Arviointineuvoston lausunto: Suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun ja oppimistulosten parantaminen edellyttää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toiminnan vahvistamista tiedon tuottajana ja kehittämisen tukijana

Tiedote Ammatillinen koulutus Esi- ja perusopetus Korkeakoulutus Lukiokoulutus Vapaa sivistystyö Varhaiskasvatus

Arviointineuvosto tuo tässä lausunnossaan esiin luotettavan ja riippumattoman, koulutuksen tilaa koskevan arviointitiedon tarpeen ja tiedon merkityksen koulutusjärjestelmän kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Lausunto sisältää seuraavat pääkohdat:

  • Koulutusjärjestelmän uudistusten valmistelu, toimeenpano ja vaikutusten arviointi edellyttävät kansallista ja luotettavaa arviointitietoa
  • Karvi tuottaa keskeistä sisältöä koulutuksen, kasvatuksen ja osaamisen tilan systeemiseen tarkasteluun
  • Kehittävän arvioinnin osallisuutta korostavat menetelmät vahvistavat arviointitoiminnan vaikuttavuutta
  • Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen taloudelliset ja lainsäädännölliset toimintaedellytykset on turvattava

Koulutusjärjestelmän uudistusten valmistelu, toimeenpano ja vaikutusten arviointi edellyttävät kansallista ja luotettavaa arviointitietoa

Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen ongelmat ja muutosten aiheuttamat paineet lainsäädännölle ja rahoitukselle ovat mittavat. Päätöksenteon ja kehittämisen tueksi tarvitaan luotettava tietopohja suomalaisen koulutuksen tilasta. Laadukas koulutus ja kasvatus ovat keskeinen keino turvata kansakunnan ja ihmiskunnan kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä. Koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen edellyttää sitä, että eri koulutusasteiden toimintatapoja, rakenteita ja ohjausjärjestelmää arvioidaan systemaattisesti ja koulutuksen laatua, yhdenvertaisuutta ja jatkuvan oppimisen edellytyksiä edistetään konkreettisin teoin.

Vahva osaamisperusta on välttämätön edellytys osaavan työvoiman saatavuuden, kansantalouden kestävyyden, Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut tutkimus- ja kehittämismenojen (T&K) rahoituslaki tarkoittaa merkittävää valtion lisäpanostusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Tavoite TKI-panostusten nostamiseksi 4 %:iin vuoteen 2030 mennessä edellyttää merkittävää kansallista osaamis- ja koulutustason nousua. T&K-rahoituksen lisäys edellyttää samalla merkittävästi enemmän korkeakoulutettuja asiantuntijoita ja muita TKI-toiminnan ammattilaisia. Tämä haastaa nykyisen koulutusjärjestelmän, joka ei takaa kaikille tällä hetkellä edes perusvalmiuksia. Tavoitteeksi on myös asetettu, että vuonna 2030 vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jotta nämä kansalliset tavoitteet saavutetaan ja pystytään vastaamaan nykyisiin osaamis- ja koulutustasoa sekä väestömuutosta koskeviin haasteisiin, tarvitaan luotettavaa arviointitietoa koko koulutusjärjestelmän ja myös sen rakenteiden kehittämiseksi aina varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen.

Karvi tuottaa keskeistä sisältöä koulutuksen, kasvatuksen ja osaamisen tilan systeemiseen tarkasteluun

Kansallista koulutuksen arviointitoimintaa ohjaa nelivuotinen koulutuksen arviointisuunnitelma, jonka laadinnasta vastaa valtioneuvoston nimittämä arviointineuvosto. Arviointineuvostolla ja sen laajapohjaisella kokoonpanolla on arviointisuunnitelman valmistelun ohella tärkeä rooli Karvin toiminnan suuntaamisessa ja vaikuttavuuden edistämisessä. Arviointineuvosto seuraa ja kehittää arviointikeskuksen toimintaa muun muassa osallistumalla arviointikeskuksen strategiseen suunnitteluun ja päättämällä laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä lausunnoista ja aloitteista.

Karvi on tällä hetkellä ainoa tiedontuottaja, joka lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti tuottaa kansallisen tason tietoa koulutuksen tilasta kaikilla koulutusasteilla. Erilaiset arviointityypit, kuten oppimistulosarvioinnit, teema-arvioinnit, järjestelmäarvioinnit ja laadunhallinnan arvioinnit turvaavat sen, että tiedon tuottaminen on monimenetelmäistä ja vastaa erilaisiin tiedontarpeisiin.

Oppimistulosarvioinnit tuottavat luotettavaa tietoa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden saavuttamisesta, oppiaineen osaamisen tasosta sekä koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Teema- ja järjestelmäarvioinnit tuottavat yhteiskunnallisesti ajankohtaista ja ennakoivaa arviointitietoa. Viime vuosina Karvi on esimerkiksi tuottanut runsaasti tietoa koulutusjärjestelmän rakenteellisten muutosten vaikutuksista ja maahanmuuttotaustaisille suunnattujen koulutusten tilasta. Laadunhallinnan arvioinnit tukevat koulutusorganisaatioita laadunhallinnan kehittämisessä ja varmistavat, että koulutusorganisaatioiden prosessit tukevat johtamista ja mahdollistavat kaikkien koulu- ja kasvatusyhteisöjen jäsenten osallistumisen koulu- ja työympäristönsä toiminnan kehittämiseen. Suomalaisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen
laadunhallinnalla ja laadun arvioinnilla lisätään koulutusjärjestelmän toimivuutta ja muutosvalmiutta sekä edistetään oppijoiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisen koulutuksen toteutumista.

Kasvatus- ja koulutusalan kehittäminen edellyttää yhteistyön ja ymmärryksen rakentamista laajasti tiedontuottajien kesken. Yhteiskunnassa, jossa tietoa ja dataa on yhä enemmän, tekoälyn tuomista mahdollisuuksista ja vaikutuksista on tärkeää käydä keskustelua myös koulutuksen arviointiin ja tutkimukseen liittyen. Keskeistä on löytää tarkoituksenmukaiset teknologian hyödyntämisen tavat, jotka kunnioittavat myös arviointi- ja tutkimuseettisiä periaatteita. Karvissa kehitetään parhaillaan varhaiskasvatuksen digitaalista arviointityökalua Valssia sekä uutta oppimistulosarviointien digitaalista arviointijärjestelmää Jodaa, jotka vastaavat tulevaisuuden arviointitoiminnan tarpeisiin.

Arviointihankkeissa tehtävän työn lisäksi Karvi tukee koulutusta koskevan tiedon, laaja-alaisen ymmärryksen ja osaamisen karttumista kansallisella ja paikallisella tasolla monin tavoin. Karvi muun muassa tuottaa arviointien tulosten pohjalta synteesejä, policy briefejä ja kannanottoja sekä järjestää kansallisen ja paikallisen tason tapahtumia ja seminaareja.

Kehittävän arvioinnin osallisuutta korostavat menetelmät vahvistavat arviointitoiminnan vaikuttavuutta

Arviointitoiminnan kulmakivenä on kehittävän arvioinnin viitekehys, jonka yksi keskeisistä tunnuspiirteistä on osallistava ja vuorovaikutteinen toiminta sidosryhmien kanssa. Laajapohjainen, eri sektorit ja toimijatasot kattava osallistaminen on usein läsnä kaikissa arviointiprosessin vaiheissa.

Vuonna 2022 Karvin arviointeihin osallistui yi 3 300 koulutuksen järjestäjää, oppilaitosta ja korkeakoulua ja yli 200 ulkopuolista asiantuntijaa. Arviointien laadukasta suunnittelua ja toteutusta tukevat ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvat arviointiryhmät, joiden kokoonpanoissa on huomioitu työelämä, opiskelijat ja moniääninen asiaosaaminen tasa-arvoisesti ja maantieteellisesti kattavasti.
Kehittävän arvioinnin menetelmät rakentavat myös yhteistä ymmärrystä ja dialogisuutta. Tämä tulee esiin muun muassa Karvin keräämissä palautteissa: moni arviointeihin ja asiantuntijaryhmiin osallistunut kokee, että jo arviointiprosessi ja yhteiset keskustelut ovat kasvattaneet omaa osaamista esimerkiksi laadunhallintaan tai oppilaitosten johtamiseen ja pedagogiseen toimintaan liittyen sekä auttaneet ymmärtämään erilaisten toimijoiden näkemyksiä. Laajapohjainen osallistaminen ja vuorovaikutteisuus lisäävät arviointitoiminnan vaikuttavuutta.

Nimensä mukaisesti kehittävä arviointi pyrkii tukemaan koulutusorganisaatioiden toiminnan kehittämistä, ei vain tunnistamaan epäkohtia. Tulosten raportoinnissa ja arviointiprosessin eri vaiheissa on olennaista myös tunnistaa vahvuuksia ja jakaa olemassa olevia hyviä käytänteitä.

Erityisesti aikana, jona päättäjien kyky ratkaista eriarvoistumiseen ja osaamisen eriytymiseen liittyviä haasteita on aivan keskeinen koko yhteiskuntamme tulevaisuutta määrittävä tekijä, on ensiarvoisen tärkeää turvata laadukkaan ja luotettavan tiedon saatavuus päätöksenteon pohjana. Karvin tehtävänä on tuottaa luotettavaa arviointitietoa, osaamista ja ymmärrystä, joiden avulla voimme tukea suomalaista sivistysvaltiota ja korkeaa osaamistasoa sekä edistää yhteiskunnan demokratiaa ja yksilöiden tasa-arvoa sekä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen taloudelliset ja lainsäädännölliset toimintaedellytykset on turvattava

Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että kansallisen koulutuksen arviointitoiminnan toimintaedellytykset tiedon ja osaamisen tuottajana sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun kehittäjänä varmistetaan tulevina vuosina. Koko koulutusjärjestelmän kattava ja riippumaton arviointitoiminta tulee jatkossakin turvata sekä lainsäädännössä että riittävin valtion talousarvioon sisältyvin määrärahoin.

Karvin toimintamenomäärärahaa valtion talousarviossa tulee nostaa, jotta Karvi voi toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään. Arviointitoimintaa on ollut mahdollista vuosina 2015−2022 toteuttaa siirtyvillä määrärahoilla, joita ei enää vuoden 2023 jälkeen ole käytettävissä. Karvin toimintamenomäärärahan nykyinen taso (4,4 milj. euroa) ei mahdollista lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Arviointitoiminnan vuosikustannukset ajalla 2024−2027 ovat noin 5,8 milj. euroa, josta henkilöstökustannusten osuus on noin 3,5 milj. (noin 53 htv) ja palvelujen ostot (ml. digitaalisten järjestelmien kehittäminen ja ylläpito) 1,7–2,0 milj. euroa. Valtion talousarvioon sisältyvän Karvin toimintamenomäärärahan taso tulee nostaa 5,7 milj. euroon nykyisen 4,4 sijaan. Perustelut esitykselle ovat seuraavat:

  • Arviointitoiminnan kustannukset ovat sekä kansallisesti että kansainvälisestikin tarkastellen pienet. Kustannukset ovat vain noin 0,04 % koulutusjärjestelmän toiminnan ylläpitämisen kokonaiskustannuksista.
  • Toimintamenomäärärahan korotus on välttämätön, jotta Karvin lakisääteisten tehtävien hoitaminen koko koulutusjärjestelmän osalta on mahdollista (varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö).
  • Esitys ei merkitse arviointikeskuksen toiminnan laajentamista tai nykyisen henkilöstömäärän
    kasvattamista, vaan toiminnan ylläpidon mahdollistamista.
  • Ellei toimintamenomäärärahaa koroteta, joudutaan merkittäviin henkilöstömäärän vähennyksiin (vähennys noin 30 % nykyisestä henkilöstömäärästä) ja koulutuksen arviointitoiminnan supistumiseen siinä määrin, että Karvi ei enää pysty lakisääteisestä tehtävästään selviytymään. Arvioinnit toteutetaan jo nyt kansainvälisesti vertailtuna pienillä asiantuntijaresursseilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin kehittämishankkeen tavoitteena on varmistaa sivistyshallinnon taloudellinen kestävyys, toiminnan laatu sekä palvelu- ja toimintakyky. Toimintaympäristön muutoksissa on tärkeää turvata laadukkaat sivistyshallinnon palvelut, joiden kehittämistä kansallinen arviointitieto palvelee. Hallinnonalan virastorakenteen uudistamisessa on kuitenkin välttämätöntä varmistaa, että kansallisen arviointitoiminnan lainsäädännölliset edellytykset ja toiminnan riippumattomuus toteutuvat myös jatkossa.

Lisätietoja: Arviointineuvoston puheenjohtaja Jouni Koski puh. 09 8868 7660 ja varapuheenjohtajat Mirjamaija Mikkilä-Erdmann puh. 040 590 0136 ja Jarmo Paloniemi puh. 050 538 3929.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen yhteydessä toimii valtioneuvoston nimittämä arviointineuvosto, joka seuraa ja kehittää Karvin toimintaa. Arviointineuvoston tehtävänä on osallistua arviointikeskuksen strategian laadintaan, päättää laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä lausunnoista ja aloitteista sekä laatia esitys nelivuotisesta kansallisesta koulutuksen arviointisuunnitelmasta.

Arviointituloksia koulutuskeskusteluun ja ratkaisuja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon: Eduskuntavaalit 2023: Kansallisia arviointituloksia koulutuskeskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Esite kehittävästä arvioinnista Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa