Kansainvälisyysosaamista korkeakoulutuksessa pitää kehittää systemaattisesti – opiskelijavaihto ei houkuttele opiskelijoita

Korkeakoulutuksen kansainvälisyysosaamisen edistämisessä on paljon parannettavaa, paljastaa uusi raportti. Erot eri korkeakoulujen ja alojen välillä olivat suuria, eivätkä opiskelijat olleet tietoisia tarjolla olevista kansainvälistymismahdollisuuksista. Tulosten mukaan korkeakouluopetuksen kansainvälinen yhteistyö oli yllättävän vähäistä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi vuosina 2022–2023 korkeakoulupedagogiikan tilaa ja uudistamista. Arviointiraportti julkistettiin elokuussa 2023. Aineiston analyysia jatkettiin kansainvälisyysosaamisen osalta. Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa -julkaisussa keskitytään opiskelijoiden, opetushenkilöstön, pedagogisten johtajien ja korkeakoulujen näkökulmiin kansainvälisyydestä ja kansainvälisyysosaamisen kehittämisestä. 

Opiskelijoilla ei ole riittävästi tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista

Opiskelijoiden kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja kansainväliseen työharjoitteluun osallistuminen on vähäistä: seitsemän prosenttia vastanneista oli osallistunut opiskelijavaihtoon ja vain neljä prosenttia kansainväliseen työharjoitteluun. Suurin osa opiskelijoista (59 %) ei aio tulevaisuudessakaan osallistua kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Korkeakoulu- ja alakohtaiset erot olivat suuria.

Opiskelijoilla oli paljon epätietoisuutta korkeakoulujen kansainvälisyysmahdollisuuksista, ja he tarvitsevatkin nykyistä enemmän tietoa niistä. Opiskelijoille tulee tarjota mahdollisuuksia kuulla muiden opiskelijoiden, alumnien ja työelämän edustajien kansainvälisyyteen liittyviä opiskelu- ja työkokemuksia. 

Jokaisen korkeakouluopiskelijan tulee saada kansainvälisyys-, monikulttuurisuus-, kielitietoisuus- ja diversiteettiosaamista, sillä nykyinen ja tuleva yhteiskunta ja työelämä ovat kansainvälisiä ja monikulttuurisia. Opiskelijoille tulee korostaa kansainvälisyysosaamisen ja sen sanoittamisen tärkeyttä myös työelämätaitona, suosittelee johtava arviointiasiantuntija Mira Huusko Karvista. 

Korkeakouluopetukseen tulee lisätä kansainvälistä yhteistyötä

Korkeakouluopetuksen kansainvälinen yhteistyö on vähäistä. Korkeakoulu- ja alakohtaiset erot olivat suuria myös opetushenkilöstön vastauksissa. Joihinkin korkeakouluihin ja eri aloille on muodostunut kulttuureita ja käytänteitä, joissa kannustetaan yhteistyöhön kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Myös yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä oli eroja vastauksissa. Pedagogiset johtajat näkivät opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien kehittymisen vahvempana kuin opiskelijat ja opettajat. 

Opetushenkilöstön tulee tehdä nykyistä enemmän opetukseen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä. Jokaisella opettajalla täytyy olla riittävät mahdollisuudet kehittää kielitaitoaan ja osallistua kansainvälistymiseen liittyviin koulutuksiin. Kun korkeakoulun henkilöstö on kansainvälistä ja suhtautuu kansainvälistymiseen myönteisesti, myös opiskelijoiden on nykyistä helpompi kansainvälistyä, korostaa arviointiasiantuntija Niina Nurkka Karvista.

Korkeakoulupedagogiikkaan liittyvää kansainvälistä yhteistyötä tehdään verkostoissa, hankkeissa ja yliopistoalliansseissa. Yhteistyötä tehdään myös kumppanuuskorkeakoulujen kanssa sekä opetuksen yhteydessä että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. 

Arviointiraportti

Kansainvälisyysosaamisen kehittäminen korkeakoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3:2024.