Biotalousalan arviointi
Biotalousalan korkeakoulutus tuottaa ekologisen kestävyyden osaajia – opiskelijoilla on hyvät työelämän valmiudet
Biotalousalan korkeakoulutus arvioitiin ensimmäistä kertaa kansallisesti. Biotalousalan koulutus tuottaa monipuolista työelämälähtöistä osaamista. Biotalousalan koulutukset ovat reagoineet hyvin toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastomuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden teemoja lisätään opetukseen säännöllisesti. Koulutuksissa on kuitenkin tarvetta lisätä huoltovarmuusosaamiseen liittyvää ruokaketjuajattelua ja digivihreän teknologian osaamista.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut vuosina 2022–2024 biotalousalan korkeakoulutuksen koulutustarjontaa, tutkintojen tuottamaa osaamista, korkeakoulujen ennakointikykyä toimintaympäristön muutoksiin, työelämärelevanssia sekä jatkuvaa oppimista. Arvioinnissa tarkasteltiin alan koulutuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuivat kaikki alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ja yliopistot.
Kestävyysosaaminen on biotalousalan koulutuksissa vahvaa, mutta taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat tulee huomioida paremmin
Arviointi osoitti, että korkeakoulutusten tarjonta kattaa laajasti ja monipuolisesti biotalousalan erilaiset painotukset, kuten kestävät ruokaketjut, maaseutukehittämisen ja yrittäjyyden, tuotannon uudet teknologiset ratkaisut, kestävän metsätalouden kansalliset ja kansainväliset kysymykset sekä arktiset luonnonvarat. Koulutuksia on tarjolla hyvin eri puolella Suomea.
Kestävyysosaaminen, joka vaatii ekosysteemin hyvinvointiin sisältyviä muutosta tukevia tietoja ja taitoja, eettistä pohdintaa ja tulevaisuusajattelua, on vahvaa biotalouden koulutuksissa. Opiskelijat kokivat alan koulutukset ajankohtaisina ja merkityksellisinä. Toisaalta osa opiskelijoista koki eettistä stressiä biotalousalaan liittyvistä polarisoituneista yhteiskunnallisista keskusteluista. Lisäksi COVID-19-pandemian jälkeen sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisen kynnykset ovat nousseet. Koulutusten tuleekin rakentaa toimivat linjaukset yhteisöllisyyden tukemiseen sekä lisätä koulutuksiin eettisten kysymysten käsittelyä.
Kestävyys on koulutusten keskeinen sisältö, mutta myös keskeinen kehittämiskohde. Kestävyyttä opetettiin koulutuksissa laajana teemana, jolloin voi olla riskinä, että taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma jää vähemmälle huomiolle. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat tulee huomioida opetuksen tavoitteissa entistä paremmin.
Biotalousalan korkeakoulutuksista valmistuvilla on hyvät työelämävalmiudet
Biotalousalan koulutuksista valmistuvilla opiskelijoilla on työelämän vaatimat tiedot ja taidot. Myös biotalousalan koulutusten reagoiminen toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin on jatkuvaa ja monitasoista. Kestävyys- ja ilmasto-osaamisen teemoja päivitetään säännöllisesti opintojaksoille.
Arviointiryhmän puheenjohtaja, johtaja Susanna Aro tuo esille koulutusten tärkeän roolin myös yhteiskunnallisina vaikuttajina.
- Biotalousalan koulutukset voisivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nykyistä vahvemmin tarjoamalla tutkimustietoon pohjautuvia vaihtoehtoja sekä ratkaisuja ristiriitojen sävyttämässä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Arviointi osoitti myös, että biotalousalojen tulee vahvistaa kaikille opiskelijoille osana huoltovarmuusosaamisen kehittämistä ruokaketjuajattelua sekä digivihreää teknologiaa, Myös markkinointiosaamista, kansainväliseen kauppaan ja vientiin liittyviä ajankohtaisia teemoja tulee edistää opetuksessa. Samoin päästölaskennan viimeisintä tutkimustietoa tulee integroida aiempaa paremmin opetukseen.
Koulutuksissa tulee jatkossa huomioida entistä vahvemmin yhteistyön mahdollisuudet ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä
Monialainen ja -tieteinen yhteistyö tehostaa uusien tutkimustulosten jalostamista työelämän ratkaisuiksi. Opiskelijoiden harjoittelujaksot sekä opettajien työelämäjaksot olivat hyvä tapa päivittää työelämäosaamista. Alalla on kuitenkin kehitettävää ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä.
- Kannustamme kehittämään koulutusta suuntaan, jossa ammattikorkeakoulut ja yliopistot vahvistavat keskinäistä yhteistyötään esimerkiksi jatkuvassa oppimisessa. Tällä saralla on vielä paljon potentiaalia käyttämättä. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee yhä enemmän monialaisia osaajia ja rajapintaosaamista, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, johtaja Susanna Aro.
Biotalousalan korkeakoulutuksen arviointiryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:
- Koulutusjohtaja Susanna Aro, MTK ry (puheenjohtaja)
- Opiskelija Antti Paunonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Varadekaani Janna Pietikäinen, Helsingin yliopisto
- Biotalousosaamisen yksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki,
Hämeen ammattikorkeakoulu - Kehitysagronomi Mervi Seppänen, YARA
- Osastonjohtaja Jukka Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto.
Arviointiin osallistuvat seuraavat korkeakoulutuksen järjestäjät: Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Novia yrkeshögskolan, Oulun ammattikorkeakoulu , Savonia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.