Lausunto luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta (VN/27273/2022)

Diaarinumero OPH-4539-2022

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta. Lausunto perustuu pääosin Karvin tuottamiin arviointituloksiin, jotka ovat saatavilla Julkaisut-sivulla.

Johdanto

On erittäin tärkeää, että valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa tarkistetaan B1-ruotsin osalta. Vähimmäisviikkotuntimäärän lisääminen on oikeansuuntainen toimenpide B1-ruotsin osaamisen kehittämiseksi ja ruotsin kielen aseman turvaamiseksi maamme toisena kansalliskielenä. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta, että opettamisen tarpeisiin on saatavilla riittävä määrä koulutettuja ruotsin opettajia. Opiskelijoiden oppimismotivaation lisäämiseksi tulee ryhtyä toimenpiteisiin uudistamalla B1-ruotsin tavoitteita ja sisältöjä niin, että ne tukevat opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ruotsin oppimisessa ja tavoitteiden asettamisessa omalle oppimiselleen. On myös tärkeää, että sisällöt kannustavat ruotsin kielen tarjoumien nykyistä parempaan hyödyntämiseen koulun ulkopuolella.

Tuntijako

On erittäin hyvä, että B1-ruotsin vähimmäisvuosiviikkotuntimäärää luokilla 7–9 ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä neljästä tunnista viiteen ja että lisätunti sidotaan vuosiluokalle 7. Tuntimäärän lisääminen vuosiluokalla 7 mahdollistaa aiemmin opitun kertaamisen ja yhtenäisemmän lähtötason 7. vuosiluokan (Saarinen ym. 2021). Kielen alkeiden hallitseminen luo perustan osaamisen edelleen kartuttamiselle vuosiluokkien 7–9 aikana.

Vähimmäistuntimäärän lisääminen vuosiluokilla 7–9 tarkoittaa, että perusopetuksen 9. luokan loppuun mennessä oppilaat ovat opiskelleet B1-ruotsi vähintään 266 tuntia (nykyisin 228 tuntia). Tämä tuntimäärä voidaan katsoa riittäväksi kouluarvosanaa 8 vastaavan hyvän osaamistason (taitotaso A1.3) saavuttamiseksi perusopetuksen päättövaiheessa. Verrattaessa A-englannin oppimistulosten arvioinnissa saavutettuihin tuloksiin vuonna 2018 (Härmälä 2019) valtaosa oppilaista saavutti A-englannissa hyvän osaamisen taitotason A2.1 opiskeltuaan 342 tuntia A-englantia (9 vuosiviikkotuntia). Vaikka B1-ruotsilla ja A1-englannilla on erilainen status nuorten elämässä, voidaan tuloksia kuitenkin vertailla hyvän osaamisen taitotason saavuttamiseen tarvittavan tuntimäärän osalta ainakin jossain määrin. Sen sijaan hyvän osaamisen taitotasoa ei ole syytä nostaa tuntimäärän lisääntymisen myötä.

Tuntijaon uudistuksen yhteydessä tulee tarkistaa, että osaamisen eteneminen B1-ruotsissa muodostaa loogisen jatkumon luokalta 6 luokalle 9. Luonnosvaiheessa olevissa 6. vuosiluokan kriteereissä B1-ruotsin osaamistaso arvosanalle 9 on ehdotettu taitotasoksi A1.3, mikä tarkoittaa, että erinomaisiin tuloksiin 6. vuosiluokan päättyessä yltäneen oppilaan ei tarvitse luokkien 7–9 aikana juurikaan kartuttaa kielitaitoaan päästäkseen kiitettävään osaamiseen (A1.3/A2.1) vuosiluokan 9 lopussa. Tältä osin tuleekin tarkistaa 6. vuosiluokan päättöarvioinnin tavoitetaso kouluarvosanalle 9 ja pohtia, voiko se olla taitotaso A1.2/A1.3 myös kehittyvän kielitaidon osa-alueiden Taito tulkita tekstejä ja Taito toimia vuorovaikutuksessa osalta.

Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen B1-ruotsiin ei kuitenkaan yksinään tuo ratkaisua jo vuosia jatkuneeseen B1-ruotsin osaamisen heikkenemiseen (esim. OKM 2012, Juurakko-Paavola ym. 2013). Osaamisen heikkeneminen on näkynyt esimerkiksi ylioppilastutkinnossa keskipitkän ruotsin tavoitetason laskuna (LOPS 2003 ja LOPS 2015). Tavoitetason laskuun toisella asteella on voimakkaasti yhteydessä se, että valtaosa oppilaista ei saavuta taitotasoa A1.3 vuosiluokan 9 lopussa (Härmälä ym. 2023 tulossa; Tuokko 2008). Tästä puolestaan seuraa, että oppilaiden heikko osaaminen perusopetuksen päättövaiheessa vaikeuttaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan jatkaa ruotsin opintojaan ja saavuttaa esimerkiksi ylioppilastutkinnossa edellytetty osaamistaso. Lukio-opetuksen 10 opintopistettä B1-ruotsissa ei riitä kuromaan oppilaiden osaamisvajetta taitotasolta A1.3 (ja sen alle) taitotasolle B1.1, sillä kyseisten tasojen välissä on kaksi kokonaista taitotasoa (A2.1 ja A2.2). Myös korkea-asteen tavoitetaso B1.1 on näin ollen suurelle osalle oppilaita liian korkea (OKM 2012; Juurakko-Paavola ym. 2013).

Tuntien erilaisesta jaksotuksesta johtuen osassa kuntia ei ole tällä hetkellä B1-ruotsin opetusta vuosiluokalla 9 (Härmälä 2023 tulossa; Rossi ym. 2017), mistä seuraa opetuksen katkeaminen juuri ennen toiselle asteelle siirtymistä. Pitkä tauko opiskelussa voi vaikeuttaa ruotsin opintojen jatkamista esimerkiksi lukion 1. vuosikurssilla ja sitä kautta lisätä oppilaiden epätasa-arvoa. Lisätunnin sitominen vuosiluokalle 7 voi jatkossa vaikuttaa myönteisesti siihen, että kunnissa tullaan jakamaan tunnit tasaisemmin vuosiluokille 8–9. Myös ammatilliseen koulutukseen jatkavien ruotsin kielen osaamisesta on syytä kantaa huolta, kuten esityksessä luvataankin tehdä. Karvin ruotsin kielen opettamista käsittelevässä arvioinnissa (Rossi ym. 2017) ruotsinopettajat olivat huolissaan oppilaiden epätasa-arvoisesta asemasta kuntien välillä, sillä osalla opetuksen järjestäjistä oli mahdollista lisätä tunteja tuntijaon minimituntien päälle ja osalla ei. Lisäksi lähes puolet ruotsin aineenopettajaksi opiskelevista koki, että koulutus ei anna heille riittäviä valmiuksia, eikä sitä kautta myöskään halua, opettaa alaluokilla.

Myönteinen seikka yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä vuosiluokalle 7 on ruotsin opettajien työllisyyden helpottuminen (Saarinen ym. 2021). Haasteena on kuitenkin, miten ruotsin kielen aineenopettajankoulutukseen saadaan houkuteltua lisää hakijoita ja miten varmistetaan luokanopettajien riittävä ruotsin kielen taito. Yli puolet luokanopettajaopiskelijoista arvioi ruotsin kielen taitonsa vain kohtalaiseksi tai tyydyttäväksi, eivätkä he katsoneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsin opeintojen riittävän kielitaidon kohentamiseen (Rossi ym. 2017.).

Vuosiluokalla 6 B1-ruotsia opettaa voi opettaa luokanopettaja, jolla ei yleensä ole aineenopettajan pätevyyttä. Karvin vuoden 2022 B1-ruotsin arviointiin osallistuneista opettajista (Härmälä 2023 tulossa) 40 % ilmoitti opettavansa B1-ruotsia myös 6. vuosiluokalla ja kaikilla kyselyyn vastanneilla opettajilla (n=70) oli ruotsin kielen aineenopettajan pedagogiset opinnot (Härmälä ym. 2023 tulossa). Opettajakelpoisuuteen liittyvät kysymykset eivät näin ollen kosketa kaikkia kuntia. Varsinkin pienissä kunnissa pätevien ruotsin opettajien löytyminen luokille 1–6 on ollut haasteellista (Saarinen ym. 2021).

Tuntimäärän lisäämisen yhteydessä on hyvä myös pohtia, missä määrin B1-ruotsin tuntien lisääminen vähentää oppilaiden mahdollisuutta ja halua opiskella muita aineita, esimerkiksi muita A2-kieliä (Saarinen ym. 2021).

Valtakunnalliset tavoitteet

Pelkkä tuntimäärän lisäys ei tuo ratkaisua ruotsin kielen osaamisongelmaan. Tuntimäärän lisäys voi parantaa joidenkin oppilaiden osaamista, mutta se ei korjaa asenneongelmaa, joka on varsinkin B1-ruotsissa yksi opetuksen suurimmista haasteista (esim. Tuokko 2009). Opiskelijat eivät koe ruotsin kieltä hyödyllisenä arkipäivän tilanteiden, tulevien opintojensa tai työelämän kannalta. Myös ruotsin kielen vapaaehtoisuus ylioppilastutkinnossa on todettu heikentäneen ruotsin kielen osaamistasoa ja motivaatiota opiskella ruotsia. Oppilaat eivät hyödynnä arkipäivän elämässä esiin tulevia ruotsin kielen tarjoumia siinä määrin kuin esimerkiksi englannissa (Härmälä 2023 tulossa; Härmälä ym. 2022).

Tuntimäärän lisäys ei paranna ruotsin kielen osaamista ennen kuin, kun opiskelijoiden asenne- ja motivaatio-ongelmaan löydetään ratkaisuja. Siksi nämä ongelmat tulee huomioida erityisen painokkaasti perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) tehtävissä muutoksissa ja täydennyksissä koskien opetuksen keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppilaan toimijuutta ja omaa aktiivisuutta tavoitteiden asettelussa, erilaisten kielenoppimismahdollisuuksien löytämisessä ja ruotsin kielen hyödyllisyyden ymmärtämisessä tulee korostaa sisältöjen ja tavoitteiden kuvauksissa. Myös ryhmäkokojen pienentäminen ja oppilaiden ryhmitteleminen ruotsin osaamisen perusteella voi edesauttaa tavoitteiden saavuttamista ja parantaa tuntien työrauhaa. B1-ruotsin oppijoissa on myös heitä, jotka haluavat oppia ja kehittää kielitaitoaan, joten myös heidän oppimispotentiaaliaan ei tule unohtaa vaan opetusta on voitava eriyttää sekä ala- että ylöspäin.

Koska ruotsi on maamme toinen virallinen kieli, on syytä pohtia, miten B1-kielen opetus saadaan yhä enemmän integroitua myös muiden aineiden opetukseen ja koko koulun toimintakulttuuriin. Esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa on hyvät mahdollisuudet hyödyntää ruotsin kielen oppimista ja opiskelua. Tietoisuuden lisääminen ruotsin kielestä tulee tehdä näkyväksi koko koulun tasolla ja osana kielikasvatusta.

Yhteenveto

Karvi katsoo, että B1-ruotsin tuntijakoon ehdotettu uudistus on erittäin kannatettava. Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen vuosiluokalle 7 luo edellytyksiä vahvistaa ruotsin kielen osaamista yhteiskunnassamme ja lisää tasa-arvoisuutta kuntien ja koulujen välillä. Samalla kuitenkin pitää huolehtia siitä, että kelpoisia ruotsin opettajia on riittävästi saatavilla. Yhden vuosiviikkotunnin lisääminen ei kuitenkaan yksin ole riittävä toimenpide turvaamaan ruotsin kielen riittävää osaamistasoa maamme toisena virallisena kielenä. On myös pyrittävä löytämään tapoja, miten ruotsin kielen opiskelua voidaan integroida muiden aineiden opetukseen, koulun koko toimintakulttuuriin ja miten opiskelijoille annetaan enemmän omaa vastuuta osaamisensa kehittämisestä myös koulun ulkopuolella (vrt. Härmälä ym. 2022) ja myöhemmin työelämässä (Hildén ym. 2014). Tuntimäärän lisääminen B1-ruotsiin on samalla myös kielipoliittinen kannanotto maamme toisen virallisen kielen osaamistason turvaamisen puolesta.

Lähteet

Hildén, R. & Rautopuro, J. 2014. Ruotsin A-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2014:1.

Härmälä, M. & Marjanen, J. 2023 (tulossa). B1-ruotsin oppimistulokset 9. luokan lopussa keväällä 2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Härmälä, M. & Marjanen, J. 2022. Englantia koronapandemian aikaan. A-englannin osaaminen 9. luokan lopussa keväällä 2021. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2022.

Juurakko-Paavola, T. & Takala, S. 2013. Ylioppilastutkinnon kielikokeiden tulosten sijoittaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden taitotasoille. Ylioppilastutkintolautakunta. FI_2013_kielikokeet_taitotasot.pdf (ylioppilastutkinto.fi)

OKM, Opetus ja kulttuuriministeriö 2012. Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:9. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/t… pdf?lang=fi

Rossi, O., Ainoa, A., Eloranta, O., Grandell, M., Lindberg, M., Pasanen, J., Sihvonen, A., Hakola, O., Pirinen, T. Kuka opettaa ruotsia? Ruotsin kielen opettamisen kelpoisuuden tuottavien koulutusten arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 14:2017. KARVI_Kuka_opettaa_ruotsia_14_2017_sisus_v4.pdf (helsinki.fi)

Saarinen, J., Venäläinen, S., Johnson, P., Cantell, H., Jakobsson, G., Koivisto, P. Routti, M., Väänänen, J., Huhtanen, M., Viitala, M. 2021. OPS kehittämistyön kompassina – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 toimeenpanon arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2021.

Tuokko, E. 2008. Miten ruotsia osataan peruskoulussa? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008. Opetushallitus. Oppimistulosten arviointi 2/2009. OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI 2/2009. Eeva Tuokko – PDF Free Download (docplayer.fi)