Lähihoitajiksi opiskelevien osaaminen arvosanoilla mitattuna erittäin hyvää ja melko tasalaatuista – teoreettisessa osaamisessa kehitettävää

Sosiaali- ja terveysalan koulutus tuottaa arvosanojen perusteella erittäin hyvää osaamista, eikä arvosanoissa ole kovin suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijoiden osaamisen keskeisimmäksi kehittämistarpeeksi nousi työn perustana olevan teoriatiedon hallinta sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tuottamaa osaamista ja pedagogista toimintaa. Arviointiaineisto koostui koulutuksen järjestäjien ja opiskelijoiden itsearvioinneista, työpaikkaohjaajien haastatteluista sekä valmiiden tietovarantojen ja aineistojen hyödyntämisestä. Arvioinnissa oli mukana noin 21 564 opiskelijaa ja kaikki 48 kyseistä tutkintoa järjestävää koulutuksen järjestäjää.

Osaamisen vahvuutena ammatin perusosaaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot – koulutuksen järjestäjät panostavat lääkehoidon osaamiseen

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osaamisen keskeisiä vahvuuksia ovat ammatin perusosaaminen, kuten käytännön taidot päivittäisessä toiminnassa, sekä työmenetelmien ja -välineiden käyttöön liittyvä osaaminen. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot olivat sekä vahvuus että kehittämiskohde.

– Opiskelijoiden yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja tulee vahvistaa, sillä ne ovat keskeisiä taitoja alan työtehtävissä ja niiden merkitys alan työtehtävissä tulee tulevaisuudessa entisestään korostumaan, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Myös työn perustana olevan teoriatiedon hallinnassa ja lääkehoidon osaamisessa oli kehitettävää. Arvioinnin mukaan koulutuksen järjestäjät kuitenkin panostavat lääkehoidon osaamiseen ja myös pitävät sitä keskeisenä osaamisena lähihoitajan ammatissa. Erityisesti työpaikan ja työpaikkaohjaajan rooli lääkehoidon osaamisen kehittymisessä koettiin tärkeänä.

Koulutuksen työelämälähtöisyyteen ja näyttöihin ollaan tyytyväisiä, vaikka työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisessa on kehitettävää

Arvioinnin mukaan koulutus on hyvin työelämälähtöistä, sillä työpaikat ovat keskeisimpiä oppimisympäristöjä. Opiskelijat kokivat myös oppineensa eniten juuri työpaikoilla. Sen sijaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen tavoitteet jäävät toisinaan epäselviksi sekä opiskelijoille että työpaikkaohjaajille, ja työelämässä oppimisen perehdyttämiskäytännöissä on eroja koulutuksen järjestäjien välillä.

Koulutuksen järjestäjät, työpaikkaohjaajat ja opiskelijat olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä näyttötoimintaan. Lähes kaikki näytöt toteutetaan työpaikoilla aidoissa työtehtävissä, ja eri osapuolet arvioivat näyttöjen useimmiten vastaavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. Lisäksi sekä koulutuksen järjestäjät että opiskelijat kokivat arvioinnin toteutuneen pääosin kriteerien mukaisesti, ja valtaosa opiskelijoista (88 %) piti arvioijia ammattitaitoisina ja asiantuntevina.

Arvioinnin mukaan työpaikkaohjaajien osaamisen varmistamisessa on kuitenkin suurta vaihtelua koulutuksen järjestäjien välillä.

– Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen on erityisen tärkeää, sillä työpaikat ovat keskeisimpiä oppimisympäristöjä ja muun muassa oppisopimuskoulutuksen lisääntyessä osaamista hankitaan ja osoitetaan yhä enemmän työpaikoilla, Kilpeläinen pohtii.

Opettajienkin osaamisessa kehitettävää – jalkautumista työpaikoille tulee tukea

Arvioinnin mukaan opettajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen toteutuu koulutuksessa hyvin, mutta erityisesti opettajien ammattialakohtaisessa osaamisessa on kehitettävää työelämän jatkuvassa muutoksessa.

– Opettajien työelämäjaksot koettiin toimivimpina tapoina ylläpitää ja kehittää opettajien osaamista. Samalla ne mahdollistavat opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien ohjaamisen ja perehdytyksen työpaikoilla ja keventävät työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointitaakkaa. Opettajien jalkautumista työpaikoille tuleekin tukea ja nähdä se kaikkia osapuolia hyödyttävänä toimintana, toteaa Kilpeläinen.

Koulutus antoi hyvät valmiudet työelämään – melko hyvät myös jatko-opintoihin

Valtakunnallisen Amispalautteen mukaan valtaosa opiskelijoista oli tyytyväisiä alan koulutukseen ja koki saaneensa koulutuksen aikana osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyy hyödyntämään. Selkeä enemmistö koki myös koulutuksen parantaneen heidän valmiuksiaan työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin esimerkiksi korkeakouluopintoihin.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudet perusteet otettiin käyttöön 1.8.2018. Ala on opiskelijamääriltään yksi suurimmista ammatillisen koulutuksen aloista, ja vuosittain opinnot aloittaa noin 12 000 opiskelijaa.

Raportti: 
Paula Kilpeläinen. Ammatillinen osaaminen ja pedagoginen toiminta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa. Julkaisut 6:2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:

johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen, puh. 029 533 5557, etunimi.sukunimi@karvi.fi