Korkeakoulutus

Korkeakouluopiskelijoita istumassa nurmikolla.

Karvi vastaa Suomessa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutuksen arvioinnista. Kolme keskeistä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen auditoinnit, teema- ja järjestelmäarvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.

Karvi kuuluu luotettavien eurooppalaisten arviointitoimijoiden rekisteriin EQARiin ja on Euroopan arviointitoimijoiden verkoston ENQA:n täysjäsen.

 

Auditointi on riippumatonta ulkoista arviointia

Ammattikorkeakoululaki ja yliopistolaki velvoittavat korkeakoulut osallistumaan ulkoiseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. Korkeakoulujen auditointeja on toteutettu Suomessa vuodesta 2005 lähtien kehittävän arvioinnin periaatteita noudattaen. Kehittävän arvioinnin tavoitteena on osallistaa korkeakoulun henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiä tunnistamaan korkeakoulun toiminnan vahvuuksia, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Tavoitteena on myös tukea korkeakouluja niiden omien tavoitteiden saavutta­misessa ja luoda näin edellytyksiä korkeakoulujen jatku­valle kehittymiselle.

Suomessa on käynnissä korkeakoulujen kolmas auditointikierros (2018-2024).  Tarkastelun kohteena ovat ne menettelytavat, joilla korkeakoulu pitää yllä ja kehittää toimintansa laatua.

Korkeakoulujen laadunvarmistuksen eurooppalaiset periaatteet (ESG) ovat saatavilla suomenkielisenä versiona.

Korkeakoululla on mahdollisuus valita auditoinnin toteuttajaksi kansallinen tai kansainvälinen auditointiryhmä. Auditointeja toteutetaan suomen, ruotsin ja englannin kielillä.

Korkeakoulu saa auditoinnin läpäistyään kuusi vuotta voimassa olevan laatuleiman. Korkeakoulujen laatuleimojen voimassaoloajat ovat nähtävissä Karvin korkeakoulujen auditointirekisterissä.

Karvin korkeakoulujen auditointialusta

Korkeakoulujen auditointikäsikirja 2019–2024

 

Teema- ja järjestelmäarviointeja päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi

Karvi toteuttaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja koskevia arviointeja, jotka tuottavat tietoa päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Teema-arvioinnit kohdistuvat sisällölliseen kokonaisuuteen tai aihepiiriin. Kohteena voi olla myös jonkin koulutusmuodon tilan arviointi. Järjestelmäarvioinneissa arvioinnin kohteena on koulutusjärjestelmä tai sen osa-alue. Lisäksi kohteena voi olla koulutuspolitiikka ja sen toimeenpano tai koulutusjärjestelmän kehittäminen. Teema- ja järjestelmäarvioinnit voivat kohdistua joko vain korkeakoulutukseen tai samanaikaisesti useaan koulutusjärjestelmän tasoon.

Korkeakoulutuksen teema- ja järjestelmäarviointiprojektien kuvaukset

 

Uusimmat raportit aiheesta Korkeakoulutus

Sulje