Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllisyys vaihtelee tutkintotyypeittäin, koulutusaloittain ja opiskelijoiden iän mukaan – työllisyys paranee, kun tutkinnon suorittamisesta kuluu aikaa

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin, mutta perustutkinnoista valmistuneiden työllistyminen on heikompaa ja siinä on selkeitä koulutusalakohtaisia eroja. Työllistyminen vaihtelee myös iän mukaan. Erityisesti perustutkinnoissa iältään nuorempien työllistyminen on aluksi heikompaa, mutta ero tasaantuu, kun tutkinnon suorittamisesta kuluu aikaa. 

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) katsauksessa tarkastellaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden työllistymistä, työttömyyttä ja muuta sijoittumista vuoden ja viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Katsaus perustuu Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saataviin sijoittumistietoihin vuosilta 2009–2021 ja siinä tarkastellaan sijoittumista muun muassa koulutusalan, tutkinnon suoritustavan, tutkinnon suorittaneiden iän ja äidinkielen sekä koulutuksen järjestäjään liittyvien tekijöiden suhteen. Katsauksessa kuvataan myös työllisyys- ja työttömyysasteita Suomessa suhteessa kansainväliseen tilanteeseen. Nyt laadittu katsaus on osa vuosina 2024–2025 toteutettavaa arviointia, jossa selvitetään muun muassa, miten työllistymisen mahdollisuuksia voidaan tukea koulutuksen aikana, ja millaisia kehittämistoimia ammatilliseen koulutukseen tarvitaan työllistymisen edistämiseksi. 

Perustutkinnoissa parhaiten työllistytään terveys- ja hyvinvointialoilta, heikoiten tietojenkäsittelystä, luonnontieteistä, humanistisilta ja taidealoilta

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on nostettu esiin huoli siitä, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista useampi kuin joka kymmenes jää valmistumisensa jälkeen työttömäksi. Ammatillisesta koulutuksesta työllistymistä on pyritty viime vuosina edistämään erilaisilla koulutuspoliittisilla toimilla. 

Vuosia 2009–2021 koskevien sijoittumistilastojen perusteella ammattitutkinnon suorittaneiden työllisyys oli noin 80 prosenttia ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden yli 90 prosenttia sekä vuoden että viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista puolestaan keskimäärin 64 prosenttia oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen. Työttömien osuus oli keskimäärin 17 prosenttia. Viisi vuotta valmistumisen jälkeen työllisten osuus oli keskimäärin 74 prosenttia ja työttömien 11 prosenttia. Vuodesta 2015 lähtien työllisten osuus on kasvanut ja työttömien osuus laskenut covid-19-pandemian aikaa lukuun ottamatta. 

Työllistyminen ja työttömyys vaihtelivat koulutusaloittain ja myös koulutusalojen sisällä oli eroja. Sekä vuoden että viiden vuoden kuluttua valmistumisesta parhaiten olivat työllistyneet terveys- ja hyvinvointialojen, kaupan ja hallinnon alan ja palvelualojen tutkinnon suorittaneet. Heikointa työllistyminen taas oli tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) alalta, luonnontieteistä, humanistisilta ja taidealoilta valmistuneilla. Lukumääräisesti eniten perustutkinnon suorittaneista työllisistä ja työttömistä oli tekniikan aloilta valmistuneita.

Työllistyminen vaihteli myös iän mukaan. Vuoden kuluttua perustutkinnosta valmistumisen jälkeen työllisten osuus oli selkeästi pienempi iältään nuorempien keskuudessa. Nuoret jatkavat opintojaan useammin kuin varttuneemmat tai suorittavat varusmies- tai siviilipalveluksen opintojen jälkeen. Viiden vuoden kuluttua tutkinnon suorittamisesta eroa iän mukaan ei juurikaan ollut. 

Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden sijoittumisessa koulutusalojen väliset erot olivat selkeästi pienempiä kuin perustutkinnoissa. Kuitenkin myös ammattitutkinnoissa suhteellisesti pienimmät työllisten osuudet sekä vuoden että viiden vuoden kuluttua valmistumisesta olivat samoilla aloilla kuin perustutkinnoissa.

Tulevassa arvioinnissa etsitään tapoja edistää ammatillisesta koulutuksesta työllistymistä

Koulutuksen keskeinen tehtävä on vastata työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeisiin sekä tuottaa opiskelijoille osaamista ja valmiuksia työelämään siirtymiseen, työllistymiseen sekä ammattitaidon ja työuran ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Nyt toteutetun tilannekuvan pohjalta Karvi toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana arviointihankkeen, jossa tarkastellaan muun muassa sitä, miten opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuuksia voidaan tukea koulutuksen aikana ja millaisia kehittämistoimia ammatilliseen koulutukseen tarvitaan, jotta työllistymistä voidaan edistää. Lisäksi arvioinnissa pyritään löytämään hyviä käytäntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti työllistymisen edistämiseksi.

Julkaisu:

• Raisa Hievanen, Jani Goman, Kirsi Hiltunen & Veera Hakamäki-Stylman: Katsaus ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen. Julkaisu 16:2024, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.