Ruotsinkielisten koulujen oppilailla suuria eroja suomen kielen taidon kehittymisessä
Oppilaiden suomen kielen osaamisen kehityksessä on selviä eroja kunnan ruotsinkielisyysasteesta riippuen. Suomea toisena kotimaisena kielenä opiskelevien, suomenkielisistä kunnista tulevien oppilaiden osaaminen kehittyy selvästi enemmän kuin samaa oppimäärää opiskelevien, ruotsinkielisistä kunnista tulevien oppilaiden osaaminen. Kehityseroja on selvästi vähemmän äidinkielenomaista suomea opiskelevilla kaksikielisillä oppilailla.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti pitkittäisarvioinnin ruotsinkielisisissä kouluissa opiskeltavan A-finskan oppimistuloksista. Arvioinnissa tarkasteltiin oppilaiden osaamisen kehittymistä kuudennen luokan lopusta peruskoulun loppuun. Tarkastelussa olivat oppiaineen molemmat oppimäärät: suomi toisena kotimaisena kielenä (finska) sekä äidinkielenomainen suomi (mofi).
Otoksessa mukana olivat oppilaat, jotka osallistuivat sekä 6. luokan arviointiin vuonna 2018 että 9. luokan arviointiin vuonna 2021. Tarkastelussa oppilaat jaettiin neljään ryhmään kunnan ruotsinkielisyysasteen perusteella:
- suomenkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on alle 10 prosenttia
- kaksikieliset kunnat, joissa on suomenkielinen enemmistö ja joissa ruotsinkielisten osuus on 11–50 prosenttia
- kaksikieliset kunnat, joissa on ruotsinkielinen enemmistö 51–80 prosenttia
- ruotsinkieliset kunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on yli 80 prosenttia.
Kunnan ruotsinkielisyysasteella on vahva yhteys osaamisen kehittymiseen finskan -oppimäärässä
Suomenkielisten kuntien oppilaiden finskan osaaminen kehittyi selvästi enemmän muiden kuntien oppilaisiin verrattuna. Kaksikielisissä kunnissa taas kehitys oli samanlaista riippumatta siitä, kumpi kieli oli kunnan enemmistökieli. Sen sijaan ruotsinkielisissä kunnissa kehitys oli selvästi heikompaa muihin kuntiin verrattuna.
– Olemme Karvissa huolissamme suurista osaamisen eroista suomenkielisten ja ruotsinkielisten kuntien välillä, sanoo Jukka Marjanen.
Mofi-oppimäärässä kaksikielisten oppilaiden osaaminen kehittyi suunnilleen saman verran suomenkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa, joissa on suomenkielinen enemmistö. Kaksikielisissä kunnissa, joissa on ruotsinkielinen enemmistö, oppilaiden suomen kielen taito kehittyi hieman vähemmän.
Luetunymmärtäminen kehittyi eniten
Finska-oppimäärässä kehitystä tapahtui paljon suomenkielisissä kunnissa. Oppilaista 44 prosenttia ylsi kuudennella luokalla hyvän osaamisen tasolle, kun taas yhdeksännellä luokalla 70 prosenttia oppilaista ylsi hyvään osaamiseen.
Mofi-oppimäärässä kehitys oli suurinta kaksikielisissä kunnissa, joissa on ruotsinkielinen enemmistö. Näissä kunnissa 26 prosenttia oppilaista ylsi hyvän osaamisen tasolle kuudennella luokalla, ja yhdeksännellä luokalla osuus kasvoi 70 prosenttiin.
Finska-oppimäärän suullisessa ja kirjallisessa tuottamisessa kehitystä tapahtui eniten suomenkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa, joissa on suomenkielinen enemmistö. Ruotsinkielisissä kunnissa ei mainittavaa kehitystä ilmennyt kummassakaan osa-alueessa.
Mofi-oppimäärän kirjallisessa tuottamisessa oppilaiden osaaminen kehittyi hieman enemmän niissä kaksikielisissä kunnissa, joissa on suomenkielinen enemmistö. Suullisessa tuottamisessa oppilaiden osaaminen kehittyi saman verran suomenkielisissä kunnissa ja kaksikielisissä kunnissa, joissa on suomenkielinen enemmistö. Kaksikielisissä kunnissa, joissa on ruotsinkielinen enemmistö, osaamisen kehittymistä tapahtui vain vähän.
Hyödyn kokemisella ja vapaa-ajan suomen kielen käytöllä on yhteyttä kielitaidon kehittymiseen
Oppimisen kannalta tärkeää on opiskelijoiden kokemus oppiaineen hyödyllisyydestä ja myönteisestä ilmapiiristä. Ne oppilaat, jotka jo kuudennella luokalla kokivat hyötyvänsä suomen kielestä, kehittyivät enemmän kuin ne, jotka eivät kokeneet oppiaineesta olevan hyötyä. Tämä koski sekä finskan että mofin oppimäärää opiskelevia.
Suomen kielen käyttö vapaa-ajalla tukee oppimista. Ne finskaa lukevat oppilaat, jotka jo kuudennella luokalla puhuivat suomea vapaa-ajallaan, kehittyivät paremmin kuin ne, jotka eivät puhuneet suomea vapaa-ajallaan.
– Oppilailla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia käyttää suomea vapaa-ajallaan, mikä tekee suomen kielen opettamisesta ruotsinkielisillä paikkakunnilla erittäin tärkeää, Carola Åkerlund sanoo.
Tyttöjen ja poikien kehitys
Kuudennella luokalla tyttöjen osaaminen oli hieman poikia parempaa. Tyttöjen ja poikien osaaminen kehittyi molemmissa oppimäärissä saman verran. Kuudennella luokalla havaittu pieni osaamisero tyttöjen ja poikien välillä ei muuttunut kummassakaan oppimäärässä.
Miten opetusta tulisi kehittää?
Erityisesti ruotsinkielisten kuntien finskan oppimäärään tarvitaan lisää resursseja, jotta oppilaiden suomen kielen osaaminen kehittyisi samaan tahtiin kaksikielisten ja suomenkielisten kuntien oppilaiden kanssa. Myös hyödyn kokemista, motivaatiota ja itseluottamusta pitäisi tukea enemmän.
Taustatietoja
- Kehitystarkasteluun osallistui 1 173 oppilasta, jotka lukevat suomea toisen kielenä (finska), ja 820 oppilaista, jotka lukevat äidinkielenomaista suomea (mofi).
- Oppilaiden suomen kielen kehitystä tarkasteltiin osa-alueissa Taito tulkita tekstejä ja Taito tuottaa tekstejä.
Raportti:
Åkerlund, C., Marjanen, J. & Peltola, E. 2022. A-finska kunskapsutveckling från åk 6 till åk 9.
Lisätietoja:
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija, (jukka.marjanen@karvi.fi, puh. 029 533 5559)
Elina Peltola, arviointiasiantuntija (elina.peltola@karvi.fi, puh. 029 533 5534)
Julkistamistilaisuus pidetään Microsoft Teamsin välityksellä 22. syyskuuta klo 13–16.