Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto: Koulutuksen kehittäminen edellyttää luotettavaa ja riippumatonta arviointia

Kansallinen koulutuksen arviointineuvosto haluaa nostaa laajempaan keskusteluun koulutusta ja varhaiskasvatusta koskevan tiedontuotannon riittävyyden. Koulutuksen kehittämistä ja päätöksentekoa tukevan kansallisen arviointitoiminnan jatkuvuus tulee turvata sekä lainsäädännössä että riittävällä rahoituksella. Koulutuksen laadun kehittäminen ja osaamistason nosto edellyttävät luotettavaa ja kattavaa tietopohjaa.

Koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kehittäminen edellyttää sitä, että eri koulutusasteiden toimintatapoja, rakenteita ja ohjausjärjestelmää arvioidaan systemaattisesti ja koulutuksen laatua tuetaan konkreettisin teoin. Päätöksenteon tukena olevan arviointitiedon on oltava kattavaa, luotettavaa ja riippumatonta, painottaa arviointineuvoston puheenjohtaja Jouni Koski.

Koulutuksen järjestämiseen, lainsäädäntöön ja rahoitukseen kohdistuu yhteiskunnallisten muutosten tuomia paineita. Julkisen talouden säästötavoitteet uhkaavat myös kansallista koulutuksen arviointitoimintaa. Nykyinen tiedontuotannon laajuus ei ole riittävää.

Koko koulutusjärjestelmän kattava arviointiedon tuottaminen ja laadunhallinnan tukea tarjoavat arvioinnit tulee jatkossakin turvata sekä lainsäädännössä että riittävin valtion talousarvioon sisältyvin määrärahoin, painottaa arviointineuvosto.

Laadukas koulutus ja kasvatus ovat keskeinen keino turvata kansakunnan kyky pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä. Koulutusjärjestelmän kehittäminen edellyttää luotettavaa tiedontuotantoa sekä koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun varmistamista arviointitoiminnan keinoin.

Kehittävä arviointi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien tukena

Arviointitulokset osoittavat, että laadunhallinnassa on kehitettävää kaikilla koulutusasteilla ja erityisesti perusopetuksessa. Karvin tehtävänä on arvioinnin lisäksi tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä laadun kehittämisessä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa järjestäjiä ja palveluntuottajia tuetaan uuden laadunarviointijärjestelmä Valssin avulla. Korkeakoulujen laadunhallintaa taas on tuettu kansallisella arviointitoiminnalla pitkäjänteisesti jo kahden vuosikymmenen ajan.

Lain mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee sekä itse arvioida antamaansa koulutusta että osallistua toimintansa ulkoiseen arviointiin. Karvilla on lakiin perustuva riippumattoman, kansallisen arvioijan asema. Lakiin on myös kirjattu, että arviointeja toteutetaan kehittävän arvioinnin periaattein.

Kehittävän arvioinnin perusperiaate on luottamus koulutusjärjestelmän eri toimijoiden välillä. Lisäksi se tuottaa tietoa ja kehittämissuosituksia päätöksentekoon ja varmistaa toiminnan tuloksellisuutta. Kehittävä arviointi tukee myös arviointitulosten hyödyntämistä paikallisella tasolla. Kehittävä arviointi on osallistava prosessi: henkilöstö ja opiskelijat otetaan osaksi toiminnan kehittämistä. Kehittävän arvioinnin menetelmiä ovat muun muassa itsearviointi ja arviointivierailut oppilaitoksiin.

Koulutustason ja oppimistulosten nosto edellyttää kattavaa tietoa koulutuksen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Suomalaisten koulutustason nosto ja oppimistulosten sekä koulutusmahdollisuuksien parantaminen on ollut Suomessa tavoitteena jo pitkän ajan. Syistä, jotka selittäisivät koulutuksen tilaa, ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa. Tarvitsemme tietoa koulutusjärjestelmän kokonaisuudesta sekä asioiden välisistä yhteyksistä yli hallinnonalojen myös koulutusjärjestelmän ulkopuolelle.  Karvi on kehittänyt toimintaansa niin, että arviointien avulla voidaan seurata oppijoiden koulutuspolun aikaista osaamisen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Arviointien avulla on mahdollista saada tietoa koulutusjärjestelmän tilasta ja selittää siihen vaikuttavia tekijöitä. 

Moninäkökulmaiset ja ajankohtaisiin aiheisiin tarttuvat arvioinnit tuottavat tietoa ja ymmärrystä, mikä vahvistaa koulutusjärjestelmän ja -organisaatioiden muutos- ja sopeutumiskykyä sekä auttaa varautumaan tulevaan. Suomessa koulutuksen laatutavoitteet ja laadunvarmistuksen taso ovat korkeita, ja suomalaisen arviointitoiminnan asema on vahva myös eurooppalaisella ja globaalilla kentällä.

Lisätietoja:

Karvin arviointineuvoston kannanotto

• Arviointineuvoston puheenjohtaja Jouni Koski puh. 09 8868 7660
• Varapuheenjohtajat Jarmo Paloniemi puh. 050 538 3929 ja Mirjamaija Mikkilä-Erdmann puh. 040 590 0136
• Karvin johtaja Harri Peltoniemi puh. 029 533 5532

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen yhteydessä toimii valtioneuvoston nimittämä arviointineuvosto, joka seuraa ja kehittää Karvin toimintaa. Arviointineuvoston tehtävänä on osallistua arviointikeskuksen strategian laadintaan, päättää laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä lausunnoista ja aloitteista sekä laatia esitys nelivuotisesta kansallisesta koulutuksen arviointisuunnitelmasta.