikassa tyttöjen ja poikien osaamisten välillä ei ollut merkittävää eroa. Taitotason eroja selittivät yksilötasolla oppilaiden laskusujuvuuden erot. Myös nuorten heikentynyt matemaattisten termien tuntemus oli yhteydessä heikompiin tuloksiin. Molemmissa oppiaineissa koulujen väliset erot olivat näkyviä.  

Tämän arvioinnin myötä tiedämme, selittävätkö koulujen erot, sukupuoli tai asenne taitotasojen vaihtelua jo kuudennella luokalla, kuten niiden tiedetään selittävän osittain peruskoulun lopussa. Tarkastelussa on myös oppilaiden sanavaraston arviointi ja kehittyminen. Arvioinnista saadaan myös tietoa, jäävätkö suomea toisena kielenä puhuvat oppilaat yhä enemmän jälkeen suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuviin kolmanteen luokkaan verrattuna. Kiinnostavaa on myös, kaventuvatko alku- ja loppuvuodesta syntyneiden oppilaiden osaamiserot alkuopetukseen verrattuna. Muiden vuosiluokkien arvioinneista tiedetään, että vanhempien koulutustaustalla on vahva yhteys oppimistuloksiin. Meneillään olevan arvioinnin avulla saadaan tarkempaa tietoa tilanteesta kuudennella luokalla.

Lisätietoa

Annette Ukkola

Arviointiasiantuntija
Alkuopetus, Yleissivistävä koulutus
+358 29 533 5548 Helsinki
Matti Suomilammi

Matti Suomilammi

Arviointiasiantuntija
Yleissivistävä koulutus
+358 29 533 5575 Helsinki
Chris Silveström

Chris Silverström

Johtava arviointiasiantuntija
Ruotsinkielisen koulutuksen yhteyshenkilö, Yleissivistävä koulutus
+358 29 5335563 Helsinki