Lausunto sitouttavan kouluyhteistyön muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014

26.1.2023

Diaarinumero OPH-137-2023

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jatkossa Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto ehdotetuista sitouttavan kouluyhteisötyön muutoksista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014. Karvi pitää tärkeänä, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita päivitetään ohjaamaan kouluun kiinnittymisen tukemista sekä suunnitelmallista poissaolojen ehkäisyä, seuraamista ja niihin puuttumista.

1. Ovatko luvun 4 kappaleen 4.2 täsmennykset selkeät ja paikallista työtä tukevat?

Karvi pitää lukuun 4.2 tehtyjä täsmennyksiä tärkeinä, mutta ehdottaa käsitteiden määrittelyä ja konkretisointia tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa neljä kuvataan yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin rakentamisen periaatteita. Lukuun 4.2 on lisätty toimintakulttuurin kehittämistä koskevaksi periaatteeksi kouluun kiinnittymisen tukeminen. Uuden moniulotteisen kouluun kiinnittymisen käsitteen tuominen perusteisiin vaatii käsitteen avaamista ja määrittelyä esimerkiksi siitä näkökulmasta, mitkä ovat kouluun kiinnittymisen ulottuvuudet. Karvin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden arvioinnin tulokset osoittavat, että perusteissa on kiinnitettävä huomiota käsitteiden selkeään määrittelyyn, sillä käsitteiden moniselitteisyyden vuoksi uudistuksen toimeenpano on haasteellista (ks. esim. Saarinen ym. 2019, Venäläinen ym. 2020, Saarinen ym. 2021). Käsitteet tulee konkretisoida tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi. Määrittelyä on tarpeen täsmentää myös saman luvun oppivaa yhteisöä koskevassa alaluvussa, johon on lisätty maininta siitä, että ”yhteistyön lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita opitaan ennen kaikkea arjen luonnollisissa kohtaamisissa. Näissä aikuisten malli ja esimerkki ovat erityisen tärkeitä.” Hyviä vuorovaikutustaitoja olisi tärkeä määritellä tarkemmin. Määritelmissä olisi tärkeä tuoda esiin oppimisen kannalta merkityksellisiä näkökulmia, kuten välittävän kohtaamisen ja muiden huomioimisen merkitys.

Karvi ehdottaa, että tähän lukuun tehtyä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää lisäystä täsmennetään. Luvussa 4.2 todetaan, että ”tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen eivät riitä vain erilliset oppitunnit, vaan niiden harjoittelu arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria”. Tämä muotoilu on epäselvä, sillä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ei ole erillisiä oppitunteja perusopetuksen valtakunnallisia tavoitteita ja perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa. Kuten tekstissä mainitaan, tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen. Monipuolisilla pedagogisilla ratkaisuilla voidaan vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja eri oppiaineiden opetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistyössä on rahoitettu erityisavustusta saaneiden opetuksen järjestäjien kouluissa pilotoitavia oman ryhmän tunteja, joissa keskitytään ryhmäytymiseen, tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen tai kiusaamisen ehkäisyyn. Arvioinnissa havaittiin muun muassa, että joissain kouluissa näiden tuntien tavoitteiden ja sisältöjen suunnittelu koettiin haastavaksi (Markkanen ym. 2022). Opetussuunnitelman perusteissa tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen liittyvät tavoitteet ovat nykyisellään hajallaan eri puolilla dokumenttia, jolloin niistä on vaikea muodostaa suunnitelmallista ja tavoitteellista kokonaisuutta paikallisesti sovellettavaksi. Karvi ehdottaa, että tätä kohtaa täsmennetään niin, että opetussuunnitelman perusteiden teksti tukee konkreettisemmin suunnitelmallista ja tavoitteellista tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen liittyviä tavoitteita ja periaatteita opetussuunnitelman perusteissa olisi hyvä koota ja määritellä selkeämmin yhdessä kohdassa, jotta perusteteksti tukee paikallisten opetussuunnitelmien laatimista ja toimeenpanoa.

Hyvinvointi ja turvallinen arki -kappaleeseen on lisätty maininta siitä, että ”oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä”. Karvi pitää myönteisenä sitä, että kouluun kiinnittymisen eri ulottuvuudet on huomioitu opetussuunnitelman perusteissa. Tätä muotoilua on kuitenkin täsmennettävä ja siirrettävä painopistettä enemmän sellaisten taitojen vahvistamiseen, jotka ovat merkityksellisiä myönteisten vuorovaikutussuhteiden muodostamisessa. Karvi korostaa, että vertaissuhteiden ohella myös turvalliset opettaja–oppilassuhteet ovat merkityksellisiä kaikkiin kouluun kiinnittymiseen liittyvien ulottuvuuksien näkökulmasta (emotionaalinen, toiminnallinen, kognitiivinen). Sen vuoksi tämä on lisättävä perustetekstiin oppilaiden vertaissuhteiden tukemisen lisäksi. Karvin toteuttaman sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnin perusteella koulun johto ja opettajat arvioivat erilliset teemapäivät ja tapahtumat yhteisöllisyyden edistämisen kannalta tärkeämmäksi kuin yhteisöllisyyttä edistävät pedagogiset ratkaisut. Oppilaiden vastauksissa puolestaan korostui koulun arjessa kohtaamisen merkitys (Markkanen ym. 2022). Karvi ehdottaa, että perustetekstissä painotetaan sitä, että vertaissuhteiden sekä opettaja–oppilassuhteiden aktiivinen tukeminen ei tarkoita vain erillisiä ryhmäyttämis- ja teemapäiviä. Turvallisten ja myönteisten vuorovaikutussuhteiden vahvistamista on toteutettava osana arkista koulutyötä ja pedagogisia ratkaisuja, mikä lisää myönteisiä yhteisiä kokemuksia ja merkityksellisyyden tunnetta yhteisön jäsenenä ja vahvistaa kouluun kiinnittymistä. Karvi ehdottaa, että perustetekstissä painotetaan myönteisen toimintakulttuurin sekä turvallisten vuorovaikutussuhteiden rakentamisessa koulun johtamisen merkitystä, sillä tällä on erittäin suuri merkitys opetussuunnitelmien käyttöönotolle (kts. esim. Venäläinen ym. 2020, 178).

2. Ovatko luvun 5 kappaleen 5.1 kuvaukset kokonaisuutena selkeät ja paikallista työtä tukevat?

Karvi pitää erittäin myönteisenä, että tähän lukuun on lisätty kokonaan omat otsikoidut kappaleet poissaolojen ehkäisystä ja kouluun kiinnittymisestä, poissaolojen seurannasta ja niistä ilmoittamisesta sekä poissaoloihin puuttumisesta ja taustasyiden selvittämisestä. Paikallisen työn tukemisen näkökulmasta on tärkeää, että poissaoloihin liittyvät asiat on koottu selkeäksi omaksi kokonaisuudekseen perustetekstiin. Karvi esittää näihin alalukuihin seuraavia tarkennuksia:

Poissaolojen suunnitelmallista ehkäisyä kuvaava kappale on otsikoitu ”Poissaolojen ehkäisy ja kouluun kiinnittyminen”. Johdonmukaisuuden vuoksi kappaleen otsikon käsitteet tulee esittää päinvastaisessa järjestyksessä. Näin kouluun kiinnittyminen mainittaisiin ensin laajana koko yhteisöä koskevana myönteisiä tavoitteita koskevana periaatteena ja poissaolojen ehkäisy käsitettäisiin kohdennetumpana ennalta ehkäisevänä työnä. Samalla luvun jäsennystä voisi muuttaa niin, että aloituskappaleeksi siirretään alaluvun toinen kappale, jossa kuvataan läsnäoloa tukevaa toimintakulttuuria. Tässä alaluvussa mainitaan, että ”poissaolojen ennalta ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa näihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja”. Karvin arvioinnin tulosten mukaan koulujen henkilöstö koki poissaoloja ennaltaehkäisevän työn kuvaamisen haastavaksi (Markkanen ym. 2022). Tältä osin lukua tulisi täsmentää ja konkretisoida, mitä poissaoloja ehkäisevä työ koulun arjessa tarkoittaa. Luvussa olisi tärkeä miettiä, milloin puhutaan kouluun kiinnittymisen tukemisesta ja milloin poissaolojen ehkäisystä.

Karvi pitää tärkeänä, että tähän kappaleeseen on lisätty maininnat huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä, läsnäolon merkityksestä sekä poissaolojen seurannasta ja puuttumisen käytännöistä tiedottamisesta. Karvin toteuttaman arvioinnin perusteella vanhemmat ovat (yleisesti) huolissaan oppilaan haluttomuudesta mennä kouluun, ja he toivovat selkeämpiä ohjeistuksia poissaolotilanteissa toimimiseen (Markkanen ym. 2022). Samassa kappaleessa passiivimuodossa oleva maininta huoltajien kasvatusvastuun tukemisesta jättää avoimeksi keitä tämä koskee ja millä tavoin huoltajien kasvatusvastuun tukemista voidaan toteuttaa.

Poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen

Karvi pitää erittäin tärkeänä, että poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen kuvataan luvussa 5.1. Karvin toteuttaman sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnin alkukartoituksen tulosten mukaan alle puolet opetuksen järjestäjistä seuraa poissaoloja opetuksen järjestäjän tasolla. Poissaoloihin liittyvän tilastoinnin ja seurannan puutteet vaikeuttavat niiden ehkäisyä ja niihin puuttumista sekä niiden arviointia niin paikallisesti kuin kansallisesti (Markkanen, Saarinen & Rumpu 2022). Karvi ehdottaa, että tähän kappaleeseen lisätään maininta poissaoloihin liittyvän seurantatiedon merkityksestä poissaolojen ehkäisyyn ja puuttumiseen tarkoitettujen toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä.

Poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen

Karvi pitää tärkeänä, että poissaolojen syiden mainitaan olevan moninaisia ja että niiden selvittämisen olevan joskus haasteellista. Karvin arvioinnin mukaan poissaolojen taustasyiden selvittäminen ei ole riittävän systemaattista niin koulun henkilöstön kuin huoltajien vastausten perusteella (Markkanen ym. 2022). Perusteluonnoksen mukaan ”syiden selvittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisten kanssa”. Karvi ehdottaa, että tähän toimijalistaukseen lisätään myös opettajat, sillä luokanopettajilla ja luokanvalvojilla on edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti vastuu seurata poissaoloja ja paikallisen toimintamallin mukaisesti olla yhteydessä huoltajaan. Samalla on tärkeä täsmentää eri toimijoiden roolitusta ja tehtäviä taustasyiden selvittämisessä. Poissaolotilanteissa tarvitaan usein sekä opiskeluhuollollista että pedagogista tukea, jolloin niiden yhteensovittaminen edellyttää sekä opettajan että opiskeluhuoltopalvelujen välistä yhteistyötä. Perusteluonnoksessa mainitaan myös, että ”opetuksen järjestäjän ja koulun tulee puuttua oppimisympäristöön ja kouluyhteisöön liittyvien poissaolojen taustasyihin”. Karvi pitää tätä muotoilua vaikeaselkoisena, sillä poissaolojen taustalla on usein monia erilaisia yhtäaikaisia syytekijöitä. Muotoilua voisi täsmentää esimerkiksi mainitsemalla, että opetuksen järjestäjän ja koulun tulee tunnistaa kouluyhteisöön liittyviä tekijöitä poissaolotilanteissa ja puuttua niihin.

Karvin laatimassa sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnin väliraportissa nousi esiin, että koulutasolla poissaoloihin puuttumisen toimintatapojen kuvaus oli jäsentymätöntä (Markkanen ym. 2022). Perusteluonnoksessa mainitaan, että yksittäisen oppilaan poissaoloihin puututaan opetuksen järjestäjän tekemän poissaoloihin puuttumisen toimintamallin mukaisesti. Siksi on tärkeää, että opetuksen järjestäjien toimintamallit sisältävät monipuolisia ja riittävän konkreettisesti yhteisesti laadittuja poissaoloihin puuttumisen toimintatapojen kuvausta. Perusteluonnoksessa kuvataan myös, miten opettaja voi tarvittaessa konsultoida yksittäisen oppilaan asiassa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisia. Tältä osin perusteluonnoksen teksti linkittyy opetussuunnitelman perusteissa juuri päivitettyyn opiskeluhuoltoa koskevaan lukuun (luku 8). Opiskeluhuoltoa koskevien kirjausten osalta on tärkeä miettiä, mikä on tässä kappaleessa esitetyn yhteisöllisen oppilashuoltotyön kuvauksen suhde opiskeluhuoltoa koskevassa luvussa esitettyyn ja miten asiat perusteissa linkitetään toisiinsa, jotta niissä olisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta. Perusteluonnoksessa myös korostetaan poissaoloihin puuttumisessa tilanteita, joissa oppilaalle tehdään päätös erityisistä opetusjärjestelyistä ja yksilöllinen oppimissuunnitelma siitä, miten oppilaan opetus ja arviointi järjestetään poissaolojakson aikana. Lisäksi mainitaan, että tarvittaessa on tehtävä sosiaalihuoltoon ilmoitus tai lastensuojeluilmoitus. Perustetekstiä tulee muokata niin, että erityiset opetusjärjestelyt ovat perusopetuslain 18 §:ssä mukaisesti poikkeussäännös ja sitä käytetään tarkoituksenmukaisesti viimesijaisena keinona eikä opetusjärjestelyille luodaan sellaisia laajoja toimintamalleja, jotka eivät tue kouluyhteisöön kiinnittymistä ja osallistumista koulussa annettavaan lähiopetukseen.

3. Antavatko luvun 5 kappaleiden 5.1 ja 5.6 lisäykset ja täsmennykset riittävän tuen paikallisen toimintamallin laatimiseen?

Karvi pitää hyvänä sitä, että opetuksen järjestäjiä velvoitetaan luvussa 5.6 päättämään ja kuvaamaan opetussuunnitelmassa toimintamalli oppilaiden poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi. Perusteluonnoksessa täsmennetään, että toimintamallissa kuvataan opetuksen järjestäjää, koulua ja oppilasta koskien seuraavat asiat:

miten koululäsnäoloa ja vertaissuhteita tuetaan ja poissaoloja ennaltaehkäistään,
miten poissaoloja seurataan suunnitelmallisesti niin että niistä kerätty tieto on käytettävissä poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen lukuvuoden aikana
miten poissaoloihin puututaan suunnitelmallisesti, ja työnjako ja vastuut siinä,
miten yhteistyö huoltajien tai laillisen edustajan kanssa toteutetaan,
miten poissaolojen ennaltaehkäisyn ja seurannan sekä poissaoloihin puuttumisen toimintatavat sekä niiden suunnittelu koordinoidaan koulukohtaisessa opiskeluhuoltoryhmässä,
yhteistyö opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa poissaolojen ennaltaehkäisyssä, niihin puuttumisessa sekä poissaolojen syiden selvittämisessä,
toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta.

Karvi pitää yllä mainittua kuvausta toimintamallin sisällöstä kattavana. Karvin selvityksen mukaan monet opetuksen järjestäjät ja koulut ovat jo laatineet toimintamalleja poissaoloihin liittyen joko alueellisesti, opetuksen järjestäjäkohtaisesti tai koulukohtaisesti. Ennaltaehkäisevän työn kuvaus toimintamalleissa on kuitenkin ollut vähäistä (Markkanen, Saarinen & Rumpu 2022). Perusteluonnoksessa oleva kuvaus toimintamallin sisällöstä vahvistaa suunnitelmallisen ennaltaehkäisevän työn toteuttamista. Opetuksen järjestäjille jää toimintamallin laatimisessa paljon paikallisesti päätettäviä asioita ja toimintamallien laatimisen tueksi on tärkeä tarjota riittävästi tukea ja tukimateriaaleja, jotta suunnitelmista tulee sisällöltään kattavia ja vaikuttavia. Esimerkiksi Karvin aikaisemmin toteuttamassa työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä selvittäneessä arvioinnissa laadittu tarkastelu koulujen suunnitelmista oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osoitti, että arvioinnissa tarkastelluissa suunnitelmissa (n = 136) ei yhdessäkään ollut kaikkia Opetushallituksen ohjeissa määriteltyjä kohtia (Julin & Rumpu 2018, 78–82).

Karvin kartoituksen mukaan opetuksen järjestäjät nostivat toimintamalleihin liittyväksi kehittämiskohteeksi niiden juurruttamisen käyttöön sekä yhteisiin toimintatapoihin sitoutumisen (Markkanen, Saarinen & Rumpu 2022). Hyvinvointia tukevien suunnitelmien ja toimintatapojen juurtuminen ja yhtenäisiin toimintatapoihin sitoutuminen on osoittautunut kehittämiskohteeksi myös Karvin muissa arvioinneissa. Esimerkiksi Karvin toteuttamassa työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä selvittäneessä arvioinnissa todettiin, että vaikka lähes kaikissa kouluissa lähtökohtaisesti on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, on huolestuttavaa, että sen käyttöönoton ja sisäistämisen kannalta oleelliset asiat, kuten suunnitelmasta tiedottamista tai päivittämistä ei ole niissä aina tarkemmin määritelty (Julin & Rumpu 2018). Kun perusteluonnoksissa toimintamalli edellytetään opetuksen järjestäjätasoisena, on tärkeä huolehtia, että koulujen henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien osallisuus tulee kuitenkin huomioiduksi toimintamallia laadittaessa ja toimintamallin juurruttamiseen ja siitä tiedottamiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Karvi ehdottaa, että toimintamallin sisältöön liittyvään kuvaukseen lisätään maininta toimintamallin juurruttamisesta. Lisäys voisi esimerkiksi tulla osaksi kohtaan, jossa mainitaan toimintamallin jatkuva seuranta ja kehittäminen kerätyn tiedon ja järjestelmällisen palautteen pohjalta.

4. Mitä muita havaintoja haluatte tuoda esille nyt esitetyistä muutoksista?

Poissaolot ovat kouluissa hyvin ajankohtainen, kasvava ja huolta herättävä ongelma (esim. Rumpu ym. 2022). Karvi pitää nyt esitettyjä muutoksia perustetekstiin erittäin tärkeinä ja katsoo niiden vahvistavan suunnitelmallista työtä kouluhyvinvoinnin edistämiseksi, kouluun kiinnittymisen tukemiseksi ja poissaoloihin puuttumiseksi. Oppilaiden vertaissuhteiden vahvistaminen on tärkeää paitsi koulussa viihtymisen, myös oppimisen näkökulmasta. Esimerkiksi Karvin oppimistuloksia koskeva pitkittäisarviointi osoitti, että läheisillä ystävyyssuhteilla oli yhteys oppilaan osaamiseen (Ukkola & Metsämuuronen 2023). Karvi pitää tärkeänä, että näiden muutosten toimeenpanoa paikallisissa opetussuunnitelmissa seurataan ja opetuksen järjestäjiltä edellytettäviä toimintamalleja oppilaiden poissaolojen ennaltaehkäisemiseksi ja suunnitelmalliseksi seuraamiseksi sekä niihin puuttumiseksi myös arvioidaan jatkossa niiden käytettävyyden, juurruttamisen sekä vaikuttavuuden näkökulmista.

Karvi kiinnitti myös huomiota siihen, että lausuntopyyntö on otsikoitu nimellä ”Sitouttavaa kouluyhteisötyötä koskevat muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin”. Sitouttavan kouluyhteisötyön käsite on ollut käytössä opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimassa kehittämistyössä, mutta laajemmassa käytössä käsitettä ei ole tarkemmin määritelty ja se on hyvin monitulkintainen. Karvin näkökulmasta esitettyjä muutoksia tulisi jalkauttaa perusopetuslain 26 § tehtyjen muutosten mukaisesti käyttäen käsitettä ”oppilaiden poissaolojen ennaltaehkäisyä ja suunnitelmallista seuraamista sekä niihin puuttumista koskevat muutokset opetussuunnitelman perusteisiin”.

Lähteet

Julin, S. & Rumpu, N. 2018. Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 6:2018.

Markkanen E-L., Saarinen J. & Rumpu N. 2022. Toimintamallit poissaolojen ehkäisemiseen, puuttumiseen ja seurantaan perusopetuksessa – Sitouttavan kouluyhteisötyön alkukartoituksen tuloksia. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Markkanen E-L., Rumpu N, Saarinen J., Hyvärinen N., Henriksson P., Lantela L., Lumme M., Paalasmaa J., Palmu I. & Palmu N. 2022. Sitouttavan kouluyhteisötyön arviointi – arvioinnin väliraportti. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Rumpu, N., Markkanen, E-L., Hyvärinen, N., Anttila, N., Danschu, P., Kuvaja, M., Romantschuk, M. & Sainio, M. Kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi. Keskeisimmät tulokset seitsemästä arvioidusta menetelmästä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 10:2022.

Saarinen, J., Venäläinen, S., Johnson, P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto, P., Routti M., Väänänen, J., Huhtanen, M., Kivistö A. & Viitala, M. 2019. OPS-työn askeleita – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisu 1.

Saarinen, J., Venäläinen, S., Johnson P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto P., Routti M., Väänänen J., Huhtanen M. & Viitala M. 2021a. OPS kehittämistyön kompassina. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisu 1.

Ukkola A. & Metsämuuronen J. 2023. Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2023.

Venäläinen, S., Saarinen, J., Johnson, P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto, P., Routti, M., Väänänen, J., Huhtanen, M., Kauppinen, L. & Viitala, M. 2020. Näkymiä OPS-matkan varrelta – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisu 5.