Kasvava tuen tarve haastaa koulutuksen tasa-arvon toteutumisen
Karvin uuden teemajulkaisun mukaan perusopetuksen oppilaiden osaaminen on tasaista eri puolilla Suomea. Oppijoiden ohjauksessa ja tukitoimien riittävyydessä on silti parannettavaa kaikilla koulutusasteilla.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on koonnut julkaisun koulutuksen tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Julkaisu kertoo osaamisen eriytymisestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja koulutuksen saavutettavuudesta ja osallisuudesta pääosin Karvin viime vuosina tuottaman arviointitiedon perusteella. Karvi antaa myös suosituksia epäkohtien parantamiseksi.
Karvin arviointien mukaan perusopetus onnistuu kansallisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteuttamisessa: oppilaiden taidot ovat samaa tasoa eri puolilla maata eikä osaamisessa ole suuria eroja oppilaan sukupuolen, oppilaitoksen opetuskielen tai kuntaryhmän mukaan. Perusopetus ei kuitenkaan pysty kuromaan umpeen oppilaiden kotitaustasta juontuvia eroja. Korkeasti koulutettujen huoltajien lapsilla osaaminen on keskimäärin parempaa kuin matalasti koulutettujen huoltajien lapsilla niin peruskoulun alussa kuin lopussakin.
Oppijoiden tukemiseen ei ole kaikkialla riittävästi resursseja, osaamista ja aikaa
Erilaisia tukitoimia tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa kaikilla koulutusasteilla, ja koronapandemia on lisännyt tuen tarvetta entisestään. Oppijoiden yhdenvertaisuus ei toteudu opintojen ohjauksessa ja tuessa. Tuen tarpeita ei tunnisteta yhtäläisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Lisäksi tukitoimien toteuttamisessa ja tuen jatkuvuudessa on vaihtelua.
– Kaikki oppijat eivät saa tarpeidensa mukaista tukea. Tukitoimien riittämättömyys näkyy esimerkiksi siten, että peruskoulusta jatkaa toiselle asteelle joukko oppilaita, joilla on puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. Tuen tarve siirtyy näiden oppilaiden mukana varsinkin ammatilliseen koulutukseen, kertoo Karvin varajohtaja Hannele Seppälä.
Osa tuen tarpeesta johtuu oppijoiden riittämättömästä kielitaidosta ja puutteellisista opiskeluvalmiuksista. Suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevilla oppilailla matematiikan ja äidinkielen taidot ovat peruskoulun alussa heikommat kuin muilla, eikä ero kapene kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät kantaväestöä harvemmin toisen asteen opintoihin, ja he ovat aliedustettu ryhmä suomalaisissa korkeakouluissa.
Alueiden vaihtelevat tilanteet heijastuvat oppijoiden yhdenvertaisuuteen ja osaamiseen
Karvin arviointien perusteella koulutuksen tasa-arvon tila on Suomessa kansainvälisestä näkökulmasta hyvä. Yksilöiden mahdollisuudet eivät kuitenkaan ole yhtäläisiä jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä, oppilaitoksessa tai korkeakoulussa. Alueelliset ja alueiden sisäiset talouden ja hyvinvoinnin erot ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne heijastuvat varhaiskasvatusyksiköihin ja oppilaitoksiin. Erityisesti suurimmissa kaupungeissa perusopetuksen oppilaiden keskimääräisissä taidoissa on koulujen välisiä eroja. Erot ovat silti edelleen OECD-maiden pienimpiä.
Koulutuksen saatavuudessa on eroja eri puolilla Suomea. Digitalisaatio on parantanut koulutuksen saavutettavuutta vähentämällä maantieteellisten etäisyyksien merkitystä ja avannut uusia mahdollisuuksia jatkuvan oppimisen kehittämiselle. Etäopetus on kuitenkin myös etäännyttänyt erityisesti heikoimmassa asemassa olevia oppijoita opetuksesta ja oppimisyhteisöstä.
Lisätietoja: varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550