Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää vihreään siirtymään liittyvän tiedontuotannon vahvistamista koulutuksessa
Marja-Liisa "Mafi" Saarilammi ja Hanna Väätäinen
Muutosta kohti ekologista ja kestävää taloutta ja kasvua kutsutaan vihreäksi siirtymäksi. Vihreän siirtymän lähtökohtana on, että talous ja kasvu eivät voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. (Ympäristöministeriö 2023.) Siirtymän myötä pyritään löytämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luonnon kantokyvyn murenemisen aiheuttamiin uhkiin. Vihreä siirtymä on keskeinen nykyhetkeä ja tulevaisuutta määrittävä teema myös koulutuksen arvioinnissa, tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tässä kirjoituksessa erittelemme, miksi arviointi- ja tutkimustiedon tuottaminen koulutuksen vihreään siirtymään liittyen on erityisen tärkeää juuri nyt sekä esitämme keinoja tietoperustan vahvistamiseksi.
Koulutuksen kehittäminen on keskeinen keino turvata vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamista
Vihreään siirtymään liittyviä tavoitteenasetteluja on tehty aktiivisesti globaalilta tasolta paikallisiin koulutusorganisaatioihin. Esimerkiksi Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta. Euroopan komission GreenComp-osaamiskehyksessä puolestaan määritellään kestävyysosaamisen osatekijöitä, jotka voidaan integroida koulutusohjelmien sisältöihin eri koulutusasteilla.
Vihreään siirtymään liittyen EU-maita kannustetaan
- varmistamaan, että sekä oppijat että opettajat omaksuvat ne tiedot, taidot ja asenteet, joita vihreämpään ja kestävämpään yhteiskuntaan ja talouteen siirtyminen edellyttää
- tukemaan oppilaitoksia kestävän kehityksen sisällyttämisessä opetukseen, oppimiseen ja toimintaan ylipäänsä
- sopimaan yhteisesti niistä perustavanlaatuisista muutoksista, joita kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää edistävä koulutus edellyttää. (Euroopan unionin neuvosto 2022.)
Tavoitteena on, että oppijat omaksuvat sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka edistävät empaattista ja vastuullista ajattelua sekä suunnittelua ja toimintaa ympäristön hyvinvoinnin ja kansanterveyden ylläpitämiseksi.
Suomessa koulutusala kokonaisuudessaan on mukana yhä useammissa aloitteissa ja toimissa, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Suomen korkeakoulut ovat sitoutuneet edistämään kestävää kehitystä ja vastuullisuutta ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen vastuullisuusohjelman ja yliopistojen kestävän kehityksen teesien mukaisesti.
Aktiivisesta tavoitteiden määrittelystä huolimatta ympäristökestävyyttä edistävää oppimista ei vielä ole systemaattisesti sisällytetty koulutuspolitiikkaan ja -käytäntöihin EU:ssa (Euroopan unionin neuvosto 2022). Jotta integrointi opetukseen toteutettaisiin viisaasti ja luotettavaan tietoon perustuen, myös Suomessa on ensiarvoista panostaa luotettavan ja monipuolisen tietoperustan luomiseen.
Mitä tietoperustan luominen vaatii?
Jyväskylän yliopiston professori Hannu L. T. Heikkistä lainaten ”Elämme kuin hidastetussa elokuvassa – maailma ei lopu yhdellä rysäyksellä, vaan syntyy monia sotkuisia prosesseja”. Mahdollisuus arvioida erilaisten samanaikaisesti meneillään olevien ilmiöiden yhteisvaikutuksia onkin edellytys sille, että myös koulutusta koskevassa päätöksenteossa voidaan tunnistaa, mitä vihreän siirtymän edistämiseksi koulutuksessa tulisi tehdä ja miten muutos tulisi toteuttaa. Ilmiöiden yhteisvaikutusten tarkastelu ja tiedon hyödyntäminen koulutuksen kehittämisen välineenä helpottuu, kun arviointi- ja tutkimustyö on koordinoitua ja tulosten ja suositusten pohjalta kyetään kokoamaan yhteenvetoja. Siksi tarvitaan suunnitelmallista kansallisen – ja globaalin – tason yhteistyötä. Muun muassa Karvi onkin aloittanut aktiivisen työn tiedontuottajien välisen systemaattisen yhteistyön vahvistamiseksi.
Tietoperustan laajentamisen ohella vihreän siirtymän edistäminen vaatii tietoisuuden ja viisauden kasvua; moninäkökulmaista ja laajaa ajattelua, joka kytkeytyy toiminnan muutokseen. Käsitteet planetaarinen sivistys ja planetaarinen hyvinvointi auttavat jäsentämään ihmisen osaa tässä ’sotkuisten prosessien’ muodostamassa todellisuudessa.
Professori Arto O. Salosen mukaan planetaarinen sivistys ilmenee siten, että ihminen toimii jokapäiväisessä elämässään niin, että hän hahmottaa menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden jatkumon, huomioi oman toimintansa paikalliset ja globaalit seuraukset sekä sisällyttää huolenpidon piiriinsä ihmiset ja muun luonnon.
Planetaarisen hyvinvoinnin käsite ei erottele ihmistä ja muuta luontoa, vaan pitää molempia itseisarvoisesti tärkeinä. Tarvitaan tapoja yhdistää inhimilliset kokemukset mielekkäästä elämästä ja hyvinvoinnista laajempaan planetaariseen hyvinvointiin sekä tapoja tukea maailmankuvaa, jossa luonnon ja ihmisen hyvinvointi eivät pohjimmiltaan ole ristiriidassa, vaan tukevat toisiaan. Ajattelutavan muutos kiteytyy Salosen esittämässä huomiossa ”Maailma ei ole minua varten, vaan myös minä olen maailmaa varten”.
Miten tietoperustan vahvistumista ja toiminnan muutosta voidaan edistää?
Yhteiskuntaa uudistettaessa koulutus, arviointi ja tutkimus ovat keskeisiä vaikuttamisen keinoja. Sivistystehtävässään onnistunut koulutus antaa ihmisille valmiuksia ymmärtää maailmaa ja ratkoa perimmäisiä ongelmia.
Planetaarisen hyvinvoinnin näkökulmasta perimmäiseksi kysymykseksi jo määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisessa asettuu kykymme soveltaa ja hyödyntää tietoa ihmisen toiminnan muuttamiseksi. Kysymys ei ole vain siitä, onko tietoa ja osaamista, vaan muuttuuko toiminta. Tästä syystä tieto- ja osaamistasojen tarkastelun rinnalla olisi perusteltua kehittää myös oppijoiden toimijuudessa tapahtuvien muutosten arviointia ja tutkimusta.
Koulutuksen arvioinnin ja tutkimuksen piirissä tehdyt strategiset valinnat ohjaavat kasvatus- ja koulutusorganisaatioiden toimintaa joko suoraan tai koulutuspoliittisten päätösten kautta. Näin ollen myös kansallista arviointi- ja tutkimustoimintaa määrittävien, rahoittavien ja toteuttavien tahojen tulee tunnistaa ja kantaa yhteiskuntavastuunsa vihreän siirtymän ja planetaarisen hyvinvoinnin edistämisessä. Vastuu tulevista sukupolvista on tärkeä eettinen valinta, jota ei tulisi nähdä julkisesta koulutuksen arviointi- ja tutkimustoiminnasta erillisenä kysymyksenä.
Tänä syksynä Karvissa valmistellaan arviointisuunnitelmaa vuosille 2024–2027. On hyvä hetki kysyä, ovatko arviointikohteiden ja -menetelmien valinnat linjassa tulevaisuuden hyvinvoinnin kanssa ja tarjoaako suunnitelma hyvät edellytykset tuottaa tietoa, joka johtaa viisaisiin ratkaisuihin. Karvi on sitoutunut kehittämään koulutusta suuntaan, joka tukee oppijoiden kykyä ymmärtää maailmaa, ratkoa perimmäisiä ongelmia ja luottaa kestävään tulevaisuuteen.
Osana vuoden 2023 Arviointifoorumia Karvi järjesti koulutuksen vihreään siirtymään keskittyvän keskustelutilaisuuden, jossa Karvin biotalousalan arvioinnin esittelyn lisäksi viisi korkeakoulua esitteli koulutuksen vihreään siirtymään liittyvää tutkimustoimintaansa. Tilaisuudessa keskusteltiin ekologisen kestävyyden merkityksestä suomalaisessa korkeakoulutuksessa sekä keinoista lisätä ymmärrystä ja toimenpiteitä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tilaisuudessa esitellyt projektit:
- Ekososiaalisen kestävyyden ja koulutuksen tutkimushankkeet, professori Hannu L. T. Heikkinen & tutkija Anu Virtanen, Koulutuksen tutkimuslaitos/Jyväskylän yliopisto
- Koulu, opetus ja biodiversiteetti Biodiful-hankkeessa, tutkija Henna Rouhiainen, Turun yliopisto
- Vihreä siirtymä HAMKin TKI-toiminnassa, kehittämispäällikkö Milla Anttila, Hämeen ammattikorkeakoulu
- Biotalousalan arviointi, arviointineuvos Mafi Saarilammi, Karvi
- Kestävyysopetuksen vahvistaminen ja tutkimus Helsingin yliopistossa, yliopistonlehtori Rami Ratvio & yliopistotutkija Tuija Veintie, HELSUS/ Helsingin yliopisto.
- Kestävän hyvinvoinnin tutkimus Itä-Suomen yliopistossa, professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto
Lähteet:
Euroopan komissio 2022. GreenComp. Kestävää kehitystä koskeva eurooppalainen osaamiskehys. EU Publications: 2022-01-12. ISBN: 978-92-76-53203-3. DOI: 10.2760/595099.
Euroopan unionin neuvosto 2022. Council adopts recommendation to stimulate learning for the green transition and sustainable development. Tiedote 16.6.2022. (viitattu 20.7.2023)
Ympäristöministeriö 2023. Mitä on vihreä siirtymä? Verkkosivusto (viitattu 20.7.2023) https://ym.fi/mita-on-vihrea-siirtyma
Teksti: Karvin asiantuntijat Marja-Liisa "Mafi" Saarilammi ja Hanna Väätäinen