Uskonnot ja elämänkatsomustieto murroksessa – toteutuvatko opetussuunnitelman tavoitteet?
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa arvioinnin yhdeksäsluokkalaisten oppimistuloksista katsomusaineissa. Arviointi, joka käynnistyi keväällä 2024, tarjoaa tietoa oppilaiden osaamisesta ja opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta evankelisluterilaisessa uskonnossa, elämänkatsomustiedossa, islamissa ja ortodoksisessa uskonnossa. Tuloksia julkaistaan vuoden 2027 alussa.
Katsomusaineet nousevat mediassa esiin yleensä silloin, kun keskustellaan opetuksen tunnustuksellisuudesta, ihmisoikeuskysymyksistä tai koulun perinteisistä juhlista. Sen sijaan oppilaiden todelliseen osaamiseen liittyvä keskustelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä arviointi tuo kaivattua tietoa siitä, kuinka hyvin opetussuunnitelman tavoitteet eri katsomusaineissa saavutetaan.
Suurta muutosta oppilasaineksessa - miten koulu pysyy mukana?
Osaamisen nykytilan kartoitus on erityisen tärkeä, koska katsomusaineiden oppimistuloksia ei ole arvioitu yli 20 vuoteen. Viimeisin, Jaakko Rusaman kirjoittama, arviointi julkaistiin vuonna 2002, jolloin katsomusaineiden tilanne oli hyvin erilainen nykypäivään verrattuna. Suurin osa oppilaista opiskeli evankelisluterilaista uskontoa, ja elämänkatsomustiedon oppilaita oli vain noin 1600, mikä vastasi 2,5 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista. Ortodoksista uskontoa opiskeli noin prosentti oppilaista, ja islamin opetusta ei ollut juuri lainkaan.
Rusaman arvioinnin tuloksina olivat muun muassa, että evankelisluterilaisen uskonnon osaaminen oli tasolla tyydyttävä (oppilaat osasivat keskimäärin 68 % tehtävistä), ortodoksisen uskonto tasolla hyvä (73%) ja elämänkatsomustieto tasolla kohtalainen (59%).
Nykyisin oppilaiden valinnat ovat huomattavasti moninaistuneet. Vuoden 2023 tiedonkeruun mukaan elämänkatsomustiedon opiskelijoita oli 11 prosenttia, islamin 3 prosenttia ja ortodoksisen uskonnon 2 prosenttia oppilaista. Tämä moninaisuus tuo haasteita tehden arvioinnista entistä ajankohtaisempaa.
Opetuksenjärjestäjille muuttunut tilanne on myös tuonut päänvaivaa. Pienuskontojen opettajien rekrytointi on paikoittain hyvin haastavaa, ja opetusryhmissä voi olla usealta eri vuosiluokalta oppilaita. Tällaisten ryhmien sijoittaminen lukujärjestykseen vaatii luovia ratkaisuja. Opettajat joutuvat myös kovan haasteen eteen, kun he opettavat samaan aikaan eri ikäisiä ja mahdollisesti myös eri aihealueita samaan aikaan oppitunneilla.
Rusaman raportti käsitteli evankelisluterilaista uskontoa, ortodoksista uskontoa ja elämänkatsomustietoa. Tämän lisäksi arvioinnin yhteydessä arvioitiin oppilaiden tapakasvatusta. Tuleva oppimistulosarviointi sisältää evankelisluterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon lisäksi islamin.
Islamin oppilasmäärät ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti ja oppilasmäärät ovat ohittaneet muun muassa ortodoksisen uskonnon. Islamin opetus onkin hakenut paikkaansa suomalaisessa peruskoulussa, ja esimerkiksi pätevien opettajien puute on ollut viime vuosien haaste. Tilanne on mennyt koko ajan parempaan suuntaan, mutta arvioinnissa nähdään kuinka hyvin opetussuunnitelman perusteet toteutuvat Islamin osalta ja millaisia kehityskohteita opetuksen suhteen on.
Arvioitavat oppiaineet ja oppimäärät |
evankelisluterilainen uskonto |
ortodoksinen uskonto |
islam |
elämänkatsomustieto |
Haastava matka kriittisen ajattelun ja eettisen pohdinnan maailmaan
Arviointi on edennyt Karvin prosessin mukaisesti. Asiantuntijaryhmät avustavat arvioinnin strategisten päätösten teossa, ja tehtäväntekijäryhmät valmistelevat tehtäviä tuleviin esitesteihin.
Oppiaineina katsomusaineet ovat haasteellinen kokonaisuus arvioitavaksi. Sisältöalueina esimerkiksi etiikka ja hyvä elämä eivät sisällä ainoastaan absoluuttisia tiedollisia kysymyksiä, vaan samalla mitataan oppilaan kykyä kriittiseen ajatteluun sekä kykyä tarkastella katsomuksia eri näkökulmista. Osana opetusta kehitetään oppilaan omaa eettistä pohdintaa, ja tavoite on antaa valmiuksia eri uskomusten ja katsomusten väliseen dialogiin.
Toki tiedollinen osa on yksi mitattava osa katsomusaineiden oppimistulosten arviointia, mutta tämä ei kata kokonaisuudessaan opetussuunnitelman tavoitteita. Katsomusaineet ovatkin kokonaisuutena hyvin erilainen oppiaine suhteessa oppiaineisiin, joissa mitataan lähestulkoon ainoastaan tiedollista osaamista. Tämä tuokin omat haasteensa. Pyrkimys on kuitenkin varmistaa, että arviointi tuottaa objektiivista ja hyödyllistä tietoa opetuksen kehittämiseksi.
Lähteet:
Katsomusaineiden 9. luokan arvioinnin hankesivu
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uskonto ja Elämänkatsomustieto
Tiedonkeruu katsomusaineiden tilasta (2023)
Rusama Jaakko 2001; Perusopetuksen katsomusaineet ja tapakasvatus
Teksti:
Matti Suomilammi
Katsomusaineiden oppimistulosten arvioinnin projektipäällikkö