Koulupoissaoloja ennaltaehkäistävä ja niihin puututtava suunnitelmallisesti – oppilaiden ryhmäytymistä tulee tukea jatkuvasti

Huoli oppilaiden ongelmallisista poissaoloista perusopetuksessa on kasvanut viime vuosien aikana. Juuri voimaan tulleen perusopetuslain muutoksen myötä opetuksenjärjestävät ovat jatkossa velvollisia ehkäisemään poissaoloja sekä seuraamaan ja puuttumaan niihin suunnitelmallisesti. Lukuvuoden alku on merkittävä kohta poissaolojen ehkäisyn näkökulmasta, sillä ensimmäisten kouluviikkojen aikana voidaan vaikuttaa siihen, että kaikki löytävät paikkansa ryhmässä ja  tehdä koulun toimintatapoja poissaoloihin liittyen tutuksi huoltajille.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistyötä, jonka tavoitteena on ollut kehittää ja yhdenmukaistaa toimintatapoja, joilla voidaan tukea oppilaiden läsnäoloa ja vähentää poissaoloja perusopetuksesta. Arviointi on osa laajempaa, opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimaa kansallista kehittämistyötä, jossa mukana on ollut yhteensä 126 opetuksen järjestäjää ja noin 550 koulua ympäri Suomen. Osana kehittämistyötä sekä perusopetuslakiin että perusopetuksen opetussuunnitelmaan on vahvemmin sisällytetty poissaoloihin liittyviä kansallisia velvoitteita. Elokuun alussa voimaan tulleet lakimuutokset vahvistavat erityisesti poissaolojen ennaltaehkäisyä ja oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemista.

– Poissaolo koulusta tarkoittaa aina menetettyä opetusta ja katkosta oppilaan sosiaalisiin suhteisiin koulussa. Pitkittyessään tilanne usein monimutkaistuu eivätkä koulun keinot yksin riitä. Poissaolojen ennaltaehkäisy ja huolen varhainen tunnistaminen onkin erittäin tärkeää, jotta ongelmat eivät pääse kasaantumaan. Arvioinnin tulokset osoittivat, että tässä tarvitaan toimintakulttuurin muutosta ja yhteistyön vahvistamista kodin ja koulun välillä, kertoo arviointiasiantuntija Eeva-Liisa Markkanen

Lukuvuoden alussa luodaan pohja ryhmäytymiselle ja yhteisille toimintatavoille

Vain hieman yli puolet luokanohjaajana toimivista opettajista ryhmäyttää omaa valvontaluokkaansa säännöllisesti. Osittain syynä on ajan ja osaamisen puute. On kuitenkin hyvä muistaa, että aina erillisiä ryhmäyttämispäiviä ei tarvita, vaan kaikkein tärkeintä on oppilaiden tutustumisen tukeminen koulun arjessa ja osana opetusta. Oppilaiden mukaan se edistää koulussa viihtymistä ja yhteisöllisyyttä kaikkein parhaiten.

On myös tärkeää, että koulussa tunnistetaan oppilaiden erilaiset mahdollisuudet ja motivaatio osallistua yhteiseen tekemiseen ja kehitetään yhteisöllisyyttä edistävää toimintaa oppilaiden erilaiset kokemukset huomioiden. Keväällä 2023 kerätyn arviointiaineiston perusteella useampi kuin joka kymmenes oppilas on heikosti kiinnittynyt kouluun. Kouluun kiinnittymisen tukeminen varhaisessa vaiheessa korostuu, sillä osa heikosti kiinnittyneistä oppilaista suhtautuu hyvin kriittisesti kaikkea yhteisöllisyyttä edistävään toimintaan.

– Helposti käy niin, että järjestetään aikaisempaa enemmän toimintaa niille oppilaille, jotka jo viihtyvät koulussa hyvin. Pahimmillaan hyvät aikeet kääntyvät itseään vastaan, ja yhteisöllisyyttä edistäväksi tarkoitettu toiminta vain vahvistaa jakoa niiden oppilaiden välillä, jotka osallistuvat ja niiden, jotka jäävät ulkopuolelle. Arjessa tapahtuva ryhmän toiminnan tukeminen on juuri tästä syystä hyvin merkityksellistä. On pidettävä huoli siitä, että esimerkiksi oppitunneilla syntyy mahdollisuuksia tutustua luokkatovereihin, kuvaa Markkanen.

Huoltajilla on merkittävä rooli niin oman lapsen kouluun kiinnittymisen tukemisessa kuin poissaolojen ehkäisyssäkin. Merkittävä osa huoltajista kokee, että koulussa ei ole ohjeistettu riittävästi siitä, miten huoltajan tulee toimia erilaisissa poissaolotilanteissa. Epätietoisuus toimintatavoista voi johtaa siihen, että huoltajat kuittaavat lapsen poissaolon hyväksytyksi myös sellaisissa tilanteissa, joissa poissaoloon ei ole selkeää hyväksyttävää syytä.

– Lukuvuoden alkaessa on tärkeä viestiä kaikille huoltajille koulun toimintatavoista poissaolotilanteissa. Tällöin ongelmat eivät vielä ole päässeet kärjistymään ja toimintatavoista kertomalla voidaan luoda luottamusta, että koululla on halua ja keinoja auttaa oppilasta ja perhettä, jos lapsen koulunkäynti takkuaa. Huoltajille on tärkeä viestiä siitä, että poissaoloja seurataan nimenomaan oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi, muistuttaa Markkanen.

Poissaoloihin liittyvien toimintamallien juurruttaminen vaatii toimintakulttuurin muutosta

Arviointi osoitti, että opetuksen järjestäjien välillä on  suuria eroja siinä, miten tärkeänä he kokivat poissaoloihin liittyvän seuranta- ja tilastotietojen hyödyntämisen ja siinä, millaiset mahdollisuudet heillä siihen oli. Poissaoloihin liittyviä kansallisia ohjeistuksia onkin nyt päivitetty niin, että seurantaan ja tilastointiin on yhteneväiset ohjeet sekä niin, että koulujen käytössä olevat paikalliset toimintamallit sisältävät nimenomaan ennaltaehkäiseviä toimintatapoja.

– Toimintakulttuurin muutos tarkoittaa erityisesti sitä, että siirretään painopiste poissaoloihin puuttumisesta oppilaiden läsnäolon tukemiseen. Arviointiin liittyneissä haastatteluissa opetustoimen johtajat toivat esiin, että riittävien resurssien ja tuen lisäksi tarvitaan myös uudenlaista suhtautumista ongelmaan. Tätä konkretisoitiin haastatteluissa siten, että tavoitetilaksi nähtiin se, että poissaolon jälkeen oppilaat otettaisiin aina myönteisesti vastaan. Ei siis kysytä ensimmäiseksi, että missäs sinä olet ollut, vaan sanotaan, että kiva kun tulit, kuvaa Markkanen.

Arvioinnin tulokset osoittivat myös, että erityisesti luokanopettajat sekä yläkoulussa luokanvalvojan tai-ohjaajan tehtävässä toimivat opettajat tarvitsevat riittävästi aikaa kouluun kiinnittymisen tukemiseen sekä poissaolotilanteiden selvittämiseen.  Etenkin yläkoulussa luokanohjaajan tai -valvojan rooli oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemisessa on merkittävä. Arviointitulosten perusteella opettajat kokevat, että luokanohjaajan työnkuva on nykyisillä toimintatavoilla hyvin laaja ja kuormittava eikä opettajilla ole riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Jopa kolmannes opettajista ei koekaan luokanohjaajana toimimista itselleen mieluisaksi tehtäväksi. Erityisesti koulun johdolla on merkittävä rooli luokanohjaajan työn tukemisessa, jotta vastuu toimintatapojen kehittämisestä ei jää yksittäisten opettajien harteille.

Lisätiedot:

Eeva-Liisa Markkanen, arvioinnin projektipäällikkö, + 358 45 149 6512, viestinta@karvi.fi

Tutustu sitouttavan kouluyhteisötyön arviointihankkeen loppuraporttiin sekä oppilaiden kokemuksia kouluun kiinnittymisen tukemisesta kuvaavaan tiivistelmäjulkaisuun. Lue lisää arvioinnista. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut Yhteisellä koulutiellä -käsikirjan poissaoloihin liittyvien muutosten toimeenpanon tueksi. Myös Opetushallitus julkaisee syksyn aikana kouluille laajasti tukimateriaalia kouluun kiinnittymiseen, poissaolojen ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen liittyvien toimintatapojen kehittämisen tueksi. Lisäksi teemasta järjestetään koulutustilaisuuksia.