Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamisesta (VN/20925/2021)

Karvin lausunto koskee kotoutumisen edistämisestä annetun lain muuttamista, ja erityisesti lakiluonnoksen seuraavia sisältöjä:

Voimassa olevan lain mukaisesti kunta vastaa vuoden 2023 jälkeenkin alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laatimisesta toimeentulotukea muuten kuin tilapäisesti saaville maahanmuuttajille, joihin sovelletaan kotoutumislakia. Tätä tarkoitusta varten kunta saa jatkossakin tiedon Kansaneläkelaitokselta näistä maahanmuuttajista. Lisäksi kunta voi jatkossakin laatia alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman myös muulle maahanmuuttajalle, jonka arvioidaan sitä tarvitsevan. Käytännössä kunnissa näitä on laadittu erityisesti kansainvälistä suojelua saaville ja muille kotoutumislain 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuille henkilöille. TE-toimisto vastaa jatkossakin alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laatimisesta työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille. Alkukartoituksessa arvioidaan erityisesti maahanmuuttajan osaaminen, aiempi koulutus- ja työhistoria, kielitaito. Kotoutumissuunnitelmalla sovitaan kotoutumiskoulutukseen tai muihin opintoihin osallistumisesta sekä erityisesti työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Alkukartoituksessa ei arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita eikä kotoutumissuunnitelmassa sovita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tätä varten on olemassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset palvelutarpeen arvioinnit ja asiakassuunnitelmat. Maahanmuuttaja voi luonnollisesti olla samanaikaisesti sekä kunnan tai TE-toimiston järjestämissä kotoutumispalveluissa että hyvinvointialueen järjestämissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, jos hänellä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta. Sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisesti kunnan virkailijalla on velvollisuus ilmoittaa sosiaalihuollon tarpeessa olevasta maahanmuuttajasta. Eri viranomaisten välinen yhteistyö olisi keskeistä. (16)

Karvin lausunto

Karvin arvioinneissa (Hievanen 2020; Airas 2019) on todettu maahanmuuttajien kaipaavan kokonaisvaltaisia ja selkeitä palveluja, joissa he saavat apua yhdeltä palveluntarjoajalta, jolla myös olisi kokonaiskäsitys heidän kokonaistilanteestaan. Huolena on, että esitetyssä mallissa palvelut pirstaloituvat entisestään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtyessä hyvinvointialueille.

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien, joilla ei ole koulutustaustaa ja jotka ohjataan alkukartoituksen jälkeen lukutaitokoulutukseen, aikuisten perusopetukseen tai kotoutumiskoulutukseen, on usein monenlaisia ja laaja-alaisia tuen tarpeita. He tarvitsevat ja käyttävät sekä sosiaali- ja terveyspalveluja, TE-palveluja että koulutuspalveluja. Monella on traumaattisia kokemuksia lähtömaastaan, mikä vaikuttaa heidän kykyynsä toimia itseohjautuvasti uudessa kulttuurissa ja toimintaympäristössä. Psyykkiset ja terveydelliset ongelmat vaikuttavat opintojen etenemiseen (Hievanen ym. 2020) ja haastavat oppilaitosten kyvyn tarjota riittäviä tukipalveluja.

Kuten esityksessä todetaan, viranomaisten välinen yhteistyö on keskeistä. Maahanmuuttajien koulutuspolkuja tarkastelevassa arvioinnissa (Hievanen ym. 2020) opetushenkilöstö toivoi tiiviimpää tiedonvaihtoa sosiaalitoimen ja TE-palvelujen kanssa, mutta on kokenut tämän käytännössä tälläkin hetkellä haasteelliseksi nykyisten tietosuojasäädösten, järjestelmien ja yhteistyökäytäntöjen puitteissa. Tiedonkulkua on haastanut muun muassa vuonna 2018 tehty lukutaitokoulutusta koskeva lakiuudistus, jonka myötä koulutus siirtyi työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriölle ohjausvastuun säilyessä kuitenkin TE-toimistoilla ja kunnilla. Ehdotetun muutoksen, jossa sote-palvelut eriytyisivät hyvinvointialueiden vastuulle, toteutuessa tulee huolehtia tietojärjestelmien ja tiedonkulku- ja yhteistyökäytäntöjen huolellisesta valmistelusta siten, että lakimuutoksen astuessa voimaan palvelujärjestelmä toimii sekä maahanmuuttajien että erilaisia palveluja tarjoavien toimijoiden näkökulmasta maahanmuuttajien kotoutumista edistävällä tavalla. Tämä tarkoittaa, että palvelukokonaisuus muodostuu käyttäjän näkökulmasta selkeäksi, yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa hänen on helppo tietää, mihin tahoon olla yhteydessä. Keskeistä on kiinnittää huomiota myös siihen, että kaikilla viranomaistahoilla on toimivat ja sujuvan yhteistyön mahdollistavat tekniset alustat, järjestelmät ja prosessit sekä selkeä yhteinen ymmärrys toimintatavoista ja vastuista. Ei voida olettaa, että maahanmuuttajalla itsellään olisi näkemystä Suomen viranomaissäännöstön ja järjestelmän toimimisen kokonaisuudesta tai aina edes valmiuksia ottaa näistä selvää. Huolena on, että lakimuutos vie tilannetta päinvastaiseen suuntaan kuin mikä on ollut sekä kotoutujien itsensä että heidän parissaan työskentelevän henkilöstön toive.

Väätäinen Hanna
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Stenberg, H., Saarilammi, M., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Julkaisut 22:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Helsinki.

Hievanen, R., Frisk, T., Väätäinen, H., Mustonen, K., Kaivola, J., Koli, A., Liski, S., Muotka, V. & Wikman-Immonen, A. 2020. Maahanmuuttajien koulutuspolut – Arviointi vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisesta. Julkaisut 11:2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Helsinki.