Suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät kestävät eurooppalaisen vertailun – kehittäminen on pitkäjänteistä ja strategialähtöistä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut yhteenvedon korkeakoulujen kolmannen auditointikierroksen (2018–2024) keskeistä tuloksista. Yhteenveto kiteyttää 36 auditoidun korkeakoulun vahvuuksia ja kehittämiskohteita erityisesti koulutuksen, strategisen kehittämisen ja yhteiskun­nallisen vaikuttavuuden näkökulmista.

Keskeisin kolmannen auditointikierroksen tulos oli, että korkeakouluissa on toimivat laatujärjestelmät ja ne vastaavat korkeakoulutuksen laadunhallinnan eurooppalaisia vaatimuksia. Korkeakoulujen laatujärjestelmiä on kehitetty pitkäjänteisesti, ja jatkuvan kehittämisen malli on vakiintunut osaksi korkeakoulujen toimintaa ja kehittämisprosesseja. Tarkasteltujen korkeakoulujen laatujärjestelmät ovat toimivia, ja toiminta on strategia­lähtöistä. Yksikään kolmannen kierroksen auditoinneista ei johtanut uusinta-auditointiin. 

Suomalaisten korkeakoulujen laadunhallinta on vahvaa auditointien perusteella. Samoin kuin toisella auditointikierroksella, suurin osa auditointialueista sijoittuu tasolle hyvä asteikolla riittämätön-hyvä-erinomainen, toteaa johtava arviointiasiantuntija Mirella Harri.

Auditoinneissa välittyi myönteinen kuva korkeakoulujen toiminnan kehittämisestä. Korkeakoulujen laatukulttuurit ovat osallistava ja avoimia. 

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen seuranta kaipaa tarkempia tavoitteita ja mittareita 

Auditointien perusteella suomalaiset korkeakoulut ovat vahvistaneet asemaansa yhteiskunnallisina ja alueellisina uudistajina. Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus on muuttunut aiempaa tavoitteellisemmaksi, ja niiden rooli alueellisen elinkeinoelämän ja työelämän kehittäjinä on vahvistunut. 

Vaikka korkeakouluissa kerätään runsaasti palaute- ja seurantatietoa toiminnasta, tietoa olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Korkeakoulujen tiedolla johtamisen tukemiseksi tarvitaan selkeitä tavoitteita ja tarkoituksenmukaista tiedonkeruuta. Erityisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan selkeämpiä tavoitteita ja mittareita, jotka tukevat korkeakoulujen vaikuttavuuden kehittämistä ja siitä viestimistä.

Korkeakoulujen tulee edelleen edistää osaamislähtöistä koulutusta ja oppimisesta annettavaa palautetta

Koulutuksia johdetaan korkeakouluissa systemaattisesti, ja korkeakoulut seuraavat ja arvioivat koulutustarjontansa ajantasaisuutta ja työelämävastaavuutta säännöllisesti. Kaikille koulutuksille on määritelty osaamistavoitteet, ja opiskelijakeskeiset koulutusten toteutustavat ovat vahvistu­neet. Myös jatkuvan oppimisen tarjontaa on lisätty ja kehitetty vastaamaan eri kohderyhmien tarpeita.

Korkeakoulujen tulee jatkaa osaamislähtöisen koulutuksen kehittämistä. Erityisesti osaamislähtöinen opetussuunnitelmatyö vaatii vielä vahvistamista. Myös osaamisen ja oppimisen arviointimenetelmiä tulee monipuolistaa siten, että opiskelijat saavat enemmän palautetta oppimisestaan, kehottaa arviointineuvos Sirpa Moitus. 

Lisäksi korkeakoulujen kansainvälistyminen ja erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön integrointi korkeakouluyhteisöön kaipaavat vahvistamista. 

Laatua ja vaikuttavuutta -yhteenveto antaa 36 korkeakoulun auditointiraporttiin perustuen kokonaiskuvan korkeakoulujen laadunhallinnan ja toiminnan vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Korkeakoulujen auditointeihin osallistui noin 5 000 korkeakoulujen johdon ja hallitusten, henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa. Auditointi kattoi korkeakoulujen ydintehtävät eli koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen. Karvin auditointimallin taustalla olivat eurooppalaiset kriteerit korkeakoulutuksen laadunhallinnalle.

Julkaisu 

Laatua ja vaikuttavuutta - Yhteenveto korkeakoulujen kolmannen kierroksen auditoinneista vuosina 2018–2024, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Tiivistelmät 1.

Kirjoittajat

Mirella Harri, Mira Huusko, Kati Isoaho, Sirpa Moitus, Kirsi Mustonen ja Hilla Vuori