Kansainvälinen vertailuhanke korkeakoulutuksen joustavista opintopoluista valmistunut – Suomella runsaasti hyviä käytäntöjä

Tiedote Korkeakoulutus

Kansainvälisesti vertailtuna joustaviin opintopolkuihin liittyvien korkeakoulupoliittisten tavoitteiden asettaminen on ollut Suomessa pitkäjänteistä ja kattaa monipuolisesti opintopolun eri vaiheita. Joustaviin opintopolkuihin liittyvää korkeakoulujen kehittämistyötä on ohjattu tehokkaasti korkeakoulujen rahoitusmalleilla ja lainsäädännön uudistamisella. Lisäksi edellisen hallituksen rahoittamissa kärkihankkeissa on luotu lukuisia uusia toimintamalleja tukemaan joustavia väyliä korkeakouluopintoihin, opintojen joustavia toteutuksia sekä työelämän ja korkeakoulutuksen kytkentöjä. Muilta mailta opittavaa Suomella on esimerkiksi joustavia opintopolkuja koskevassa systemaattisessa seuranta- ja vaikuttavuustutkimuksessa.

Kansainvälisessä tutkimushankkeessa mukana kahdeksan maata

IIEP-UNESCO toteutti vuosina 2018–2022 kansainvälisen vertailevan tutkimushankkeen Flexible learning pathways in higher education (Joustavat opintopolut korkeakoulutuksessa). Opintopolkuja tarkasteltiin tutkintokoulutukseen pääsyn ja tutkinnon aikaisen joustavuuden näkökulmasta.

Tutkimuksen vaiheita olivat laaja kirjallisuusanalyysi, kansainvälinen taustakysely sekä tapaustutkimusvaihe, johon osallistui kahdeksan maata: Chile, Etelä-Afrikka, Intia, Iso-Britannia, Jamaika, Malesia, Marokko ja Suomi.

Karvi vastasi Suomen maaraportista ja tutkimuksen toteuttamisesta Suomessa yhteistyössä Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) kanssa.

Loppuraportissa Suomen hyvät käytänteet nousevat vahvasti esiin

IIEP-UNESCO julkaisi lokakuussa 2022 hankkeen loppuraporttina kansainvälisen vertailevan analyysin SDG-4: Flexible Learning Pathways in Higher Education – from Policy to Practice. Raportti sisältää runsaasti hyviä käytänteitä joustavien opintopolkujen politiikkasuunnitteluun ja korkeakoulutason toteutukseen.

Suomen hyvinä käytänteinä raportissa nostetaan esiin muun muassa:

  • joustavat opintopolut pitkäkestoisena ja johdonmukaisena korkeakoulupoliittisena tavoitteena
  • osallistava politiikkatavoitteiden laadintaprosessi
  • avoimen korkeakoulun ja ristiinopiskelun opintopisteistä palkitseminen korkeakoulujen rahoitusmallilla
  • korkeakoulujen auditoinnit ja teema-arvioinnit keinoina arvioida joustavien opintopolkujen toteutumista
  • työelämässä tapahtuvan oppimisen integrointi korkeakouluopintoihin
  • henkilökohtaiset opintosuunnitelmat joustavien opintopolkujen suunnittelun tukena.

Muiden maiden hyviä käytänteitä ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Iso-Britanniassa kaksi sähköistä oppimisalustaa FutureLearn ja OpenLearn kokoavat yhteen yli 4000 kurssia ja pientä osaamiskokonaisuutta mahdollistaen osaamisen täydentämisen ja etenemisen tutkinto-opintoihin. Avoimen yliopiston tarjonnasta vastaa yksi taho, the Open University.
  • Etelä-Afrikassa SAQA (South African Qualifications Authority) tukee korkeakouluja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa ohjeilla ja arvioinneilla. Lisäksi SAQA tukee systemaattisella tutkimustoiminnallaan joustavien opintopolkujen toteutusta ja seurantaa.
  • Malesiassa on luotu kaksi aiemman osaamisen tunnustamisen akkreditointimenettelyä: mallin APEL (a) avulla hakija voi hakea tutkinto-oikeutta ja mallin APEL (c) avulla yksittäisen opintojakson hyväksilukua. APEL (a) mallia koskeva tutkimus osoittaa, että tätä reittiä valittujen opiskelijoiden oppimistulokset ovat samantasoiset kuin muilla valintatavoilla valittujen.

IIEP-UNESCO on tiivistänyt loppuraportin suositukset huoneentauluksi. Huoneentaulussa esitellään 18 tapaa, joilla joustavia opintopolkuja koskevat politiikkatavoitteet voidaan viedä käytäntöön. Näitä tapoja ovat esimerkiksi joustavia opintopolkuja edistävät politiikka- ja kehittämistoimet, sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun sekä joustavien opintopolkujen toteutumisen seuranta tilastollisin menetelmin ja arviointien keinoin.

Avoimen väylän kehittämistä on tarpeen jatkaa

Loppuraporttiin sisältyy Karvin ja KTL:n artikkeli koskien avoimen väylän kehittämistä. Artikkeli perustuu Suomessa toteutettuihin haastatteluihin ja tiedonkeruisiin. Avoimella väylällä tarkoitetaan korkeakouluopintoihin hakeutumista avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella.

Korkeakoulujen rahoitusmalli ja kärkihankkeet ovat selkeästi kannustaneet korkeakouluja lisäämään avointen korkeakouluopintojen tarjontaa ja opintopistesuorituksia sekä laajentamaan avoimen valintaväyliä. Samalla avoimen väylän merkitys ja status opiskelijavalintajärjestelmässä on vahvistunut.

Avoimen väylä ei ole kuitenkaan tarjolla kaikilla koulutusaloilla. Kehittämiskohteena ovat myös avoimen väylän valintakriteerien vaihtelu sekä tiedonsaanti tarjolla olevista avoimen korkeakoulutuksen väylistä – ne löytyvät vain yksittäisten korkeakoulujen kautta. Lisäksi osalle opiskelijoista avointen korkeakouluopintojen maksullisuus voi olla este hyödyntää tätä väylää. Avoimen väylän kehittäminen vaatisi tuekseen vaikuttavuustutkimusta ja pitkittäisseurantaa.

Suomen maakohtaisia ja korkeakoulukohtaisia suosituksia

IIEP-UNESCOn loppuraportin lisäksi kunkin osallistujamaan maaraportissa tehtiin kansallisia ja korkeakoulukohtaisia suosituksia.

Suomen maaraportissa (2020) kansallisia kehittämissuosituksia olivat joustavien opintopolkujen käsitteen, tavoitteiden, kehittämistoimien ja seurannan määrittely kokonaisuutena. Joustavien opintopolkujen toteutumiseen liittyvää tilastollista seurantaa tulisi vahvistaa ja olemassa olevan aineiston hyödyntämistä tehostaa. Kehittämiskohteisiin kuuluvat avoimen väylän kehittämiseen liittyvä pitkittäisseuranta, siirtohakuihin liittyvän seurannan parantaminen ja jatkuvan oppimisen indikaattorien kehittäminen.

Joustavat opintopolut voivat toimia keinona edistää yhdenvertaisuuden ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden toteutumista eri ryhmien näkökulmasta. Kansallisten yhdenvertaisuustavoitteiden ja – mittareiden laadinta tukisi korkeakoulutason toimeenpanoa sekä kansallista seurantaa.

Korkeakoulukohtaisina suosituksina esitettiin avointen korkeakouluopintojen väylän kehittämistä hyödyntäen kehittämisprojekteissa syntyneitä hyviä käytänteitä. Lisäksi korkeakoulujen tulee jatkaa sisäisten väylien – kuten kandidaatti- ja maisteritutkintorakenteisiin ja AMK-tutkintorakenteeseen sisältyvien suuntautumis- ja erikoistumismahdollisuuksien kehittämistä sekä siirtohakujen kehittämistä. Tämä mahdollistaisi sen, että opiskelijat voisivat tehdä valintoja osana nykyistä opintopolkuaan sen sijaan, että he hakisivat toista opinto-oikeutta. Opiskelijoita tulee informoida nykyistä paremmin olemassa olevista väylistä ja opintopoluista. Opintojen ohjausta tulisi kehittää tunnistamaan eritaustaisten opiskelijoiden tarpeet. Lisäksi korkeakoulujen tulee laatia strategiset tavoitteet joustaville opintopoluille ja kytkeä ne osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää.

Hankkeen julkaisuja

IIEP-UNESCO (UNESCO International Institute for Educational Planning) toimii UNESCOn yhteydessä, ja sen tehtävänä on tukea jäsenmaidensa koulutusjärjestelmien ja koulutuksen suunnittelun kehittämistä.

Lisätietoja Karvissa

Sirpa Moitus, puh. 029533 5518, etunimi.sukunimi@karvi.fi