Oppilaiden osaaminen kehittyy alkuopetuksen aikana tasaisesti eri puolilla Suomea – Koulujen väliset erot kuitenkin kasvavat
Matematiikan ja äidinkielen taitojen kehittymistä alkuopetuksen aikana on selvitetty ensimmäistä kertaa kansallisesti. Osaamisen kehittyminen on varsin tasaista eri oppilasryhmillä, mutta S2-oppilaat jäävät muista jälkeen ja koulujen väliset erot kasvavat. Lukemisharrastus tukee osaamisen kehittymistä ensimmäisten kouluvuosien aikana.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) käynnisti syksyllä 2018 oppimistulosten pitkittäisarvioinnin, jossa seurataan oppilaiden taitojen kehittymistä matematiikassa ja äidinkielessä läpi perusopetuksen. Samojen oppilaiden taitoja on tähän mennessä arvioitu ensimmäisen ja kolmannen luokan alussa. Tänään julkaistu raportti tuottaa ensimmäistä kertaa kansallista tietoa osaamisen kehittymisestä alkuopetuksessa eli kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana.
Tasaista kehitystä eri puolilla Suomea
Oppilaiden osaaminen kehittyi yhtä hyvin eri puolilla maata sekä suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa.
Tyttöjen ja poikien taidot olivat kehittyneet keskimäärin yhtä hyvin. Sen sijaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevat S2-oppilaat, jotka ovat usein maahanmuuttotaustaisia, olivat jääneet kehityksessä muista jälkeen. Oppilaiden osaamisessa ja kehityksessä oli kuitenkin paljon yksilöllistä vaihtelua kaikissa oppilasryhmissä.
– Kaikki oppilaat ovat kehittyneet kahden vuoden aikana riippumatta heidän lähtötasostaan. Osaaminen oli kuitenkin kehittynyt eniten niillä oppilailla, joiden osaamistaso oli ensimmäisen luokan alussa keskitasoa korkeampi, kertoo arviointiasiantuntija Annette Ukkola.
Ruotsinkieliset koulut pärjäsivät erityisen hyvin matematiikassa, mutta erot eivät olleet suuria suomenkielisiin nähden. Äidinkielessä osaaminen oli ruotsinkielisissä kouluissa hieman heikompaa kuin suomenkielisissä.
– Ruotsinkielisten koulujen oppilaista lähes puolet puhuu kotonaan sekä ruotsia että suomea. Kaksikielisten oppilaiden ruotsin kielen osaaminen ja kehitys olivat kuitenkin samalla tasoilla kuin yksikielisillä oppilailla. Ruotsinkieliset koulut ovat onnistunut tässä tehtävässä, kommentoi arviointiasiantuntija Chris Silverström.
Koulujen väliset erot kasvavat alkuopetuksen aikana
Vaikka oppilaiden osaamisen kehitys on tasaista eri puolella Suomea, on osaaminen kuitenkin kehittynyt eri tavoin eri kouluissa. Koulujen väliset erot ovatkin kasvaneet alkuopetuksen aikana. Joissakin kouluissa osaaminen oli kehittynyt huomattavasti keskiarvoa paremmin, kun taas toisissa kouluissa edistyttiin vain vähän. Tulos liittyy osittain alueelliseen eriytymiseen erityisesti suurimmissa kaupungeissa.
Koulujen välisten erojen lisäksi eriytymistä esiintyy myös koulun sisällä, sillä oppilasryhmät kehittyvät kouluissa eri tavoin. Joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla heidän luokkatoverinsa aloittivat koulunkäynnin. Arvioinnissa havaittiin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa.
Erot kirjoitustaitojen kehittymisessä herättävät huolta
Alkuopetuksen aikana kehitys matematiikassa oli erityisen tasaista, mutta äidinkielessä kirjoitustaidon kehittymisessä havaittiin merkittäviä eroja. Suomenkielisissä kouluissa tytöt kehittyivät kirjoittamisessa hyvin. Suomenkielisten koulujen poikien ja ruotsinkielisten koulujen tyttöjen kehitys oli melko hyvää, mutta ruotsinkielisten koulujen poikien kehitys oli selvästi muita heikompaa. S2-oppimäärää opiskelevat tytöt ylsivät kehityksessään ruotsinkielisten koulujen poikien tasolle. Kaikkein heikointa kehitys oli S2-oppimäärän pojilla.
– Kirjoittaminen on keskeinen taito koulussa. Osaamista osoitetaan usein kirjoittamalla, joten kirjoitustaidon puutteet voivat heijastua muidenkin oppiaineiden tuloksiin. Tähän tulokseen on syytä herätä nyt, kun oppilaita ehditään vielä tukea peruskoulun aikana, huomauttaa Ukkola.
Opettajilta ja huoltajilta saatu tuki edistää oppimista
Kodin ja koulun yhteistyön merkitys näkyi tuloksissa. Osaaminen oli kehittynyt eniten niissä kouluissa, joissa huoltajat tukevat lapsiaan opinnoissa, ja niillä oppilailla, jotka kokivat saavansa tarvittaessa apua sekä opettajiltaan että huoltajiltaan.
– Huomion herättää myös se, että kuusi prosenttia oppilaista koki, ettei saa koulupäivän aikana riittävästi apua. Tämän oppilasryhmän osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana selvästi heikommin kuin muilla oppilailla, Ukkola kertoo.
Lukemisharrastus tukee sekä äidinkielen että matematiikan oppimista
Ainoa harrastus, joka oli selvästi yhteydessä oppilaiden osaamiseen, oli perheen lukemisharrastus. Lukemisharrastuksella tarkoitettiin arvioinnissa sitä, että lapsi lukee itse tai hänelle luetaan ääneen. Päivittäin lukemista harrastavat oppilaat saivat kokonaisosaamiseen yli vuoden etumatkan verrattuna niihin, jotka lukivat harvemmin kuin kerran viikossa. Osaamisen kehittyminenkin oli sitä suurempaa, mitä useammin oppilas harrasti lukemista.
Myös ohjattujen harrastusten määrä oli yhteydessä osaamiseen. Ne oppilaat, joilla ei ollut lainkaan ohjattuja harrastuksia, jäivät osaamisessaan keskitason alapuolelle. Ohjattujen harrastusten määrä oli yhteydessä osaamiseen huoltajien koulutustaustasta riippumatta.
Samojen oppilaiden taitoja seurataan koko perusopetuksen ajan
Kolmasluokkalaisten arviointiin osallistui kansallisessa otoksessa yhteensä 8046 oppilasta 274 koulusta kattavasti eri puolilta Suomea. Oppilaista 7064 (87,8 %) oli suomenkielisistä ja 982 (12,2 %) ruotsinkielisistä kouluista. Oppilaista 553 (6,9 %) opiskeli suomea tai ruotsia toisena kielenä. Oppilaat tekivät osaamista mittaavan tehtäväsarjan tietokoneilla tai tableteilla koulun opetuskielellä. Tehtäväsarjalla kartoitettiin oppilaiden osaamisskaalaa.
Arviointi oli osa perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointia, jossa seurataan matematiikkaan ja äidinkieleen liittyvien taitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Samojen oppilaiden taitoja on arvoitu ensimmäisen luokan alussa, ja niitä arvioidaan seuraavan kerran 7. luokan alussa syksyllä 2024.
Julkaisu:
Lisätietoja:
arviointiasiantuntija Annette Ukkola, annette.ukkola@karvi.fi, puh. 029 533 5548
arviointiasiantuntija Chris Silverström, chris.silverstrom@karvi.fi, puh. 029 533 5563