Korkeakoulutus

Karvi vastaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen arvioinnista. Kolme keskeistä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen auditoinnit, teema- ja järjestelmäarvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.
Karvi kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen.
Auditointi on riippumatonta ulkoista arviointia
Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien kehittävän arvioinnin periaatteita noudattaen. Kehittävän arvioinnin tavoitteena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös tukea korkeakouluja niiden omien tavoitteiden saavuttamisessa ja luoda näin edellytyksiä korkeakoulujen jatkuvalle kehittymiselle.
Suomessa on käynnissä korkeakoulujen kolmas auditointikierros (2018-2024). Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua.
Korkeakoululla on mahdollisuus valita auditoinnin toteuttajaksi kansallinen tai kansainvälinen auditointiryhmä. Auditointeja toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä.
Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.
Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019–2024
Käynnissä olevien auditointien projektikuvaukset 3. auditointikierros ja 2.auditointikierros
Karvin korkeakoulujen auditointialusta
Korkeakoulujen laadunvarmistuksen eurooppalaiset periaatteet (ESG) suomenkielisenä versiona (epävirallinen käännös)
Teema- ja järjestelmäarviointeja päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi
Karvi toteuttaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevia arviointeja, jotka tuottavat tietoa päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Teema-arvioinnit kohdistuvat sisällölliseen kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Kohteena voi olla myös jonkin koulutusmuodon tilan arviointi. Järjestelmäarvioinneissa arvioinnin kohteena on koulutusjärjestelmä tai sen osa-alue. Lisäksi kohteena voi olla koulutuspolitiikka ja sen toimeenpano tai koulutusjärjestelmän kehittäminen. Teema- ja järjestelmäarvioinnit voivat kohdistua joko vain korkeakoulutukseen tai samanaikaisesti useaan koulutusjärjestelmän tasoon.
Korkeakoulutuksen teema-arviointien projektikuvaukset
Korkeakoulutuksen koulutusala-arviointien projektikuvaukset