Korkeakoulutus

Karvi vastaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen ulkoisesta arvioinnista. Korkeakoulutuksen arviointien keskeiset arviointityypit ovat korkeakoulujen auditoinnit, teema- ja järjestelmäarvioinnit ja koulutusala-arvioinnit. Lisäksi Karvi toteuttaa maksupalvelutoimintana kansainväliseen EUR-ACE-laatuleimaan tähtääviä tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditointeja.

Karvi kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen.

Auditointi on riippumatonta ulkoista arviointia

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. 

Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien kehittävän arvioinnin periaatteita noudattaen. Kehittävän arvioinnin tavoitteena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös tukea korkeakouluja niiden omien tavoitteiden saavutta­misessa ja luoda näin edellytyksiä korkeakoulujen jatku­valle kehittymiselle.

Suomessa on käynnistynyt korkeakoulujen neljäs auditointikierros (2025-2030).

Korkeakoululla on mahdollisuus valita auditoinnin toteuttajaksi kansallinen tai kansainvälinen auditointiryhmä. Auditointeja toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.

Teema- ja järjestelmäarviointeja päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi

Karvi toteuttaa korkeakouluja koskevia arviointeja, jotka tuottavat tietoa päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Teema-arvioinnit kohdistuvat sisällölliseen kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Kohteena voi olla myös jonkin koulutusmuodon tilan arviointi. Järjestelmäarvioinneissa arvioinnin kohteena on koulutusjärjestelmä tai sen osa-alue. Lisäksi kohteena voi olla koulutuspolitiikka ja sen toimeenpano tai koulutusjärjestelmän kehittäminen. Teema- ja järjestelmäarvioinnit voivat kohdistua joko vain korkeakoulutukseen tai samanaikaisesti useaan koulutusjärjestelmän tasoon. Lisäksi Karvissa tehdään korkeakoulutuksen koulutusala-arviointeja.