Työelämä halutaan vahvemmin mukaan luonto- ja ympäristöalan koulutukseen

Suurin osa luonto- ja ympäristöalan opiskelijoista on aikuisia ja vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneiden vahvuuksia ovat kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. Sen sijaan opiskelijoiden yrittäjämäisessä toiminnassa ja digitaidoissa on parannettavaa. Myös oppilaitosten ja työelämän on tarpeen kehittää yhteistyötään.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon ja luontoalan ammattitutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arvioinnissa olivat mukana kaikki kyseisiä tutkintoja tarjoavat ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Arvioinnissa tarkasteltiin noin 2 500 opiskelijan opintosuorituksia ja osaamista.

Koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä on kehitettävä

Molemmissa tutkinnoissa koulutuksen järjestäjien ja työelämän välisessä yhteistyössä on kehitettävää työelämässä oppimisen ja näyttöjen osalta. 

Työelämän edustajat tulee saada vahvemmin mukaan opiskelijoiden työelämässä oppimisen suunnitteluun ja näyttöjen toteuttamiseen yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Lisäksi oppilaitosten tulee huolehtia, että opiskelijat saavat tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea työpaikalla, toteaa arviointiasiantuntija Raisa Hievanen.

Ensisijaisesti näytöt tulisi toteuttaa työpaikoilla ja työelämän edustajan osallistua arviointiin. Molemmissa tutkinnoissa kolmasosa näytöistä toteutettiin kuitenkin oppilaitoksissa. Lisäksi reilu kolmasosa perustutkinnon ja noin viidesosa ammattitutkinnon näytöistä arvioitiin ilman työelämän edustajaa.

Yrittäjämäiseen toimintaan ja digitaitoihin tulee panostaa enemmän koulutuksessa 

Molemmista tutkinnoista valmistuvien vahvuutena on kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen, johon sisältyy muun muassa luontoa kunnioittava toiminta ja ympäristövaikutusten minimointi. Muita osaamisen vahvuuksia perustutkinnosta valmistuvilla ovat luonnon ja ympäristön tuntemus sekä taito ohjata asiakkaita ja ryhmiä. Ammattitutkinnosta valmistuvien vahvuuksia ovat puolestaan vahva ja monipuolinen osaaminen, kuten erätaidot, perusoppaana toimiminen, kasvien ja sienten tunnistaminen, luonto- ja lajiosaaminen sekä työ- ja asiakasturvallisuusosaaminen.

Valmistuneilta kuitenkin kaivataan entistä vahvempaa yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja digitaitoja. Luonto- ja ympäristöala on hyvin yrittäjävaltainen, joten yrittäjämäisen toiminnan ja yrittäjyyden oppiminen on koulutuksessa tärkeää, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen. 

Lisäksi tuotteiden ja palveluiden markkinointi ja myynti tapahtuvat alalla useimmiten sosiaalisen median välityksellä, mikä tulee huomioida koulutuksessa. Erilaiset koulutuskokonaisuudet, projektit ja asiakastyöt tulisikin toteuttaa niin, että ne tukevat sekä digitaitojen, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen että yrittäjämäisen toiminnan kehittymistä, mikä edellyttää opettajien ja kouluttajien välistä yhteistyötä, korostaa Kilpeläinen.

Opettajien ja työpaikkaohjaajien osaamisessa kehitettävää

Opettajien osaamisen ajantasaisuus ja työpaikkaohjaajien ohjaus ja arviointisosaaminen ovat tärkeitä laadukkaan ja työelämälähtöisen koulutuksen toteutumisen kannalta. Etenkin opettajien työelämän tuntemuksessa, työelämäverkostoissa sekä alan substanssiosaamisessa on kehitettävää. Työpaikkaohjaajien osalta parannettavaa on erityisesti siinä, miten he kohtaavat opiskelijoita, ottavat näiden tarpeita huomioon ja antavat palautetta.

Opettajien aktiivinen yhteistyö ja verkostoituminen työelämän kanssa ovat hyviksi koettuja keinoja ylläpitää ja kehittää molempien osapuolten osaamista. Lisäksi henkilökohtainen perehdytys ja säännöllinen yhteydenpito työpaikkaohjaajien kanssa ovat toimivia tapoja varmistaa työpaikkaohjaajien osaamista, etenkin, kun alalla on paljon pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.   

Vuonna 2023 luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suoritti 291 ja ammattitutkinnon 321 henkeä. Tutkinnoista valmistuu muun muassa luonto- ja eräoppaita sekä luonnonvaratuottajia. Tilastopalvelu Vipusen mukaan vuonna 2021 luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon suorittaneista 61 prosenttia oli työllisiä ja viidesosa työttömiä vuosi valmistumisen jälkeen. Samaan aikaan luontoalan ammattitutkinnon suorittaneista kolme neljäsosaa oli työllisiä ja reilu kymmenesosa työttömänä. Onkin tärkeää, että koulutuksen järjestäjät seuraavat opiskelijoidensa työllistymistä sekä pyrkivät löytämään keinoja valmistuvien opiskelijoidensa työllistymisen tukemiseen. 

Karvi julkaisee arvioinnin tulokset 12.9.2024. Julkaisuwebinaarissa koulutuksen järjestäjillä, opettajilla ja työelämän edustajilla on mahdollisuus vertaisoppimiseen ja hyvien käytänteiden jakamiseen.

Raportti:

Hakamäki-Stylman, V., Hievanen, R & Kilpeläinen, P. Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta luonto- ja ympäristöalan perustutkinnossa ja luontoalan ammattitutkinnossa. Julkaisut 21:2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. www.karvi.fi