Kohti kestävää tulevaisuutta – Blue Marble Evaluation systeemisen muutoksen mahdollistajana

Oletko koskaan miettinyt, miltä maapallo näyttää avaruudesta käsin? Kun katsomme planeettaamme "sinisenä marmorina", emme näe valtioiden, sektorien tai organisaatioiden rajoja – näemme yhteisen kotimme. Tarvitsemme systeemisiä muutoksia, jotta voimme pelastaa yhteisen tulevaisuutemme.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tuoneet useimmille meistä tietoisuuden siitä, että kestävän kehityksen tavoitteisiin on tartuttava nopeasti. Blue Marble Evaluation (Patton 2019, 2021) tarjoaa arvokasta tukea näiden globaalien tavoitteiden saavuttamisessa arvioinnin kautta. Tässä blogikirjoituksessa pureudumme siihen, miten tämä arvioinnin lähestymistapa voi auttaa ymmärtämään ja muokkaamaan tulevaisuuttamme – olipa kyse ilmastonmuutoksesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta tai muista globaaleista haasteista.

Globaalit kriisit edellyttävät systeemistä muutosta

Ilmastokriisi, kasvava taloudellinen ja sosiaalinen epätasa-arvo sekä pandemioiden kaltaiset globaalit kriisit ovat tehneet selväksi, että nykyinen toimintamallimme ei ole kestävä. Samalla ihmiskunta kuluttaa resursseja yli maapallon kantokyvyn. Tämä tahti ei voi jatkua ilman vakavia seurauksia ympäristöllemme ja yhteiskunnillemme.

Blue Marble Evaluation -arviointisuuntaus yhdistää globaalin ajattelun ja ekologisen kestävyyden vaatimukset. Se myös tarjoaa arvioinnin periaatteet, joiden avulla voimme arvioida ja muokata systeemejä vastaamaan näihin haasteisiin. Pattonin mukaan systeemimuutos ei ole enää vain yksi vaihtoehto, vaan välttämätön edellytys kestävämmän ja oikeudenmukaisemman maailman saavuttamiseksi. Tämän globaalin systeemimuutoksen lähestymistapa korostaa, että arvioinnin on ulotuttava yli kansallisten rajojen ja katkaistava perinteiset sektorikohtaiset siilot.

Monet aikamme viheliäiset ongelmat vaativat monialaisen lähestymistavan. Yksittäiset toimet ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä muuttamaan suuntaa – tarvitsemme kattavia, systeemisiä ratkaisuja, jotka huomioivat sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin maailmanlaajuisesti (ks. Uusikylä & Jalonen 2023).

Arviointiin tarvitaan enemmän muutosvoimaa 

Arvioinnilla voidaan rakentaa luottamusta kestävään tulevaisuuteen. Oppimista ja osallistumista edistävään kehittävään arviointiin on sisäänrakennettuna tulevaisuuteen katsominen ja muutos. Arvioinnilla pyritään saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia jo arvioinnin aikana sekä hyödyntämään arvioinnin tuloksia ja suosituksia muutoksen tukena. Näistä lähtökohdista nousevat keskeiset arvot, joihin kehittävä arviointi nojaa: luottamus, läpinäkyvyys, osallisuus ja oikeudenmukaisuus.

Patton esittää neljä läpäisevää periaatetta, joiden avulla voidaan arvioida globaaleja systeemejä ja varmistaa välttämätön muutos kriisien ratkaisemiseksi. Arviointia ohjaavat periaatteet ovat hyödyllisiä kompleksisten kysymysten arvioinneissa.

• Ensimmäisenä lähtökohtana on ison kuvan tarkastelu koko maapallon näkökulmasta. 
• Toinen periaatteellinen lähtökohta on ymmärrys kontekstista, jossa ihmisen toiminta on vaikuttanut ja vaikuttaa merkittävästi maapallon ekosysteemeihin. 
• Kolmas periaate painottaa sitoutumista transformaatioon, johon liittyy useita, toisistaan riippuvaisia ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ulottuvuuksia. 
• ”Sinisen marmorin” -arvioinnin integrointi systeemisten muutosten, sitoutumisen ja aloitteiden arviointiin on neljäs periaatteista. 

Kestävyys, rajojen ylittäminen ja sitoutuminen muutokseen ovat ”sinisen marmorin” arviointien toimintatapoja. Uudenlainen kokonaisvaltainen näkemys haastaa vallitsevia arviointimalleja ja kriteereitä. 

Kehittävä arviointi tarvitsee yhä enemmän muutosvoimaa, mikä edellyttää monimutkaisten ilmiöiden aiempaa systemaattisempaa tarkastelua, monimenetelmällisyyttä ja useiden kriteerien soveltamista. Osallisuus ja vaikuttaminen sekä eri näkökulmien ja tietojen yhdisteleminen globaalilta, kansalliselta ja paikalliselta tasolta on entistä tärkeämpää. Näin arviointi auttaa jakamaan toimivaltaa yhä useammalle yhteiskunnallisten kriisien ratkaisemiseksi.

Hävikistä hyötyyn - kohti kestävämpää arviointia

Kestävä ja kehittävä arviointi on nähtävä edelleen käytäntöön vaikuttavana välineenä, joka kiinnittyy todelliseen toimintaan ja muutospyrkimyksiin sekä arvioinnin tarpeeseen. Suunnittelun lähtökohtana on arvioinnin käytettävyys ja hyödyllisyys arvioinnin kohteelle, tilaajille ja arviointiin osallistuville. Kestävä arviointi tunnistaa kehittämiskohteiden lisäksi mahdollisuuksia muutokseen.

Arviointitiedon saatavuus ei kuitenkaan vielä takaa sen hyödyntämistä merkittävissä yhteiskunnallisissa prosesseissa ja päätöksenteossa. Hävikki voi olla ongelma arvioinnissakin. Arviointitietoa hukataan, jos sen käyttö yhteiskunnallisten päätösten ja kehittämistoimien perustana on siilomaista eikä hallinnon rajoja ylitetä. Käyttämätön data on myös kallista. Arviointi ei voi olla vaikuttavaa, jos arvioinnin tuloksia ei käytetä eikä hyödynnetä laajasti.  Katse kääntyy silloin arvioijien osaamiseen ja yhteistoimintaan.

Patton rohkaisee "sinisen marmorin" -arvioitsijoita:

• Osallistumaan rohkeasti globaaliin keskusteluun
• Kyseenalaistamaan yksinkertaistavat ja suoraviivaiset selitysmallit
• Tutkimaan monimutkaisia ja ennakoimattomia ilmiöitä
• Tarjoamaan uusia ajattelumalleja

Tavoitteena on arvioinnin uudistaminen, jotta se voi vastata kompleksisiin globaaleihin haasteisiin.

Arvioija voi toimia välittäjänä ja vuoropuhelun käynnistäjänä eri toimijoiden välillä ja näin tukea arvioinnin roolia systeemisen päätöksenteon työkaluna. Arvioinnin tulee kohdistua globaaleihin ongelmiin ja tuoda arvioiva ajattelu päätöksenteon tueksi. "Sinisen marmorin" -arviointinäkemys kehittyy jatkuvasti, ja se vaatii arvioijilta kykyä arvioida globaalien muutospyrkimysten vaikuttavuutta, merkityksellisyyttä ja kestävyyttä eettisesti kestävällä tavalla.

Eettiset kysymykset nousevat yhä tärkeämpään rooliin arvioinnissa

”Sinisen marmorin” arvioinnin lähestymistapa haastaa meitä arvioijia pohtimaan omaa ammatillista eettisyyttä mutta myös omaa henkilökohtaista ja yhteiskunnallista vastuuta. 

Pattonin (2021) mukaan arviointiprosessien tulee olla linjassa eettisten periaatteiden kanssa kaikilla tasoilla:

• Henkilökohtainen taso: Miten omat valintamme ja elämäntapamme edistävät tai haittaavat kestävää tulevaisuutta?
• Ammatillinen taso: Miten arvioijat voivat edistää muutosvoimaa ja toimintaa omassa työssään?
• Yhteiskunnallinen ja maailmanlaajuinen taso: Miten arviointi voi tukea yhteiskuntaa ja yleistä hyvää globaalin kriisin keskellä?

Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että arvioinnin kohteena olevissa projekteissa varmistetaan, että niiden vaikutukset kohdistuvat oikeudenmukaisesti eri väestöryhmiin, ja että ekologiset vaikutukset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.

Arvioinnin rooli ei ole vain mitata nykytilannetta, vaan ohjata meitä kohti parempia päätöksiä ja kestävämpää maailmaa. Blue Marble Evaluation -arvioinnin lähestymistapa pyrkii tuomaan arviointiin uuden tason, joka ei ainoastaan mittaa interventioiden tehokkuutta, vaan varmistaa niiden olevan myös sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti oikeudenmukaisia.

Yhdessä sinisen planeettamme hyväksi

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maailmanlaajuista systeemistä muutosta ja katsomista yksittäisten valtioiden rajojen yli. Me arvioijat voimme aloittaa siilojen purkamisen omissa arvioinneissamme ylittämällä hallinnon ja sektoreiden rajoja, yhdistämällä kansallisen ja paikallisen näkökulman sekä vahvistamalla osallisuutta arvioinneissamme. Arvioijien on pidettävä huolta myös omasta osaamisestaan ja reflektoitava oman arviointitoimintansa kestävyyttä kansallisessa ja kansainvälisessä vuoropuhelussa muiden tiedon tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. 

Arvioijan osaamista on kriittinen suhtautuminen muutoksen retoriikkaan ja varmistaa arvioiva ajattelu todellisen muutoksen tueksi. Transformaatio ei ole hanke tai ohjelma, ja siksi sen arviointi on haastavaa. Oman osaamisensa lisäksi arvioijien on pidettävä huolta, että arvioinneissa ja arviointien tuloksista voi oppia tulevaisuutta varten. Voimme yhdistää kapasiteettimme, osaamisemme ja ajattelumme sinisen planeettamme hyväksi.

Kirjoitustamme inspiroineet lähteet: 

Patton, M.Q. (2019). Blue Marple Evaluation. Premises and Principles. Guilford Press

Patton, M.Q. (2021). Blue Marble Evaluation Perspective: How Evaluations Help Solve Global Crises. Teoksessa Rob D. van den Berg, Christina Magro & Marie-Helene Adrien (toim.) Transformational Evaluation for the global crises of our times. Exeter, UK:IDEAS 

Uusikylä, P. & Jalonen, H. (toim.) (2023). Epävarmuuden aika. Into-Kustannus oy. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on riippumaton viranomainen, joka vastaa koulutuksen kansallisesta arvioinnista. Arviointikeskuksen toimiala kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Karvin arviointien lähestymistapana on kehittävä arviointi. Kehittävällä arvioinnilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimista ja muutosta. Arvioinnilla pyritään myönteisiin vaikutuksiin jo arvioinnin aikana sekä hyödyntämään arvioinnin tuloksia ja suosituksia muutoksen tukena.